Julkaistu 15.04.2020

Unelma tulevaisuuden Saimaasta

Millaisena Saimaa näyttäytyy nuorten silmin vuonna 2026? Millaisella Saimaan alueella nuoret voisivat tulevaisuudessa kuvitella elävänsä?

Järjestimme kirjoituskilpailun yläkoululaisille ja otimme selvää, millaiselta Saimaan alue näyttäytyy koululaisten mielikuvissaan tulevaisuudessa vuonna 2026. Kirjoituskilpailussa tyyli ja kieli olivat vapaat, ja saimmekin luettavaksemme hyvin eri tyylisiä kirjoituksia. Kirjoituksia oli nuorten omakohtaisesti kertomista huolista ja toiveista aina kuvitteellisiin tarinoihin, jotka sijoittuivat vuoteen 2026.

Saimme yhteensä 95 kirjoitusta nuorilta syksyn 2019 aikana. Kahta kirjoitusta lukuun ottamatta kaikki tekstit olivat Savonlinnan ja Mikkelin kahdeksasluokkalaisilta. Kirjoituskilpailun järjestäminen oli osa Savonlinnan ja koko Itä-Suomen yhteistä projektia, Saimaa-ilmiötä, jossa Suur-Saimaan alue Savonlinna kärkenään on nimitetty ehdokkaaksi Euroopan kulttuuripääkaupunkihaussa vuodelle 2026.

Tätä tekstiä varten olen käynyt läpi kaikki palautuneet tekstit ja nostan kirjoituksissa esiin teemoja, jotka kirjoituksissa selvästi toistuivat. Lopuksi muodostan mielikuvan ideaalista Saimaan alueesta nuorten silmin.

Useimmin kirjoituksissa nousivat esille seuraavat teemat: Ilmastonmuutos ja huoli luonnosta, nuorten vapaa-ajanviettomahdollisuudet, palvelut ja koulutusmahdollisuudet. Lisäksi useissa kirjoituksissa nostettiin esiin julkinen liikenne. Niissä teksteissä, joissa kulttuuripääkaupunkihakuun otettiin kantaa, nuoret pitivät kulttuuripääkaupunkihanketta positiivisena asiana.

Ilmaston tila huolestuttaa nuoria

Nuorten paljon puhuttu ilmastoahdistus nousi selvästi esiin suuressa osassa kirjoituksia. Huoli Saimaan järvialueen puhtaudesta, Saimaannorppien suojelusta sekä ilmastonmuutoksesta olivat useissa kirjoituksessa vahvasti esillä.

”Unelmakaupungissa olisi otettu hyvin haltuun ilmastonmuutos. Täällä (Savonlinnassa) olisi siis paljon sähköautoja ja ihmiset pyöräilevät ja liikkuvat julkisilla paljon. Kaikki tulisivat tänne ottamaan esimerkkiä ilmaston muutoksen asialla. Savonlinnalaisia kannustetaan kierrättämään ja sekajätteen määrä olisi Suomen pienin. Lentoliikenteen aiheuttamia päästöjä kompensoidaan. Savonlinnan siisteystaso ja kauneus olisi huippuluokkaa. [..] Savonlinnan taajama-alueiden ulkopuolella olisi paljon luomuviljelyspeltoja ja metsää” (2 tyttöä, Savonlinna)

”Olisi hienoa, jos Saimaa pysyisi kauniina vielä pitkään ja että se ei saastuisi. Toivon, että saimaannorpat eivät kuolisi sukupuuttoon ja että ihmiset auttaisivat niitä, jotta niillä jatkossa ei olisi ongelmia. Olisi erittäin tärkeää, että ilmastonmuutos ei pääsisi vaikuttamaan Saimaaseen ja se saataisiin pysäytettyä” (2 poikaa, Mikkeli)

Nuoret toivovat parannuksia julkiseen liikenteeseen ja haluavat vaikuttaa asioihin

”Yksi ongelma on myös kaupungin bussiliikenne. Bussit myöhästelevät jatkuvasti ja aikataulut ovat muutenkin hölmöt. Lippujen hintaakin pitäisi laskea, jotta bussilla liikkuminen olisi oikeasti kannattavaa.” (2 tyttöä, Savonlinna)

”Toivoisin […] että linja-autot menisivät useammin kuin tunnin välein” (tyttö, Mikkeli)

Yleisesti ottaen kehittämiskohteena toivottiin, että nuoria otettaisiin enemmän mukaan keskusteluihin. Useat kirjoitukset nostivat esiin puutteelliset nuorten tilat sekä harrastusmahdollisuudet. Etenkin savonlinnalaisten nuorten kirjoituksissa nousivat esille kokemukset siitä, ettei nuorilla ole omaa paikkaa missä olla. Parempia palveluja, kuten kauppakeskuksia ja monikansallisia yhtiöitä toivottiin lähemmäs omaa asuinpaikkaa.

