Julkaistu 22.11.2022
Kulttuurista hyvinvointia kaikille Pieksämäellä
Vuoden 2022 alussa Pieksämäellä alkoi Kulttuurista hyvinvointia kaikille -hanke, jota rahoitetaan Terveyden edistämisen määrärahasta.
Hankkeella pyrimme tavoittamaan niitä ihmisiä, jotka jäävät kulttuuripalveluiden ulkopuolelle syystä tai toisesta – palvelutaloissa asuvat ikääntyneet, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat sekä tukea tarvitsevat nuoret ja lapsiperheet.
Kun puhumme kulttuurista hankkeessamme, tarkoitamme sillä matalan kynnyksen arjen kulttuuria. Se on liikkumista, tarinoiden kertomista ja kuuntelua, taidetta, tanssia, muotia, rakennettua ympäristöä – mitä tahansa, mikä aktivoi mieltämme ja sieluamme. Kulttuuri on myös asia, joka meidän tulee tunnistaa toimissamme.
Kulttuurihyvinvoinnin tueksi tarvitaan tietoa ja ideoita
Olemme aloittaneet lokakuun puolessa välissä kulttuurihyvinvointikoulutukset sote-palveluiden eri yksiköiden henkilökunnalle. Kutsumme näitä henkilöitä kulttuurivastaaviksi, sillä pyrimme saamaan heidän kauttaan vietyä kulttuuria niin palvelukoteihin kuin tekemään palvelunohjausta erilaisiin kulttuurihyvinvointia tukeviin palveluihin. Kyselyt ovat olleet tärkeä osa hankettamme, saadaksemme tietoa tämän hetkisestä tilanteesta – hyvinvoinnista, resursseista ja tarpeista. Olemme kohdentaneet kyselyitä esihenkilöille, tuleville kulttuurivastaaville sekä asiakkaille ja saaneet tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä asiat uhkaavat kulttuurihyvinvoinnin tuottamista yksiköissä.
Mielenkiintoista on, että suurimmaksi uhaksi kyselyissä koettiin tiedon puute/ideapula. Pandemia ja taloudelliset resurssit jakoivat toisen sijan kyselyssä, mikä ei lainkaan yllättänyt. En usko, että Pieksämäki olisi jotenkin ainutlaatuinen kyselyn tulosten suhteen, uskaltaisin väittää, että tiedon puute voi olla suuremmassakin mittakaavassa, jopa koko Suomen laajuisesti, uhka kulttuurihyvinvoinnin tuottamisessa. Toimenpiteemme Pieksämäellä on korjata tämä tiedon puute/ideapula koulutuksilla.
Pieksämäellä on tahtotila kehittää kulttuurihyvinvointityötä
Positiivista on ollut huomata, että olemme saaneet koottua monialaisen ja motivoituneen ryhmän, joka vie tahollaan kulttuurihyvinvointia eteenpäin niille ihmisille, jotka siitä hyötyvät. Se, että olemme saaneet koulutuksiimme toistakymmentä kulttuurivastaavaa, kertoo paljon Pieksämäen esihenkilöiden ja henkilökunnan asenteesta kulttuurihyvinvointia kohtaan. Sen arvo tunnustetaan ja kulttuurihyvinvointityötä halutaan kehittää niin kunnan kuin yksityisten sote-toimijoiden taholta.
Koulutamme kulttuurivastaavia lyhyillä sessioilla, joissa käymme läpi kulttuurihyvinvointi-termin merkitystä, sosiokulttuurista työotetta sekä keräämällä tietoa heille ideapankeista ja kasaamalla ns. esiintyjäpankkia, johon listataan kolmannen sektorin toimijoita, jotka voivat auttaa kulttuurin tuottamisen suhteen. Ihanteellisin tilanne olisi se, että sote-palveluiden eri yksiköt voisivat palkata kulttuurialan ammattilaisia tuottamaan heille palveluita, mutta tosi asia on se, että vuoden 2023 alussa aloittavat hyvinvointialueet ovat niin uuden ja suuren muutoksen edessä, että tällaiseen ei resurssit riitä vielä hetkeen.
Se mitä jokainen kunta voisi Etelä-Savossa tehdä, omien resurssiensa puitteissa, olisi pieni kysely, jossa kysytään, mitkä asiat kunnassa uhkaavat kulttuurihyvinvoinnin tuottamista. Veikkaan, että tuo tiedon puute/ideapula nousee kärkikahinoihin useammassa paikassa. Tiedon puutetta on myös se, ettemme tunnista kulttuuria omissa toimissa. Pandemia katoaa aikanaan ja taloudelliset resurssit ovat mitä ovat. Tiedon puutteeseen auttaa vain tiedon lisääminen. Tässä kohtaa tulisikin kysyä sosiaali- ja terveysalan koulutuksen tarjoajilta, miten olisi, jos lisättäisiin kulttuurihyvinvointi pakolliseksi oppiaineeksi niin toisen kuin kolmannen asteen koulutukseen.
Kirjoittaja:
Projektikoordinaattori Heidi Harmanen
Kulttuurista hyvinvointia kaikille -hanke, Pieksämäen kaupunki
Kuvassa: Heidi Harmanen