
Julkaistu 14.02.2025
Mitä kuuluu YhES-järjestöneuvottelukunnalle?
YhES-neuvottelukunnan vuoteen 2024 mahtui itäsuomalaista yhteistyötä, kulttuuriteemaa, kiertäviä kokouksia, YhES-alustalle hyvästien sanomista, sosiaalineuvos-onnitteluja.
YhES-vuosi 2025 puolestaan aloitettiin haastamalla kansanedustajia keskustelutilaisuudessa ensimmäisen kokouksen yhteydessä. Tilaisuus oli onnistunut ja pitkään odotettu. Sekä kansanedustajamme että järjestöjen edustajat pitivät tärkeänä jatkaa vuoropuhelua esimerkiksi vuosittain järjestettävillä keskustelutilaisuuksilla.
YhES-järjestöneuvottelukunta aloitti vuoden keskustelulla kansanedustajien kanssa
Etelä-Savon maakunnallinen YhES-järjestöneuvottelukunta lähti liikkeelle vuoteen 2025 tapaamalla virtuaalisesti kansanedustajia ja haastamalla heitä keskusteluun tiukoilla kysymyksillä.
Tapaamisessa alueemme kansanedustajista paikalla olivat linjojen päässä Vesa Kallio (kesk.), Hanna Kosonen (kesk.) ja Jaana Strandman (ps.) sekä ministeri Antti Häkkäsen (kok.) avustaja Helen Josefsson. Kallio on ollut YhES:in jäsen ennen kansanedustajuuttaan yritysjärjestöjen edustajana ja Strandman on toiminut Etelä-Savon maakuntahallituksen puolelta yhteyshenkilönä YhES:iin.
Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) lähetti terveisensä videon kautta. Järjestöjen edustajia oli paikalla kolmisenkymmentä. Keskustelun pohjaksi oli lähetetty ennakkokysymyksiä ja aiheena oli keskeisiä yhdistys/järjestötoimijoita kiinnostavia ajankohtaisia kysymyksiä.
Kansanedustajien alkupuheenvuoroissa nousi esiin mm. vapaaehtoistyön merkitys ja se miten vaikuttavaa ja monimuotoista järjestöjen tekemä työ on. Vakavana yhteisenä huolena on se, miten voidaan taata järjestöjen toimintaedellytykset, kun avustukset vähenevät ja tarvittaisiin entistä enemmän vahvaa kansalaistoimintaa. Vapaaehtoistyö ei saisi milloinkaan korvata palkkatyötä.
Järjestöt hyvän ilmapiirin luojana, esteettömyyttä ei saa unohtaa
Työllisyysjärjestöjä edustava Outi Rahikainen Savonlinnan toimintakeskuksesta kysyi miten kansanedustajat voisivat vaikuttaa siihen, että järjestöt otettaisiin mukaan uusilla työllisyysalueilla, joita Etelä-Savossa on kolme. Palautteen antaminen alueen virkahenkilöille ja kuntavaaliehdokkaiden lobbaaminen voisivat olla tehokkaita keinoja, kun lakiin ei ole asiasta tarkkaan säädetty, totesivat Kosonen ja Kallio. Kuntouttava työtoimintaa järjestetään edelleen ja se on uudessa vammaispalvelulaissa mukana, muistutti Strandman.
Alueen yhteistyön nosti esiin liikuntajärjestöjä edustava Juniori STPS:n Kalle Husso, joka on myös YhES:in varapuheenjohtaja. Husso kysyi, että voisivatko järjestöt olla omalta osaltaan tukemassa hyvää ilmapiiriä, kun poliittisesti alueella on haasteita yhteistyössä, vaikka yhteistyö järjestöpuolella on hyvää.
Yhtenäisen Etelä-Savo pitäisi olla selkeä yhteinen tavoite kaikille Strandmanin mukaan. Kosonen korosti ymmärryksen lisäämisen merkitystä siitä, että yhdessä ollaan vahvempia. Kallio totesi eripuran olevan vain pienen joukon ylläpitämää, mutta siitä kärsivät mm. pienet kunnat alueella.
Sote-ja yhteistyöjärjestöjä edustava Kauko Väisänen ja vammaisjärjestöjä edustava Sanna Paasonen nostivat esiin sekä vammaispalvelulain uudistukset että esteettömyysasiat. Esteettömyyden osalta on vielä paljon tehtävää sekä kaupungeissa että taajamissa. Esteettömyys on myös tasavertaisuutta ja ihmisoikeus. Tämä näkemys jaettiin yhteisesti.
