Julkaistu 12.08.2020
Saavutettavuuden ja rajat ylittävän yhteistyön merkitys korostuvat
Kilpailukykyistä saavutettavuutta voidaan pitää Etelä-Savon ja Itä-Suomen toimintaympäristön yhtenä kriittisenä palveluna ja kilpailutekijänä, sanoo aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen.
Mikkelin kaupunkikeskustassa iso osa elämästä ja sujuvasta arjesta mahtuu 15 minuutin matkan sisälle. Polkupyörä tai kävely on usein vaivattomampi tapa hoitaa asioita kuin oma auto. Netti toimii hyvin. Helsinkiin ja lentokentälle pääsee parissa tunnissa. Saavutettavuus on hyvä.
Kilpailukykyistä saavutettavuutta voidaan pitää Etelä-Savon ja Itä-Suomen toimintaympäristön yhtenä kriittisenä palveluna ja kilpailutekijänä. Saavutettavuus on jopa haasteellisempi kuin kaavoitus ja tonttitarjonta. Hyviä tontteja ja tiloja kyllä löytyy mutta hyvää saavutettavuutta ja palveluja on paljon rajatummin. Saavutettavuuden merkitys korostuu myös monipaikkaisuuden ja paikkariippumattomuuden osalta.
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus ovat erittäin osuvia strategisia tavoitteita myös Etelä-Savon ja koko Itä-Suomen liikennejärjestelmän ja toimintaympäristön kehittämiselle. Tavoitteille pitää kuitenkin saada alueellisesti konkreettinen sisältö; mitä niiden toteuttaminen tarkoittaa ja edellyttää. Tavoitteet eivät voi toteutua irrallaan muusta kehityksestä vaan yhteen sovittamalla liikenteen, kaavoituksen ja aluekehityksen tarpeita.
Nykyisessä murroksessa monien alueiden ja taajamien elinvoimaisuus ja tulevaisuus on keksittävä, visioitava ja mitoitettava uudelleen. Eri alueilla on omat vahvuutensa ja erilaista kehitys- ja kasvupotentiaalia. Jos kasvua ja elinvoimaisuutta ei enää saada pysyvän väestön kasvusta, uutta kasvua voi saada omiin vahvuuksiin entistä selkeämmin profiloitumalla, osa-aikaisuudesta eli monipaikkaisuudesta ja paikkariippumattomuudesta sekä rajat ylittävästä yhteistyöstä ja verkostoitumalla kansainvälistymiseen asti. Tämä voi hyvinkin olla monilla alueilla uuden elinvoiman ja kasvun perusta. Vanhoja toimintamalleja ja suunnittelukäytäntöjä pitää uudistaa.
Kasvukeskusten ulkopuolelle jäävät alueet tarvitsevat usein elinvoimaisuutensa, profiloitumisensa ja vaikuttavuutensa tueksi yksittäisiä maakuntia laajempia kokonaisuuksia. Alueen tunnettuus ja maine, myös kansainvälisesti, on merkittävä kilpailukykytekijä, joka voi edistää myös alueen saavutettavuuden parantamista. Esimerkiksi Lakeland-Saimaan järvimatkailualueen ja erilaisten verkostojen myönteinen mielikuva ja potentiaali voivat tehdä alueen toimijoista kokoaan suurempia, näkyvämpiä ja kilpailukykyisempiä. Saimaa ilmiö eli Savonlinnan kulttuuripääkaupunkihanke sekä Puumala osana Saimaan seudun satamaverkostoa ja risteilymatkailua ovat esimerkkejä tästä.
Saavutettavuuden merkityksen tunnistaminen koko aluekehitys- ja elinvoimatyössä maakunta- ja Itä-Suomi tasolla sekä aktiivinen ja tavoitteellinen toiminta yhteen sovittamisen edistämiseksi on aivan keskeinen strateginen edunvalvontakysymys. Rajat ylittävälle yhteistyölle, yhteen sovittamiselle sekä aluekehitys- ja elinvoimatyön kokonaisvaltaiselle terävöittämiselle on hyvät edellytykset juuri nyt, kun saman aikaisesti ovat vireillä maakuntastrategian päivitys, maakuntakaavan päivitystarpeen arviointi, valtakunnallisen ja maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen.
Liikennejärjestelmäsuunnittelulle on tarjolla Etelä-Savossa jopa veturin roolia maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinoelämän kestäväksi yhteen sovittamiseksi sekä toimintaympäristön kilpailukyvyn parantamiseksi. Esimerkiksi Viitostien ja Savonradan käsittävän Viitoskäytävän sekä sen varrelle muodostuvien tunnin työssäkäyntialueiden ja kaupunkien helminauhan kokonaisvaltaista kehittämistä voidaan pitää hyvänä ja oikeansuuntaisena ajatusmallina. Hyvä käytännön esimerkki on myös Etelä-Savon tavoitteellinen tietoliikenneverkko esitys, joka edistää myös monipaikkaisuutta ja paikkariippumattomuutta.
Julkisessa keskustelussa Suomi on jakaantunut kasvukeskuksiin ja niiden ulkopuolelle jääviin alueisiin. Myös tulevaisuuden visioissa kasvukeskusten ulkopuoliset alueet voivat helposti profiloitua kakkosluokan taantuviksi raaka-aine alueiksi ilman eri alueiden vahvuuksien ja tulevaisuuden potentiaalin parempaa tunnistamista. Tämä koskee myös Etelä-Savoa ja Itä-Suomea.
Alueellisen vaikuttavuutensa lisäämiseksi Etelä-Savo ja laajemmin koko Itä-Suomi voisivat profiloitua esimerkiksi modernina biotalousalueena ja monipaikkaisuuden mallialueena sekä kansainvälisesti tunnettuna ja vetovoimaisena järvimatkailukohteena. Alueella on omat elinvoimaisuuden eväät ja kehitystavoitteet, joita muun muassa valtakunnallisella ja maakunnallisella liikennejärjestelmäsuunnitelmalla on mahdollista edistää.
Jarmo Vauhkonen
Aluesuunnittelujohtaja
Etelä-Savon maakuntaliitto
Kirjoitus on julkaistu mm. Länsi-Savossa 11.8.2020