Julkaistu 26.03.2024

Hyviä käytänteitä kunnista asukkaiden ja nuorten osallistamiseen

Helmikuun lopulla Sulkavalla ja Mäntyharjulla toteutetuissa työpajoissa kartoitettiin, miten asukkaiden suoraa osallistumista kuntien kehittämiseen ja päätöksentekoon voidaan vahvistaa.

Työpajat ovat osa CASPER-hanketta, jossa Etelä-Savon maakuntaliitto on yhtenä kumppanina yhdessä unkarilaisten, puolalaisten, italialaisten ja ranskalaisten maaseutumaisten alueiden kanssa. Tavoitteena on kehittää yhdessä keinoja, joiden avulla alueiden toimijat ja kansalaiset saadaan entistä suoremmin mukaan etsimään ratkaisuja väestökadon haasteisiin.

Kaikille avoimiin työpajoihin kutsuttiin kuntien edustajia, poliittisia päättäjiä, järjestö- ja yhdistystoimijoita, aktiivisia kuntalaisia, kausiasukkaita ja erityisesti nuoria. Osallistujia oli lopulta yhteensä 21 henkilöä Puumalasta, Sulkavalta, Enonkoskelta, Kangasniemeltä ja Mäntyharjulta.

Minkälaisia osallisuutta vahvistavia käytössä olevia tai tarvittavia toimintatapoja työpajoissa tunnistettiin?

Viestinnän avoimuus

Kun asukkailta kysytään mielipidettä, kerätään ideoita tai aloitteita, on ensiarvoisen tärkeää avata prosessi mahdollisimman läpinäkyväksi. Mitä kyselyn vastauksilla tehdään, miten aloite etenee, ja jos ei etene, niin miksi ei. Viestinnän ylipäätään pitää olla avointa ja aktiivista monilla eri kanavilla. Kunnan tulee sitoutua vuorovaikutukseen.

Hyväksi havaittuja toimintatapoja ovat esimerkiksi kuntalaisillat, joissa paikalla on viranhaltijoita ja kuntalaisia sekä erilaiset muut mahdollisuudet tavata ja keskustella, esimerkiksi kuntalaiskävelyt tai vaikkapa vapaa-ajan parlamentti, johon kutsutaan myös kausiasukkaat. Käytössä on myös yhdistystapaamisia yhdessä yritysten kanssa ja kumppanuuspöydät. Keskeistä on mahdollistaa vuorovaikutus eri tavoin, erityisesti vaikeista aiheista. On hyvä tunnistaa sekin, että luottamuksen rakentaminen on hidasta. Vaikka heti ensimmäisellä kerralla ei saataisi ihmisiä liikkeelle, tarvitaan sitkeyttä jatkaa.

Vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen koettiin tärkeäksi. Jos ja kun asukkaita kuullaan, jatkosuunnitteluun pitäisi ottaa mukaan myös ideoijat. Tai ehkäpä otetaan käyttöön leima tai muu tunnus, jolla osoitetaan, mikä toteutunut aloite tai idea on kuntalaisilta lähtöisin.

Hyväksi havaittuja digitaalisia työkaluja palautteen keräämiseen on olemassa lukuisia, mutta monikanavaisuus on tässäkin paikallaan. Palautelaatikko kirjastossa tai paljon käytetyn liikuntapalvelun yhteydessä pitää pintansa.

Kausiasukkaiden sitouttaminen

Kausiasukkailla on valtavasti arvokasta osaamista ja verkostoja, joita voisimme paremmin hyödyntää. Ei-vakituisesti alueella asuvilla on usein hyvin positiivinen näkemys paikkakunnasta ja erilaisia havaintoja arjen sujuvuudesta ja paikallisista elämän laatutekijöistä kuin vakituisilla asukkailla. Olisi hedelmällistä tehdä näkyväksi oman alueen vahvuuksia kausiasukkaan silmin.

