Julkaistu 12.05.2023
Itä- ja Pohjois-Suomen erityisaseman turvaaminen on tulevan hallituksen tehtävä
Seuraavan hallituksen työlistalla on Suomen aluepolitiikan suunnan valmistelu. Aluepolitiikan sisällöstä on käytävä perusteellinen keskustelu. Aluepolitiikka herättää vahvoja tunteita mutta keskustelua siitä ei voi välttää.
Hallitusneuvotteluja hallitsee julkisen talouden sopeuttaminen. Aluepolitiikkaan ei ole järkevää ulottaa valtion talouden sopeutustoimia. Suomessa ei ole kansallista aluepolitiikkaa, vaan aluepoliittisten toimien rahoitus perustuu EU:lta tulevaan rahoitukseen. Suomi on sitoutunut EU:n vuosien 2021-2027 ohjelmakauden kansalliseen vastinrahoitukseen. Ilman kansallista vastinrahaa ei tule myöskään EU-rahaa.
Keskustelua aluepolitiikan rahoituksen kohdentamisesta Suomen sisällä on käyty vilkkaasti ja keskustelu tulee jatkumaan. Kiinnostusta rahoituksen uudelleen jakamiseen Suomen sisällä varmasti löytyy. Itä- ja Pohjois-Suomen saamaa rahoitusta on haluttu jakaa koko maahan. Alueiden väliset erot ovat kuitenkin edelleen olemassa. Lisäksi turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos korostaa Itä- ja Pohjois-Suomen tuen tarvetta. Ohjelmakauden 2021-2027 maakuntakohtaisessa rahoituksen kohdentamisessa on noudatettava jo tehtyä rahoituspäätöstä.
Seuraava hallitus on mukana valmistelemassa Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaa vuodesta 2028 eteenpäin. EU:n rakennerahastot ovat koheesiopolitiikan ytimessä. Rakennerahastot ovat keskeinen rahoitusväline alueiden välisten kehittyneisyyserojen kaventamiseksi. Tästä periaatteesta Suomen on jatkossakin pidettävä kiinni.
Seuraavan hallituksen on huolehdittava Itä- ja Pohjois-Suomen erityisaseman turvaamisesta.
Itä- ja Pohjois-Suomen harva asutus ja pysyvät erityishaasteet on huomioitava ja alueen tukitaso varmistettava. Suomen saanto on turvattava koheesiopolitiikan perusrahoituksessa, joka perustuu Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutukseen ja maantieteellisiin erityisolosuhteisiin. Lisäksi pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) erityistuen taso on turvattava vähintään nykytasolle.
Koheesiopolitiikan jatkuvuus Suomessa vuonna 2028 alkavalla EU:n rahoituskaudella on turvattava Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) rahoitusvälineillä. Hallinnossa on säilytettävä EU:n läheisyysperiaatteen mukainen maakunnallinen päätöksenteko.
Suomen hallituksen on toimittava Euroopan unionissa aktiivisesti sen puolesta, että EU:n komission työohjelmassa säilyy v. 2025 alkavalla kaudella vahva koheesiopoliittinen osuus.
Kirjoittaja:
Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen