Julkaistu 20.09.2024
YhES verkostoitui Varkaudessa ja vakuuttui kulttuurista Vekkulassa
YhES-järjestöneuvottelukunnan syksy on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Kolmen itäsuomalaisen maakunnan järjestöneuvottelukunnat/neuvostot kohtasivat Varkaudessa elokuun lopulla tavoitteenaan verkostoyhteistyön vahvistaminen ja yhdessä oppiminen.
YhES:in varsinainen kokous pidettiin kulttuuriteemalla syyskuussa ja kuntayhteistyötä järjestöjen näkökulmasta vahvistettiin kuntayhteistyöryhmässä. Voimaa ja vaikuttavuutta saadaan lisää sekä alueen sisäisellä että itäsuomalaisella yhteistyöllä ja "Itä on kiinni meistä kaikista" -Taiken Sillanrakentajien iskulausetta mukaillen.
Varkauden verkostotapaamisessa olivat Etelä-Savon YhES:in lisäksi Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta JANE ja Pohjois-Savon järjestöneuvosto sekä läheisesti järjestöjen kanssa toimivia tahoja kaikista maakunnista. Tavoitteena tapaamiselle oli vahvistaa itäsuomalaista yhteistyötä ja totta kai vaihtaa hyviä käytäntöjä ja oppia toisilta. JANE:n toiminnalla on kaikista pisimmät perinteet ja oppia on otettu näistä mm. YhESin ja Pohjois-Savon järjestöneuvoston perustamisvaiheissa. Välttämättömyytenä nähtiin yhteistyö sekä alueiden sisällä että ylimaakunnallisesti. Järjestökyselyt ja yhdessä tehdyt lausunnot ja kannanotot ovat tärkeitä vaikuttamisen kanavia.
Kansanedustaja Timo Suhonen nosti puheenvuorossaan rehdisti kovat leikkaukset vuodesta 2025 alkaen. Ne ovat vaikeita erityisesti sotejärjestöjen toimintaedellytysten osalta. Suhosen omasta taustasta löytyi paljon tuntemusta sekä erityisesti hyvinvoinnin edistämiseen liittyvästä yhdistystoiminnasta että usko hyvien elämäntapojen voimaan. Kirjasuositukseksi saimme Jan Sundellin Hippokrateen soturi-kirjan. Suhonen näki myönteisenä asiana sen, että luottamus kansalaisyhteiskuntaan on edelleen vahva.
Hyvinvointialueiden kanssa tehtävä yhteistyö on järjestöjen kannalta merkittävässä roolissa. Hyvinvointialueilta puheenvuoroja pitivät Säde Rytkönen Pohjois-Savosta, Minna Patama Pohjois-Karjalasta ja Eeva Häkkinen Etelä-Savosta. Rakenteissa ja resurssoinnissa hytetyöhön on paljon eroja maakuntien välillä. Kullakin hyvinvointialueella on oma uniikki kehityshistoria takanaan, ja seudullisuus alueiden sisällä on tarpeen huomioida. Haasteena kaikkialla Itä-Suomessa on riittävän laajan järjestöjoukon saavutettavuus. Järjestöjen merkitystä kumppanina korostettiin kaikissa maakunnissa ja hyvinvointialueilla. Järjestöjen avustuskäytännöt ovat toki keskeinen asia ja herättävät paljon keskustelua, kun hyvinvointialueilla ja kunnilla on nyt osin erilaiset roolit.
Lähellä.fi verkkopalvelualusta tulee maanlaajuiseksi ja on eri tahtiin edennyt eri maakunnissa. Tero Hannula Lapin sosiaaliturvayhdistyksestä Etelä-Savossa kehitetty ja järjestöjen hyvin löytämä YhES-alusta jää vuodenvaihteessa pois käytöstä ja järjestöjen yhteystiedot pyritään saamaan yhteen paikkkaan.
Timo Ollila ELY-keskuksesta kertoi ESR-rahoituksesta ja nosti esiin järjestöjen erityislaatuisuuden mm. kohderyhmien tavoittamisessa ja tehokkaissa hankkeissa. Etelä-Savossa ollaan tässä asiassa pärjätty tällä ohjelmakaudella hyvin ja järjestöillä on merkittävä osuus rahoituksessa. Koordinaatiohankkeiden tuella on tässä merkitystä.
Paneelikeskustelussa olivat myös kolmen itäisen alueen koordinaatiohankkeiden edustajat Koonto: Tuomas Puustinen, Kanto2: Teija Sivonen, Jelppis: Emmi Nykänen. Heitä haastatteli Sanna Heinonen Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry.:stä. Nämä kaikki hankkeet tukevat ja ohjaavat järjestöjä hankehauissa. Keskustelijat kertoivat hankepoluista ja erilaisista ideoista ja kertoivat tekevänsä paljon yhteistyötä myös keskenään. Kohderyhmät ja hankkeiden sisällöt ovat laajalla skaalalla, nuorista, työikäisiin, maahanmuuttajiin ja perheisiin ja mm. elintapaohjausasioita on edistetty ryhmähankkeella. Omarahoitusosuudet ovat keskeinen asia siinä, pystyvätkö pienehköt yhdistystoimijat hakemaan hankerahoituksia. Kunnista, yritysyhteistyön kautta sekä joiltakin hyvinvointialueilta voivat yhdistykset hakea rahoituksia. Tukihankkeet antavat matalalla kynnyksellä sekä teknistä että sisällöllistä tukea hankehakemusten kirjoittamisvaiheessa.
