Liikennejärjestelmä
Toimiva liikennejärjestelmä ja maakunnan hyvä saavutettavuus ovat Etelä-Savon ykköstavoitteita liikenteen kehittämisessä.
Liikennejärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu:
- kaikki liikennemuodot kattavasta henkilö- ja tavaraliikenteestä
- liikennettä palvelevista liikenneverkoista, viestintäyhteyksistä ja tiedosta
- liikennepalvelulaissa tarkoitetuista palveluista
- liikennevälineistä
- liikennettä ohjaavista järjestelmistä
Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja -työ on jatkuvaa ja vuorovaikutteista vaikutusten arviointiin sekä viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyöhön perustuvaa suunnittelua. Etelä-Savossa tehtävää liikennejärjestelmätyötä ja liikenteen edunvalvontaa ohjaa maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, jossa on esitetty maakunnan tahtotila ja tarpeet liikennejärjestelmän kehittämiseksi. Etelä-Savon ja koko itäisen Suomen toimintaympäristö ja liikennevirrat ovat muuttunet viime aikoina rajusti. Tästä johtuen Etelä-Savon maakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaan on päivitetty vastaamaan muuttuneita tarpeita. Maakuntahallitus on hyväksynyt päivitetyn suunnitelman 16.9.2024.
Suunnitelmaan pääseen tutustumaan tästä linkistä: Etelä-Savon liikennejärjestelmän kehittäminen
Etelä-Savossa on vuodesta 2010 lähtien tehty seudullista liikennejärjestelmätyötä eri toimijoiden laajana yhteistyönä (Lisätietoa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen verkkosivulla.). Liikennejärjestelmätyön seudut ovat Mikkelin seutu, Keski-Savo ja Savonlinnan seutu. Ylimaakunnallisesti Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo ovat laatineet 2010-luvulla kahdesti Itä-Suomen liikennestrategian ja ovat vuoroittan järjestäneet 10 vuoden ajan vuosittain Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät yhdessä Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa.
Selvitys Savon radan nopeuttamisesta
Huhtikuussa 2021 julkistettu selvitys on laadittu Etelä-Savon maakuntaliiton sekä Pohjois-Savon ja Kainuun liittojen toimeksiannosta ja sen on toteuttanut Proxion Plan Oy. Selvityksessä on tunnistettu rataosuuden nopeudennoston mahdollisuudet ja sekä esitetään toimenpiteet, joilla nopeustasoa on järkevintä nostaa nykyisestä, ja missä junaliikenne pystyisi hyötymään nopeudennostosta eniten.
Tehtyjen toimenpiteiden jälkeen suurimmat nopeustasot olisivat Kouvola-Mikkeli 170 km/h, Mikkeli-Kuopio 160 km/h ja Kuopio-Kajaani 140 km/h. Toimenpiteiden kustannusarvio on 791 miljoonaa euroa ja siihen sisältyy myös nopeudennoston ulkopuolelle jäävän rataosuuden peruskorjauksen kustannusarvio. Ilman peruskorjausta kustannukset ovat 562 miljoonaa euroa. Aikasäästö henkilöliikenteessä maakuntakeskuksista (Mikkeli, Kuopio, Kajaani) Helsinkiin on enimmillään noin 19 minuuttia.