”Mielestäni Mikkelissä pitäisi kuunnella nuoria ja ottaa heiltä ehdotuksia vastaan.” (poika, Mikkeli)

”(Unelmien Saimaalla) Lapsiltakin kysyttäisiin mielipiteitä asioihin, vaikka ne joskus voivat olla vähän hassuja.” (2 tyttöä, Savonlinna)

”[..] ja kaupungin päättäjät kertovat Savonlinnan uudistuksista muutaman viime vuoden ajalta:

- Hyvää päivää opiskelijat. Viime vuosina olemme tehneet paljon uudistuksia palveluissa sekä muissa aktiviteeteissa. Suurin uudistus on uusi kauppakeskus, joka sijaitsee vain 100 metriä tästä torilta. Muita uudistuksia on uusi sairaala sekä urheilukeskus, jossa voi harrastaa eri lajeja, kuten jalkapalloa ja yleisurheilua. […] Vanhemmat tulevat hakemaan lapset torin laidalta ja kaikki suuntaavat yhdessä kylpylään nimeltä Saimaa Spa.[..] Saimaa Spa:ssa on kaikkien ikäisille tekemistä, liukumäkiä pienemmille sekä aikuisille porealtaita ja hierontoja. Kylpylän hiilijalanjälki on hyvin pieni ja siksi kylpylä on myös ekologinen.” (Kertoja kertoo käynnistään Savonlinnassa vuonna 2026) (tyttö, Mikkeli)

Kauppakeskus olisi mielestäni todella hyvä idea, erityisesti nuorien kohdalla, koska nykyään Savonlinnassa ei ole mitään paikkaa, missä nuoret voivat oleilla. (tyttö, Savonlinna)

”Tänne tuli Ikea vuosi sitten. Se on lempparini, joten käyn siellä usein” [..] Kenkäveroon avattiin myös kulttuuritalo, jossa on teattereita, juhlia, musiikkiesityksiä, elokuvia ja näytelmiä. Ihmiset tulevat ihailemaan Kenkäveroa jopa toiselta puolelta maailmaa” (kertoja esittelee Mikkeliä vuonna 2026).   (tyttö, Mikkeli)

Teknologia lisääntyy ja vaikuttaa jokapäiväiseen elämään

Muutamissa kirjoituksissa pohdittiin myös kehittyvää teknologiaa ja sen seurauksia omaan elinympäristöön.

”Jotkut kaupat ja tehtaat ovat koneellistuneet ja työntekijöitä on vähentynyt. Uusia ammatteja on varmaan syntynyt sen seurauksena.”  (tyttö, Mikkeli)

”[..] Vuokraisin mökin saimaalta ja rentoutuisin siellä pari päivää ja sulkisin puhelimeni koska, todennäköisesti puhelimien käyttö on vielä keskeisempi osa ihmisten elämää vuonna 2026” (tyttö, Mikkeli)

Kotipaikkakunta kiinnostaa, mutta työ- ja opiskelumahdollisuuksia on liian vähän

Negatiivisimmat näkökulmat pohjautuivat useissa kirjoituksissa etenkin siihen, ettei paikkakunnilla tule olemaan tarpeeksi töitä tai opiskelumahdollisuuksia. Savonlinnalaisten nuorten kirjoituksissa nousivat esiin erityisesti kaupungin viimeaikaiset menetykset: OKL:n sekä synnytyssairaalan lakkautukset.