Iltapäivän työskentelyssä pohdittiin itäsuomalaisen järjestötyön vahvuuksia, pureuduttiin haasteisiin ratkaisukeskeisesti ja katsottiin tulevaisuusajattelun kautta jo vuoteen 2024. Ristiinpölytys, järjestötoiminnan vaikutusten näkyväksi tekeminen, monimuotoisuuden lisääntymisen ymmärtäminen ja tietysti itäsuomalainen yhteistyö monessa asiassa kuten esimerkiksi rahoitusten hakemisessa nousivat tärkeiksi asioiksi, jotta pysytään ajan hermolla.
YhES:n varsinainen ja vuoden kolmas kokous 10.9.2024 keskittyi kulttuuriteemaan ja mikä sen sopivampi paikka kokoukselle olisikaan ollut kuin lastenkulttuurikeskus Vekkula. Kulttuurin osalta monesta suunnasta näkyy vain uhkia leikkausten myötä, mutta iloisiakin asioita on ilmassa. Kulttuurista puhutaan enemmän ja mm. itäsuomalainen yhteistyö on vahvistunut. Kokouksessa kuntien kulttuuripalveluiden tueksi rahoitettu hanke Kulttuuri Itää ja sen Etelä-Savon osion koordinaattori Taru Tähti esittäytyi samoin kuin taiteilijoiden työmahdollisuuksien parantumiseen ja verkottumiseen painottava Sillanrakentajat-hanke, josta paikalla oli Virpi Rautsiala.
Teemat, jotka Sillanrakentajat-hankkeessa kytkeytyvät yhdistystoimintaan ovat mm. yhdenvertaisuus kulttuurissa, taiteilijoiden työllistäminen järjestökentällä, taiteilija asiantuntijana, ylisektorinen yhteistyö, taiteilija pedagogina ja ikärajaton taidekasvatus. Molemmat hankkeet toimivat kolmen maakunnan alueella ja ovat vuoden 2024 alusta lähteneet vauhdikkaasti liikkeelle verkostomainen toiminta kärkinä.
Etelä-Savoon on syntymässä vuoden 2025 alusta Kulttuurin ja luovien alojen työryhmä, jonka osaltaan toivotaan saavan kulttuurin ääntä enemmän kuuluviin. Tämä työryhmä kuten YhES-neuvottelukuntakin ovat osa Etelä-Savon maakuntaliiton toimintaa, joissa yhteyshenkilönä toimii Eveliina Pekkanen.
Kuntien näkökulmaa sekä kulttuuriin että järjestöyhteistyöhön saatiin keskuskaupunki Mikkelin Susanna Latvalan puheenvuorossa sekä paikalla olevien Mäntyharjun, Hirvensalmen ja Pieksämäen edustajien kautta. Yhdistykset ovat keskeinen toimija kunnissa myös kulttuuritoiminnan ja esimerkiksi tapahtumien organisoinnin osalta. Kulttuuripankin laajenemiseen liittyvässä OKM:n rahoittamassa hankkeessa ovat mukana Mikkelin kaupungin lisäksi maakuntaliitto. Tavoitteena on, että Pirkanmaalla kehitetty malli saataisiin koko maan kattavaksi.
Rahoitusasioista keskusteltiin kahdesta eri näkökulmasta myös tässä kokouksessa. Etelä-Savon kulttuurirahaston viimeisimmät kuulumiset ja napakan tietopaketin rahaston avustus- ja tukitoiminnan periaatteista toi yhesläisille tiedoksi Päivikki Eskelinen-Rönkä. Jelppis-hankkeen Emmi Nykänen puolestaan innosti hyödyntämään entistä enemmän ESR+ (Euroopan sosiaalirahasto plus)-rahoituksia, joissa rahaa on paljon tarjolla alueen kehittämiseksi. Omarahoitusosuudet ovat usein haaste pienillä yhdistystoimijoilla, joten tieto siitä, että rahoitusosuuksia ESR-hankkeisiin voi hakea myös SKR:ltä on tärkeä. Toki aina hankkeen sisältö on tuettava rahaston alueellisia tavoitteita eikä perustoimintaan voida myöntää rahoitusta.
YhES-järjestöneuvottelukunnan kuntatyöryhmä on alaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Mervi Lintunen. Ryhmässä ovat kaikkien eteläsavolaisten kuntien järjestöyhteistyöstä vastaavat. Kuntatyöryhmä kokoontui 17.9.2024 ja myös tässä yhtenä teemana olivat kulttuuri Kulttuuri Itää-hankkeen esittelyn myötä ja Jelppis-koordinaatiohanke. Mervi Lintunen Järvi-Suomen Kylät ry.:stä esitteli kylätoimintaa ja uudenlaisia toimintamalleja, joilla osallisuutta vahvistetaan. Oletko sinä kuullut jo kyläkoutseista ja kyläkummeista?
Seuraava ja vuoden viimeinen YhES-kokous on Juvalla 12.12.2024
Lisätietoja: Eveliina Pekkanen, p. 044-770 0591 eveliina.pekkanen@esavo.fi
Kuva: YhES kokoontui lasten kulttuurikeskus Vekkulassa Mikkelissä 10.9.2024.