Suoraan sisältöön
Aloitan tänään maakuntajohtajana. Se on minulle kunniatehtävä, johon suhtaudun nöyryydellä ja jossa minua ohjaavat maakunnan tahto poliittisten edustajien määrittämänä, maakunnan ja sen kansalaisten paras ja Suomen julkishallinnon tärkeimmät arvot: avoimuus, hyvä hallinto ja tasavertaisuus.

Julkaistu 24.03.2025

Etelä-Savon asialla tästä päivästä eteenpäin

Aloitan tänään maakuntajohtajana. Se on minulle kunniatehtävä, johon suhtaudun nöyryydellä ja jossa minua ohjaavat maakunnan tahto poliittisten edustajien määrittämänä, maakunnan ja sen kansalaisten paras ja Suomen julkishallinnon tärkeimmät arvot: avoimuus, hyvä hallinto ja tasavertaisuus.

Ehkä tärkein asia, mitä suomalaisessa yhteiskunnassa olen oppinut, on katsoa jokaista silmien tasalta. Se koskee meitä ihmisiä, mutta myös asioita. Toivon, että työmme johdosta Etelä-Savoa katsotaan samalla tavalla, yhdenvertaisina ja tärkeinä osina niin Helsingistä kuin Brysselistäkin käsin. Tasa-arvoisina, vaikka tässä ajassa ja yhteiskuntakehityksessä on paljon haasteita ja monet niistä koskevat hyvin konkreettisesti Itä-Suomea. Alueet eivät ole tasa-arvoisia mitä erilaisimmista syistä johtuen ja useaankaan niistä ei voi vaikuttaa vain omasta maakunnasta käsin. Siksi tarvitaan mahdollisuuksien luomista yhteiskunnan keinovalikoimilla. Ja siihen tarvitaan tahtoa ja halua toimia kaikkien alueiden puolesta. 

Maakuntaliitosta käsin hallinnoimme Euroopan unionin aluekehitysrahaston ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston tukia. Niiden tarkoitus on tasata alueiden välisiä kehityseroja. Siksi taloudellisessa kehityksessä epäsuotuisten ja menestyvien alueiden eroja tasataan ja paitsi rahoituksesta, pidämme huolen myös tästä periaatteesta, jotta Etelä-Savo ja Itä-Suomi pysyvät kilpailukykyisenä ja elinvoimaisena alueena myös tulevaisuudessa. Samaa henkeä tarvitaan vielä enemmän Suomen sisälläkin, siksi Itä-Suomen ohjelman toimeenpanoon tarvitaan nyt pikaisesti lisää potkua, paljon konkretiaa, rahoitusta ja toimia. Näitä asioita lähden ajamaan yhdessä laajassa rintamassa, vastuuni ja roolini tunnistaen.

Näen itseni roolissa, jossa työni on palvella ja toteuttaa laaja-alaista edunvalvontaa yhdessä rintamassa maakunnan ja kaikkien kannaltamme merkittävien yhteistyökumppaneiden kanssa. Omalta osaltani teen kaikkeni maakunnan tulevaisuususkon ja hengennostattamiseen niin omissa maakuntamme verkostoissamme kuin niissä kansallisissa ja kansainvälisissä piireissä, joissa maakunnan menestymiseen eniten voidaan vaikuttaa.

Ensimmäisten viikkojen aikana käyn joka kunnassa ja kaupungissa. Kuntayhteistyö on ensiarvoisen tärkeää ja keskeistä, maakuntaliitto on eteläsavolaisten kuntien omistama yhteenliittymä, kuntayhtymä, ja tehtävämme on palvella kuntia ja maakunnan kansaa. Tekemistämme ohjaa kaiken kulmakiveänä kunnallisen itsehallinnon periaatteet ja siihen kuuluvat paikallisuus, hajautettu yhteiskunta ja päätöksenteon jalkauttaminen alueille. Kuntien kanssa muodostamme tahdon ja valvomme maakunnan etua. Lakisääteiset tehtävämmekin liittyvät kuntiin: maakuntakaavatasoisen maankäytön suunnittelu ja aluekehitysvastuu, jälkimmäisessä toimijakenttä on laaja ja monipuolinen.
Pidetään maakunta itsenäisenä ja yhtenäisenä ja vahvistetaan yhteisiä nimittäjiä ja samalla toisiamme, yhteisyydessä on voimaa.   

Hyppään ensimmäisenä työviikkonani suoraan työhön kiinni ja tästä on kiittämän edeltäjääni Pentti Mäkistä ja liiton poliittista ja asiantuntijajohtoa, jotka ovat perehdyttäneet minua jo kuukausien ajan. Kerron tässä hieman ensimmäisestä viikostani, sillä se kuvastaa työtäni hyvin. Päivä alkaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Arto Sepposen tapaamisella ja maakuntaliiton rutiinityöpalavereilla. Illalla suuntaan Saimaannorppa-symposiumiin Joensuuhun ja pääsen mukaan laaja-alaiseen suojelutyöryhmään. 

Tällä viikolla osallistun seitsemän itäisen Suomen kaupunginjohtajan koolle kutsumaan tilaisuuteen, jossa pääministeri Orpolle esitellään malleja Suomen kasvuun kääntämisestä meidän alueidemme eväillä. Jatkan maa- ja metsätalousministeriön saaristolakityöryhmään, jossa puolustettavana on saaristoisten kuntien asiat ennen kaikkea valtinosuusjärjestelmän uudistuessa. Viikko jatkuu Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston johtoryhmällä, ja huhtikuun alussa suuntaamme vaikuttamistyötä tekemään Brysseliin alueen seitsemän maakuntajohtajan voimin. Viikon päätteeksi pääsen vierailemaan Mikkelin yliopistokeskuksella ja kiinnittäydyn sen ohjausryhmän toimintaan. MUC:n oven aukaisin edellisen kerran reilut 20 vuotta sitten suorittaessani Ruralia-instituutin monitieteisten maaseutuopintojen maisteriohjelmaa.

Tunnen Suomen maakuntien tilaa hyvin opintojeni, aikaisemman yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja ihan elämisen kautta, on lujat siteet suomalaiseen haja-asutusalueeseen. Olen perehtynyt Etelä-Savon asioihin aina siitä asti, kun viime kesänä päätin hakea virkaa, ja olen ylpeä tuore eteläsavolainen. Minut on toivotettu tervetulleeksi mitä välittömimmällä tavalla.

Haluan tänä päivänä sanoa kiitos. Kiitos poliittisille päätöksentekijöille, että olette antaneet minulle tämän vastuullisen tehtävän, unelmatyön. Kiitos yhteistyötahoille kaikista yhteyksistä. Kiitos kaikille, jotka olette ohjeita, taustoituksia ja toivomuksia minulle anteliaasti jakaneet. Otan ne kiitollisena vastaan ja tulen olemaan hyväntuulinen, periksiantamaton ja jokaisen arvostuksella kohtaava maakuntajohtaja. Samaa tunnetta henkivät eteläsavolaiset ihmiset minua kohtaan. Koen joka tavalla, että olen tullut minulle mieluisaan uuteen kotiin, niin töiden kuin oman elämän tukikohtaan.

Heini Utunen
Etelä-Savon maakuntajohtaja