Julkaistu 21.12.2021

Tarvitaanko ja onko tarkoituksenmukaista hamuta tuulivoiman tuotantoa Itä-Suomeen ja Etelä-Savoon?

Tätä keskustelua on toki harrastettu Etelä-Savossa jo jonkin aikaa ja tulokset ovat olleet hieman sen suuntaisia, että ei tarvita eikä oikein edes kannata harkita tuulivoimaloita tänne. Mutta onko penseä suhtautumistapa kovin järkevä ja mielekäs esimerkiksi aluetalouden näkökulmasta.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä niin sanotun primäärienergian tuotannon siirtyminen fossiilisten polttoaineiden käytöstä uusiutuvien ja vähäpäästöisten sähkön tuotantomuotojen suuntaan lienee yksi tärkeimmistä toimenpiteistä, todennäköisesti jopa tärkein. Vasta kun tämä on toteutunut esimerkiksi sähköautojen kasvihuonepäästöt vähenevät oikeasti ja mahdollisimman vaikuttavalla tavalla. Eri tuotantotapoja vähäpäästöiselle sähkötuotannolle on useita, mutta esimerkiksi Sitran laatiman tuoreen selvityksen perusteella maatuulivoima on kustannustehokkain ja merkittävin tuotantomuoto, kun Suomen sähkön tuotanto karkeasti arvioiden tuplataan seuraavien vuosikymmenten aikana.

Käytännössä edellä kerrottu muutos tarkoittaisi sitä, että kun tällä hetkellä Suomessa on noin tuhat tuulivoimalaa, niin vuonna 2050 niitä olisi käytössä jopa 6500. Ja näillä tuotettaisiin noin 45 % kaikesta primäärienergiasta ja sähkön tuotannosta peräti 75 %. Rahallinen arvio tarvittavista investoinneista on Sitran selvityksen mukaan 50 – 60 miljardin euroa. On huomattava, että tuulivoimalan tekniseksi käyttöiäksi arvioidaan 20 vuotta, joten yksikään nykyisistä myllyistä ei ole käytössä enää vuonna 2050, vaan tarvitaan korvausinvestointeja.

Iso kysymys on sitten, mihin nämä voimalat maantieteellisesti tulevat. Sijaintipaikassa pitäisi tietysti olla otolliset tuuliolosuhteet. Itä-Suomesta tällaisia paikkoja on sinänsä helposti löydettävissä. Täällä yhtenä hankaluutena on ollut Puolustusvoimien halu rajata isojakin alueita pois tuulivoimaloilta, koska ne haittaavat ilmapuolustuksessa käytettävien tutkien toimintaa. Kansalaiset vastustavat tuulivoimaloita useimmiten kahdesta eri syystä, niiden aiheuttaman melun ja toisaalta esteettisten, maisemaan vaikuttavien syiden takia. Haittoja varmasti onkin, mutta niitä pitää punnita yhdessä taloudellisten näkökulmien kanssa.

Tuulivoimaloiden työllistävä vaikutus on tällä hetkellä noin 2000 henkilötyövuotta ja vuonna 2050 varmasti moninkertainen. Sen lisäksi voimaloiden ja puistojen suunnittelu, rakentaminen ja purku työllistää melkoisesti. Kunnat saavat tuulivoimaloista kiinteistöveroa ja niitä pyörittäviltä yrityksiltä yhteisöveroa. Kalajoen kunta sai vuonna 2020 sen alueella sijaitsevien 64 tuulivoimalan ansiosta suoria verotuloja 1,59 miljoonaan euroa. Moni pieni kunta on tämän takia hyvin halukas saamaan tuulivoimaloita alueelleen, koska niiden rooli verokertymässä voi olla hyvin merkittävä.

Tällä hetkellä valtaosa Suomen tuulivoimaloista on läntisessä Suomessa. Itä-Suomeen ei ole lähivuosina paljoa tulossa, Etelä-Savoon on nousemassa yksi tuulipuisto Pieksämäelle. Sen rakentamisen on tarkoitus alkaa 2023 tai 2024. Paikallisessa päätöksenteossa on joka tapauksessa syytä vakavasti miettiä, onko tuulivoimaloista saatava taloudellinen hyöty suorina verotuloina kunnille sekä työllistämisen kautta syntyvät muut verotulot ja taloudelliset vaikutukset merkittävämmät kuin mahdolliset haitat. Muualla kuin Itä-Suomessa näytetään ajattelevan niin, että tuulivoimaa enemmänkin halutaan kuin vältellään. Jos sähköntuotannon investoinnit toteutuvat nykyisten skenaarioiden mukaan, taloudelliset hyödyt valuvat tulevaisuudessa Itä-Suomen ja Etelä-Savon osalta tämänkin toiminnan osalta muualle Suomeen. Mahdollisuudet vaikuttaa asiaan ovat kuitenkin täysin omissa käsissä.

Kirjoittaja:

Juha Pulliainen
Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen johtaja
Etelä-Savon ELY-keskus