Keskustelu järjestötoimijoiden ja kansanedustajien välillä nähdään tärkeänä kaikkien tilaisuuteen osallistuneiden osapuolien mielestä ja tämäntyyppiset tilaisuudet pyritään ottamaan säännöllisiksi vuosittain tapahtuviksi tilaisuuksiksi. Dialogia tarvitaan päättäjien ja järjestötoimijoiden välillä.
Katsaus vuoteen 2024
Kun lyhyesti katsotaan YhES-neuvottelukunnan viime vuoden toimintaa, voidaan todeta vuoden olleen vauhdikas ja mainita seuraavia asioita. Neuvottelukunta kokoontuu pääsääntöisesti 4 kertaa vuodessa, näin oli myös vuonna 2024. Kokouksia pidettiin Savonlinnassa, Mikkelissä ja Juvalla. Lisäksi Etelä-Savon toimijat järjestivät itäsuomalaisen verkostotapaamisen Varkaudessa, jossa mukana olivat Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon toimijat. Itäsuomalainen yhteistyö mahdollistaa hyvien käytäntöjen jakamisen ja toisilta oppimisen. Tapaamisia jatketaan vähintään 2 vuoden välein kiertävällä järjestämisvastuulla.
YhES-neuvottelukunnan aikana toteutettu maakunnallinen järjestöjen yhteystietoalusta YhES jäi vuoden vaihteessa pois käytöstä. Lähellä.fi alusta toimii nyt kaikilla hyvinvointialueilla ja Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa ylläpitää alueemme alustaa ja tukee ja viestii asiasta myös järjestöjen suuntaan. Tiedot löytyvät vuonna 2025 avatulta hyte-tarjottimelta. YhES:in kuntatyöryhmä, jota vetää harrasteyhdistyksiä edustava Mervi Lintunen, on toiminut myös aktiivisena yhteysmuotona ja osaltaan tukenut kuntien ja järjestöjen yhteistyötä.
YhES-neuvottelukunta on tuonut toimintaansa sekä jäseniään ja heidän taustayhdistyksiään esiin maakuntaliiton osallisuusblogin ja YhES:in Facebook-sivuston kautta, joissa varsinaisten jäsenten osalta on esittelyt kuvineen. Varsinaiset kokoukset ovat pääosin keskittyneet tiettyyn teemaan ja esimerkiksi helmikuun kokouksessa keskiösssä olivat Savonlinnan seudun yhdistykset ja kesäkuussa painotettiin soteasioita. Syyskuun kokous painottui kulttuuriasioihin. YhES:iä puheenjohtajana luotsaava Mali Soininen sai vuonna 2024 sosiaalineuvoksen arvonimen ja ansaitut onnittelut myös maakuntaliiton ja YhESin puolelta joulukuun kokouksessa.
Vuosi päätettiin arvioimalla mennyttä vuotta ja suunnittelemalla tulevaa. Yhteistyötä on tehty onnistuneesti moneen suuntaan mm. hyvinvointialue Eloisan, Xamkin Jelppis-hankkeen suuntaan ja totta kai maakuntaliiton, jossa YhES:in kotipesä on. Monialaisuus on nähty YhES:issä keskeisenä vahvuutena ja kullekin jäsenelle on tärkeää tuntea järjestökenttää laajemmin toimiessaan jäsenenä ja edustaessaan todella isoa noin 3000 eteläsavolaisen yhdistyksen joukkoa. Haasteena YhES:in osalta kuten monessa muussakin verkostomaisessa toiminnassa on viestintä, sitä kun ei koskaan ole liikaa, tai edes riittävästi.

Mukana maakuntaohjelmavalmistelussa ja varautumista keväällä 2025
Tänä vuonna YhES:in toiminnassa jatketaan järjestöjen toimintojen esittelyä. Varsinaisten kokousten lisäksi pidetään etäaamukahveja, jotka mahdollistavat tiiviimmän yhteydenpidon eri teemojen äärellä ja mahdollistavat helpommin ja kustannustehokkaammin osallistumisen ympäri maakuntaa. Vuonna 2025 YhES on mukana luonnollisesti myös maakuntaohjelman valmistelussa tuomassa järjestöjen ääntä alueen kehittämiseen.
Seuraava kokous toteutetaan hyvinkin ajankohtaisella varautumisteemalla 9.4. 2025 Savonlinnassa, jonne aktiivinen alusta asti mukana ollut valmius- ja varatumispuolta edustava jäsen Kari Jääskeläinen on kutsunut koko neuvottelukunnan.
Lisää tietoa YhESistä ja yhteystiedot löytyvät maakuntaliiton sivuilta.
Lisätietoja: kehittämispäällikkö Eveliina Pekkanen
P. 044 770 0591