”Mutta huono puoli on se, että täällä ei enää ole synnytysosastoa. Joten synnyttävät äidit joutuvat menemään todennäköisesti ambulanssilla Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Jotta harkitsisin tänne jäämistä, tai ainakin täällä perheen perustamista, haluaisin synnytysosaston takaisin sairaalaan.” (tyttö, Savonlinna)

”Kun yliopisto lähti vuoden 2018 kevään jälkeen, ihmiset ovat vuosi vuodelta vähentyneet. Kesää lukuun ottamatta kaupunki on todella autio. Väestö vanhenee, eikä vanhuksille riitä hoitajia. En itse haluaisi elää täällä vanhana, kun lukion saan suoritettua, muutan pois.” (Tyttö, Savonlinna)

”[..] Savonlinnaan avautuu uusia työpaikkoja, jolloin ihmisten ei tarvitsisi muuttaa muualle asumaan töiden perässä. Ihmiset alkaisivat asettua Savonlinnaan asumaan, jolloin kaupungissa asuisi muitakin kuin iäkkäitä ihmisiä.” (3 tyttöä, Savonlinna)

”Toivoisimme että tulevaisuudessa Mikkelissä olisi [..] paremmat koulutusmahdollisuudet peruskoulun jälkeen.” (tyttö, Mikkeli)

Nuoret luottavat tulevaisuuteen

Negatiivisista tulevaisuudennäkymistä huolimatta useissa kirjoituksissa haluttiin uskoa parempaan huomiseen sekä toivottiin enemmän yhteisöllistä ja positiivisesti sekä tasa-arvoisesti kohtelevaa yhteiskuntaa.

”Lähden (vuonna 2026) kulkemaan Puumalan satamaa pitkin, jossa nään paljon iloisia ja elämän nälkää hehkuvia ihmisiä, jotka tervehtivät ohi kulkevia ihmisiä. Satamassa vallitsee kotoisa ja ystävällinen ilmapiiri, jossa jokaisen on kiva elää ja asua.” (tyttö, Mikkeli)

” [..] Ihmiset olisi iloisia ja kaikki eivät katsoisi omia puhelimia. Toiveena olisi myös, että kaikki ihmiset hyväksyttäisiin juuri sellaisenaan. Oli ihmisellä mitä tahansa erilaista. Erilainen pukeutuminen, syöminen tai mitä tahansa. Kaikilla on oikeus olla oma itsensä. ” (tyttö, Mikkeli)

” Kuvitteellinen Savonlinna voisi olla yhteisöllinen paikka, jossa suurin osa ihmisistä on mukavia kaikille.” (tyttö, Savonlinna)

” Savonlinnalaiset olisivat todella ystävällisiä. Tänne kun tulee näkee vain iloisia ihmisiä. Savonlinnalaiset auttavat mielellään turisteja ja tänne muualta muuttaneita ihmisiä. Elämä olisi rentoa ja mihinkään ei olisi kiire.  [..] Työttömyysprosentti olisi Suomen pienempiä. [..] Kouluissa ei kiusattaisi ketään ja kaikilla olisi kavereita. [..] Päiväkodeissa voisi tarvittaessa olla yötä [..] Lapsille on paljon tekemistä päiväkodeissa ja kaikille opetetaan, että ei saa kiusata ja pitää olla kaikkien kaveri. Joka päivä olisi lukupiirejä joissa lapsille luettaisiin. [..] päiväkodeissa olisi kulttuuriviikkoja. [..] Mielenterveys ongelmiin puututaan nopeasti ja annetaan kaikki mahdollinen, jotta mielenterveys ongelmalliset saavat taas elämän raiteilleen. Lasten terveyteen puututaan heti. Vanhoista ja kehitysvammaisista huolehditaan hyvin ja he saavat kaiken tarvitsemansa avun. Vanhoja ihmisiä ei jätetä yksin jos heillä ei ole ketään. Vanhoille pitäisi myös järjestää erilaisia tapahtumia tai jotain keskustelu hetkiä.” (2 tyttöä, Savonlinna)

Nuoret toivovat, että matkailijat löytävät tiensä Itä-Suomeen kulttuuripääkaupunkivuoden ansiosta 

Viimeisenä teemana kulttuuripääkaupunkihanke nostettiin esille joissain kirjoituksissa positiivisena, taloutta ja matkailua edistävänä kokonaisuutena.

