Julkaistu 12.01.2024

Rahoitusvuosi 2024 käynnistyi kahveilla ja keskustelulla hanketoteuttajien kanssa

Hankehakijat ja -toteuttajat saivat tietoa EU-ohjelmakaudesta ja rahoituksesta, maakuntaliitto puolestaan kuuli terveisiä ja toiveita toteuttajilta.

Maakuntaliiton järjestämään Rahoitusvuosi 2024 -aamukahvitilaisuuteen 9.1. oli ilmoittautunut 22 hanketoimijaa laajalti eri organisaatioista. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen avasi tilaisuuden korostamalla hankkeiden tärkeää roolia maakunnan kehittämisessä ja maakuntastrategian jalkauttamisessa.

Vuosi 2023 oli hankerahoituksen osalta ns. huippuvuosi Etelä-Savossa. Siitä huolimatta kilpailu hankerahoituksesta on ollut kovempaa kuin aiemmin. Vuonna 2024 hankerahoituksen määrä pienenee edellisvuodesta. Tämä luo entistä enemmän painetta hankkeiden huolelliselle valmistelulle. Tilaisuudessa muistutettiin, että rahoittajaan voi ottaa yhteyttä hankeidean kanssa ja pyytää lyhyttä palaveria, jolloin hankkeeseen on saatavilla kommentteja jo valmisteluvaiheessa. Samalla voidaan alustavasti arvioida idean soveltuvuutta haettavissa oleviin erityistavoitteisiin. 

Tilaisuudessa käytiin läpi parhaillaan auki olevien EAKR- ja JTF-hakujen sisältöjä ja käsiteltiin hyvän hankehakemuksen tunnuspiirteitä. Todettiin, että hakemusten taso on edelleen hyvä, mutta niukempien myöntövaltuuksien kiristämä kilpailu rahoituksesta kannattaa ottaa huomioon hakemusta laatiessa.

Hankehakemukseen kannattaa panostaa ja annostella mukaan kunnianhimoa, konkretiaa ja kuvaus aluekehitysvaikutuksista

Hyvä hakemus on laadittu huolellisesti ja siinä on selkeä fokus, joka on linjassa maakunnan ja valitun toimintalinjan tavoitteiden kanssa. Hakemuksessa tulee olla myös lähtökohtana perusteltu tarve, riittävät resurssit suhteessa hankkeen tavoitteisiin ja selkeää uutuusarvoa. Huippuhankkeesta löytyy myös kunnianhimoa, konkretiaa ja selkeää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa saavutettavaa aluekehitysvaikutusta.

Keskustelu oli runsasta ja näkökulmia nousi esille erityisesti liittyen hankintoihin, hankeviestintään ja yritysten mukanaoloon hankkeissa. Hankintojen suhteen yhteisenä tavoitteena on, että jatkossa aloituspalaverissa käytäisiin entistäkin huolellisemmin hankintojen roolia hankekohtaisesti siten, että hanketoteuttajalla olisi selkeä käsitys siitä, millaiset hankintaohjeet hanketta koskee ja esimerkiksi mitä puitesopimuksia voidaan soveltaa.

Hankeviestinnän rooli on korostunut uudella ohjelmakaudella entisestään. Viestinnässä selkeitä, teknisiä ohjeita on melko vähän, lähinnä liittyen EU-lippulogon käyttöön sekä hankerahoituksesta kertomiseen asianmukaisesti. Hankeviestintää on syytä suunnitella etukäteen ja viestinnässä voidaan nostaa esille maakunnan eteen tehtyä työtä hankerahalla sen sijaan, että puhuttaisiin hankkeesta ja sen toimenpiteistä. Hyvin toteutettu hankeviestintä tukee myös organisaation omaa näkyvyyttä.

Toteuttajat toivat tilaisuudessa esille, että yrityssitoumuksia on usein hankala saada ennen hankepäätöstä, mutta kuitenkin useimmissa hankkeissa niitä edellytetään ennen päätöksen tekemistä. Hankkeiden välisessä vertailussa ja arvioinnissa sitoutuneet yritykset tuovat hankkeelle uskottavuutta ja toisaalta hanke pääsee usein hyvin nopeasti käyntiin, kun kohderyhmä on selvillä. Rahoittajalta toivottiinkin hankekohtaisesta joustavuutta, ja näitä asioita sovittiinkin jatkossa aiempaa tarkemmin käsiteltäväksi hankekohtaisissa ideapalavereissa.  

Maakuntaliitossa oltiin tyytyväisiä Rahoitusvuosi 2024 -starttitilaisuuteen. Runsas osallistujamäärä ja aktiivinen keskustelu osoittivat, että vastaavanlaisille tapaamisille olisi tilausta jatkossakin. Tulevaisuudessa ajankohtaisista hankerahoitusasioista onkin tarkoitus järjestää samankaltaisia tilaisuuksia, joissa hanketoimijat ja rahoittajat pääsevät keskustelemaan yhteisen pöydän ympärillä.

Kuva: Rahoitusvuosi 2024 -tilaisuus keräsi maakuntaliittoon hanketoteuttajia ja TKI-toimijoita eri organisaatioista.

Kirjoittajat:

Aleksi Laaksonen, rahoitusasiantuntija
Sannamari Markkanen, rahoitusasiantuntija​
Pirjo Paananen, ohjelmapäällikkö