Julkaistu 26.05.2024

Kulttuurista on ajankohtaista käydä keskustelua juuri nyt

Hallituksen säästösuunnitelmat koskevat myös kulttuuria. Samaan aikaan hallitus valmistelee kulttuuripoliittista selontekoa, joka on samalla kulttuurin tiekartta vuosiksi eteenpäin.

Olennainen kysymys on, mitä kulttuurin avulla voimme tehdä hyvinvointimme edistämiseksi. Sanonta ” ei yksin leivästä ” kiteyttää hyvin sen, miten näen kulttuurin roolin. Kulttuuri muodostaa pohjan, joka tukee laaja-alaisesti niin fyysistä kuin henkistä hyvinvointiamme. Winston Churchillin toisen maailmansodan aikainen lausuma ”jos meillä ei kulttuuria, mitä me silloin puolustamme” on tänäänkin erittäin ajankohtainen.  

Kulttuurilla on keskeinen tehtävä Suomen ja sen maakuntien, myös Etelä-Savon, elinvoiman vahvistajana. Jokainen Suomen maakunta haluaa kehittää itsestään elinvoimaisen, ihmisiä ja yrityksiä houkuttelevan alueen. Kulttuuri antaa sisältöä ihmisten elämään, mutta kulttuuri on myös merkittävä osa elinkeinotoimintaa.

Muutama vuosi käynnistetty hanke Savonlinnan saamiseksi Euroopan kulttuuripääkaupungiksi oli hyvä esimerkki siitä, miten kulttuurin avulla halusimme vahvistaa Savonlinnan ja Etelä-Savon ja koko Itäisen Suomen vetovoimaisuutta matkailukohteena. Vaikka hanke ei johtanut myönteiseen lopputulokseen, se juurrutti kulttuurin osaksi Etelä-Savon mainekuvaa ja markkinointia.

Etelä-Savo, kuten muutkin maakunnat, haluaa vahvistaa maakunnan ja sen asukkaiden identiteettiä. Identiteetti tarkoittaa ihmisten käsitystä omasta merkityksestään. Kulttuuri lisää yhteisöllisyyttä ja vahvistaa asukkaiden yhteistä näkemystä lähiympäristöstään. Yhteinen kulttuuritausta auttaa meitä ymmärtämään ja vahvistamaan identiteettiämme ja osallisuuttamme,  kuulumista johonkin yhteisöön.  Vahva kulttuuri ei myöskään torju erilaisuutta.

Sosiaalinen media luo kaiken aikaa uusia merkityksiä ihmisille ja uudenlaisia kulttuurisia identiteettejä. Some luo uudenlaista yhteisöllisyyttä perinteisen paikkaan ja maantieteeseen sidotun yhteisöllisyyden rinnalle. Uudet ajasta ja paikasta riippumattomat verkostot antavat meille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia nähdä ja kokea erilaisia kulttuurin muotoja. Silti perinteinen ”käyttöliittymä” eli muiden ihmisten fyysinen kohtaaminen on edelleen keskeinen osa kulttuuriamme. Alkava kesä tarjoaa paljon suuria ja pieniä kulttuuritapahtumia.

Kulttuuri kattaa taiteen ohella myös urheilun, kulttuuriympäristön, perinteet ja tavat. Samoin kulttuuri kattaa sekä ammattimaisen että harrastajapohjaisen kulttuurin. Tarjolla on julkisesti tuettua ja puhtaasti markkinoiden varaan perustuvaa kulttuuria ja taidetta.

Kulttuurilla on tietty itseisarvonsa mutta samalla on muistettava, että kulttuurilla on myös välinearvo hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäjänä. Kulttuuria ovat sekä tapahtumat että omakohtainen kulttuurin tekeminen ja tuottaminen.

Toisille voi riittää pelkkä kokemus olla seuraamassa, toisille taas itsensä toteuttaminen ja tekeminen ovat tärkeintä. Kulttuuri tarvitsee hyvän yleisön.  Onkin tärkeää, että kulttuurin eri puolet olisivat mahdollisimman monen saavutettavissa. Tärkeä osa kulttuurin kehittämistä on erityisryhmien huomioon ottaminen.

Kulttuurimaakuntana Etelä-Savo voi olla hyvänä mallina muille maakunnille. Samalla kun edistämme kulttuuria omassa maakunnassamme, meidän on myös vaikutettava siihen, millaista kulttuuripolitiikkaa Suomessa toteutetaan. Etelä-Savon maakuntaliitto on yhdessä muiden maakuntien liittojen kanssa antanut lausuntonsa kulttuuripoliittisen selonteon valmisteluun.

Muutama yhteinen nosto on syytä ottaa esille. Selonteon tavoitetila on vuodessa 2045. Tavoitteena on, että tuolloin luovat alat on nostettu vahvasti mukaan osaksi Suomen elinkeinojen kehittämistä ja etsitty kasvun mahdollisuuksia myös kansainvälisesti. Kunnilla, taidelaitoksilla ja taiteen ja kulttuurin alueellisilla keskuksilla on koko Suomessa riittävät resurssit taiteellisen työn tekemiseen.

Ammattimainen kulttuuritoiminta on oltava mahdollista kaikilla alueilla. Kulttuurikasvatus turvaa sivistystä, lukutaitoa, yleistä hyvinvointia ja yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Tavoitteena on oltava myös kulttuuri- ja taidealojen koulutuksen alueellisen saatavuuden turvaaminen. Kulttuurihyvinvointi halutaan vahvaksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.

Maakuntaliittojen yhteinen tavoite on kulttuurin ja taiteen tukeminen tasapuolisesti koko maassa. Olennaista on kuntien mahdollisuus tuottaa kulttuuripalveluita laadukkaasti myös pienissä kunnissa ja maaseudulla. Ilman valtion pitkäjänteistä taloudellista tukea tämä tavoite ei toteudu.

Valitettavasti kulttuurikin tarvitsee hieman hallintoa. Kulttuuripolitiikan tavoitteiden toteutuminen tarvitsee tuekseen hallinnollisen rakenteen, joka kannustaa ja tukee yhteistyötä alueellisten viranomaisten ja taide- ja kulttuuritoimijoiden kesken. Päätöksenteon keskittäminen imee hapen alueiden kulttuurilta.

Tavoitteisiin on toki vielä matkaa. Kulttuuripoliittinen selonteko voi parhaimmillaan tarjota hyvät mahdollisuudet Suomen kulttuuripolitiikan kehittämiseen. Luomalla suotuisat toimintaedellytykset, voivat ihmiset koko Suomessa olla itse kulttuurin tekijöitä ja kokijoita. Oman valintansa mukaan ihmiset voivat osallistua kulttuurin hyödyntämiseen ja lisätä omaa hyvinvointiaan.

Kirjoittaja:

Maakuntajohtaja
Pentti Mäkinen