”Savonlinna on kaupunki, jossa on hyviä ja huonoja puolia. Kaupunki on ehkä menettämässä asukkaita, mutta kaupunki voi vielä elpyä, ja Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi voisi auttaa asiaan. Sinä vuonna tänne ja muuallekin Saimaan alueelle tulisi vierailemaan runsaasti turisteja, mikä on totta kai hyvä ja taloudellisesti kannattava asia kuihtuvalle Itä-Suomelle. [..] Savonlinna sopisi hyvin Suomen (ja Euroopan) kulttuuripääkaupungiksi, koska kaupunki ja maisemat ovat kauniita ja se kuvaa hyvin Suomea. Pääkaupunkivuosi toisi turisteja matkailemaan muuallakin Suomessa, kuin vain pääkaupunkiseudulla ja Lapissa. (2 tyttöä, Savonlinna)

Kirjoituksista kumpusi myös kapinaa ja tyytymättömyyttä

Lainauksissa on käytetty pientä osaa meille palautetuista kirjoituksista, mutta ne kuvaavat hyvin koko aineistossa esille nousseita toiveita, huolia ja ajatuksia. Kirjoitusten taso ja tyyli vaihtelivat paljon: todella lyhyistä kirjoituksista pitkiin ja pohdiskeleviin kirjoituksiin, ja kuvitteellisista kirjoitelmista omakohtaiseen pohdintaan ja leikiksi laskemiseen saakka. Esseitä tehtiin sekä yksin että yhdessä - suurimmillaan kolmen hengen ryhmissä. Suhteellisen pienen vastausmäärän sekä kirjoitusten eri tasoisuuden vuoksi kirjoituksista tehtävä tulkinta ei ole yleistettävissä, mutta antaa selkeästi suuntaa nuorten mieliä askarruttavista aiheista.

Itselle hätkähdyttävintä oli huomata negatiivisen asenneilmapiirin korostuminen - etenkin savonlinnalaisissa kirjoituksissa. Täällä ei ole mitään, nuorille ei ole paikkoja, muutan pois kun vain pääsen -tyyliset lauseet nousivat kirjoituksissa selvästi esille. Julkinen keskustelu esimerkiksi OKL:n ja synnytyssairaalan menetyksistä nousee esiin kirjoituksissa kysymyksenä: miten minun käy, jos jään tänne? Pitääkö kaupunki minusta huolta vai tuleeko kaupunki näivettymään entisestään? On aiheellista pohtia mistä nämä ajatukset ja mielipiteet kumpuavat. Toisaalta ainakin osassa nuorten teksteissä näkyy hyvin vahvasti myös arvostus omaa asuinseutua, sen luontoa ja Saimaan ympäristöä kohtaan.

Unelmien Saimaalla asuu ympäristöystävällinen yhteisö, joka pitää toisistaan huolta

Kirjoitusten perusteella nuorten unelmien Saimaa tulevaisuudessa voisi yleisellä tasolla ja oman tulkintani mukaan olla jotakin tämän suuntaista: Alue on vetovoimainen kaupunkiympäristö, jota on rakennettu luontoarvoja kunnioittaen. Kaupunkialue laajentuu ja alueella on tarpeeksi työpaikkoja, palveluita ja harrastusmahdollisuuksia luonnon äärellä kaikille ikäryhmille. Muoviroskaaminen vähenee ja Saimaannorpista sekä koko järvialueesta pidetään huolta. Saimaalla liikutaan ympäristöystävällisillä ajoneuvoilla ja hyödynnetään joukkoliikennettä entistä enemmän liikkumiseen niin kaupungin sisällä kuin sieltä ulospäin liikkuessa. Ruokavalio muuttuu ympäristöystävällisemmäksi. Lähi- ja luomuviljelijöitä suositaan, mutta lihansyönti vähenee. Teknologia on entistä isommassa roolissa jokapäiväistä elämää vuonna 2026.

Unelmien Saimaan alueella vallitsee yhteisö, joka pitää toisistaan huolta ja kohtelee toisia tasavertaisesti, ottaen erilaiset mielipiteet huomioon. Asukkaista – lapsista vanhuksiin sekä yhteiskunnan ulkokehällä oleviin saakka – pidetään huolta huomioimalla ja kysymällä mitä heille kuuluu. Nuoria kuunnellaan heitä koskevien päätösten yhteydessä ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa. Ketään ei jätetä yksin, eikä ketään kiusata. Koulut (eri asteet) ovat lähellä ja kouluruoka on hyvää. Nuorille on tilaa olla ja harrastaa, ja kokoontua yhteen ilman pelkoa siitä, että heitä häädetään aina pois häiritsemästä.

Miltä tällainen tulevaisuuden Saimaa sinusta kuulostaisi?

Jarkko Kääriäinen
projektityöntekijä

Itä-Suomen yliopisto, kauppatieteiden laitos
Matkailualan opetus- ja tutkimuskeskus