Julkaistu 17.12.2021
Kuka päättää Etelä-Savon metsien käytöstä
Etelä-Savossa metsillä on poikkeuksellisen suuri merkitys Suomen muihin maakuntiin verrattuna. Metsämaan osuus maapinta-alasta on 85 %, mikä on suurin kaikista maakunnista.
Euroopan unionissa valmistellaan parhaillaan lukuisia lainsäädöksiä ja ohjeistuksia, joilla on vaikutuksia Etelä-Savon metsien käyttöön. Metsiin kohdistuvaan Euroopan unionin sääntelyyn ja ohjaukseen vaikuttaminen on Etelä-Savolle poikkeuksellisen tärkeää. Tilastot osoittavat, miten merkittäviä metsät ovat Etelä-Savolle.
Vuonna 2020 teollisuuspuun hakkuut olivat 6,3 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuukertymä oli 6,9 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuumäärä vastasi edeltävän kymmenvuotisjakson hakkuiden keskimääräistä tasoa.
Valtaosa (88 %) hakkuista kertyi yksityismetsistä, joista hakattiin teollisuuspuuta kaikkiaan 5,5 miljoonaa kuutiometriä. Etelä-Savon hakkuumäärä oli toiseksi suurin kaikista maakunnista. Metsien taloudellista merkitystä korostavat kantorahatulot, 248 miljoonaa euroa, olivat kaikista maakunnista suurimmat.
Metsä on aiheellisesti nostettu yhdeksi maakunnan strategisista kärjistä. Strategisena tavoitteena on huolehtia siitä, että maakunnan metsät ovat hyvin hoidetut ja kestävästi hyödynnetyt. Matkailu ja hyvinvointi laajentavat metsien monikäyttöisyyttä.
On selvää, että Etelä-Savossa seurataan hyvin tarkasti, miten ja missä maakuntamme metsien käytöstä päätetään. Suomen kansallisena tavoitteena on ollut metsäpoliittisen päätösvallan ja ohjauksen säilyttäminen jäsenmailla. Periaatteessa toimivallan jako on selkeä: EU:lla ei ole toimivaltaa metsäpolitiikassa. Kuitenkin EU-tason toimilla, erityisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvillä toimilla, on ainakin välillisiä vaikutuksia metsien käyttöön.
EU:n komissiolla on suuri kiinnostus metsiä kohtaan ja halu lisätä omaa toimivaltaansa. Keskeisiä EU:ssa vireillä olevia aloitteita ovat uusi metsästrategia, vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia, Fit for 55-ilmastopaketti sisältäen maankäyttöä koskevan LULUCF asetusehdotuksen ja uusiutuvan energian direktiivin tarkistuksen. Viimeksi mainittu sisältää muun muassa biomassan kestävyyskriteerit sekä EU:n kestävän rahoituksen taksonomian. Taksonomian osana hyväksyttiin 8.12.2021 komission asetus, jossa metsät otettiin taksonomian piiriin Suomen ja 11 muun jäsenmaan vastustuksesta huolimatta. Vaikka taksonomian käyttäminen on vapaaehtoista, sillä odotetaan olevan välillinen vaikutus metsätalouteen puunhankinnan kautta.
Metsien kannalta merkittävin kirjaus biodiversiteettistrategiassa on 30 % maa-alan suojelutavoite. Tiukasti suojeltavaa maa-alaa olisi 10 %. Ensi vuoden alkupuolella komissiolta on tulossa mm. oikeudellisesti sitovat luonnon ennallistamistavoitteet.
Komissio on osana metsästrategiaa laatimassa uutta lainsäädäntöä EU:n metsiin kohdistuvasta seurannasta, raportoinnista tiedonkeruusta. Uusituvan energian direktiivi ehdotus sisältää mm. metsäbiomassan raaka-ainetta koskevia aluerajoituksia ja kiellon myöntää tukea saha- ja vaneritukkien kantojen ja juurien käyttöön energian tuottamiseksi. Komissio on myös aikeissa laatia suuntaviivat luonnonläheisen metsänhoidon käytännöistä.
EU:n metsiä koskeva lisääntyvä sääntely sisältää hyvin yksityiskohtaista metsänhoidon ohjausta. EU:n metsävyöhykkeet poikkeavat kuitenkin merkittävästi toisistaan, eikä samoja yksityiskohtaisia säännöksiä ole järkevää soveltaa kaikkialla.
Osana Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistoa, Etelä-Savon maakuntaliitto seuraa ja pyrkii vaikuttamaan siihen, miten maakunnalle elintärkeää metsäpolitiikkaa valmistellaan EU:ssa. Pohjoisten havumetsien ainutlaatuisuus on tunnistettava EU-tasolla. Kansallisen päätösvallan on säilyttävä metsäpolitiikassa.
Metsällä on suuri taloudellinen merkitys Suomelle ja erityisesti Etelä-Savolle. Sen vuoksi ympäristötavoitteiden ja kannattavan metsätalouden on oltava tasapainossa. Suomessa metsätalous perustuu yksityiseen omistukseen. Omistajan keskeisen roolin metsänhoidossa on säilyttävä. Biodiversiteetin edistämisessä lähtökohtana tulee omistajan vastuullisuuden tukeminen. Puun käyttöä fossiilisten raaka-aineiden korvaajana tulee kehittää.
EU:n jäsenmaissa kyetään parhaiten arvioimaan miten EU:n ilmasto ja ympäristötavoitteet voidaan parhaiten toteuttaa. Suomi on muiden jäsenmaiden tavoin sitoutunut yhteisiin EU-tason tavoitteisiin. Yksityiskohtainen ja pieniin yksityiskohtiin menevä EU-tason sääntely tulee torjua. EU:n komission on huolehdittava vihreän siirtymän toteutumisesta koko yhteisön tasolla.