Monissa kunnissa on käytössä suora yhteydenpito. Hyväksi havaittuja keinoja ovat esimerkiksi tervetulokirjeet ja -tapahtumat uusille asukkaille ja säännölliset kirjeet mökkiläisille, joissa kerrotaan ajankohtaisista kunnan tapahtumista.

Vapaaehtoisrekisterin kerryttäminen myös vapaa-ajanasukkaiden tiedoilla ja osaamisella vahvistaa koko yhteisöä.

Kaikki palvelut ovat nuorten palveluja

Nuorten poismuutto on yhteinen haaste Etelä-Savon kunnille. Nuoruuden ikävaiheessa on luontevaa lähteä kotiseudulta esimerkiksi opintojen perään, mutta tapahtumat, harrastukset, yhteisö ja kulttuuri voivat houkutella palaamaan.

Mielikuva nuorille rakennetaan nykyisessä arjessa. Se, miten kunta kohtelee, kuuntelee, ja tukee nuortensa hyvinvointia, luo pito- ja vetovoimaa tulevaisuuteen. Muistetaanko kysyä suoraan nuorilta itseltään, mitä he haluavat? Useissa kunnissa käytössä onkin osallistuva budjetointi yhteistyömuotona erityisesti nuorisovaltuuston tai -neuvoston kanssa. On silti tärkeää muistaa, että kunnan kaikki palvelut ovat myös nuorten palveluja.

Osaavan työvoiman pitäminen

Osaavasta työvoimasta käydään yhä kovempaa kamppailua. Työpaikkojen luominen on avainasemassa. Kunnat tekevät paljon työtä yritysten sijoittumiseksi pienempiin kuntiin, joissa on tarjolla edullisia tontteja tai tyhjillään olevia tiloja.

Myös asumisen edistäminen, tontit ja kaavoitus ovat tärkeässä roolissa. Elämisen edullisuus tai esimerkiksi uudenlaiset asumisratkaisut, kuten yhteistalot maaseudulla, voivat olla valttikortteja.

Toimivat ja nopeat laajakaistayhteydet sekä digitaalisuuden edistäminen luovat työn tekemisen edellytyksiä. Pitovoiman mahdollisuuksia on myös uusissa ja erilaisissa tavoissa tehdä työtä esimerkiksi osuuskunnissa tai ekoyhteisöissä.

Jatkoaskelia muutokseen

Yhteiskunnan isot rakennemuutokset näkyvät myös kunnissa ja niiden tulevaisuudessa. Työpajoissa tunnistettiin tarve myös laajemmalle keskustelulle. CASPER-hanke voi tarjota foorumin keskustelulle, jossa kunnan uutta roolia rakennetaan yhdessä asukkaiden kanssa. Suunnitteilla onkin kuntapäättäjille suunnattu työpajasarja, jossa hyödynnetään palvelumuotoilua.

CASPER-hankkeen etenemistä voit seurata tilaamalla hankkeen uutiskirjeen täältä.

CASPER-hanke (1.3.2023-28.2.2027) kokoaa yleisen supistumiskehityksen tilannekuvaa maakunnan kunnista sekä suunnittelee yksityiskohtaisemman kehittämistoimenpiteen ja siihen liittyvän pilotoinnin yhteistyössä kuntien ja muiden kohderyhmien kanssa. Miten alueella voidaan sopeutua väestön vähenemiseen, vanhenemiseen tai poismuuttoon? Ratkaisuja haetaan Etelä-Savon maakuntaliiton CASPER-hankkeessa yhdessä alueen kuntia, toimijoita ja asukkaita aktivoimalla. Keskeinen osa hanketta on yhteistyö kansainvälisten partnereiden kanssa. Malleja haetaan Unkarista, Puolasta, Ranskasta ja Italiasta.

Lisätietoja:

Jatta Juhola
Projektikoordinaattori
P. 040 519 8300
jatta.juhola@esavo.fi