Suoraan sisältöön
Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaiset ovat myös EU:n kansalaisia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voi opiskella, kouluttautua ja työskennellä kaikkialla EU:n alueella.

Julkaistu 26.01.2024

Eurooppa on auki opiskelijoille

Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaiset ovat myös EU:n kansalaisia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voi opiskella, kouluttautua ja työskennellä kaikkialla EU:n alueella.

Etelä-Savon Europe Direct -tiedotuspiste oli mukana tammikuussa Xamkin kampuksella Savonlinnassa järjestetyillä työelämämessuilla, jossa työnantajat esittelivät opiskelijoille yritystoimintaansa ja mahdollisia työpaikkoja. Kysyimme opiskelijoiden ajatuksia mahdollisuudesta lähteä opiskelemaan tai töihin Suomen rajojen ulkopuolelle. 

Kiteeltä kotoisin oleva Eetu Toropainen (25) opiskelee toista vuotta sosionomiksi Savonlinnassa, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa. 

Eetu Toropainen.
Eetu Toropainen.

– Voisin kuvitella lähteväni ulkomaille. Ollaan itse asiassa tyttöystävän kanssa mietitty sitä vaihtoehtoa, kun hänellä on kytköksiä ulkomaille. – Toki työllistyminen mietityttää. Olen lastenhoitaja koulutukseltani, mutta niitä hommia en ehkä haluaisi tehdä. Tällä hetkellä koulukuraattorin työ kiinnostaa eniten.  

Mira Kuutschin (28) on kotoisin Keski-Suomesta. Ensi vuonna hän valmistuu liikunnanohjaajaksi.  

– Voisin kuvitella lähteväni ulkomaille. Itse asiassa se oli jo aika lähellä vuosina 2019-2021, kun opiskelin Vierumäellä liikunta-alaa, mutta sitten tuli korona ja vaihto-opiskelu ei ollut enää vaihtoehto. 

– EU-maihin voisin lähteä, koska jaetaan sama arvopohja. Ulkomaille lähteminen edellyttää seikkailunhalua, halua oppia uutta ja kykyä heittäytyä. Isoimpina esteinä lähtemiselle näkisin varallisuuden, Mira kertoo. 

Mira Kuutschin.
Mira Kuutschin.

Mäntyharjulaiset Isabella Juhola (16) ja Valma Pettinen (16) aloittivat syksyllä matkailualan opinnot Mikkelissä, Esedulla. Molemmat ovat lähdössä ensi syksynä vaihto-opiskelijoiksi ulkomaille. Heidän mukaansa on itsestään selvää olla osa Euroopan unionia ja että ulkomaille lähteminen on vaihtoehto. 

– Siksi lähdin opiskelemaan matkailualaa, koska kansainvälisyys kiinnostaa. 
– Vuonna 2022 osallistuin yhdessä muiden nuorten kanssa kansainväliseen nuorten ilmastokonferenssiin Prahassa. Matka tehtiin interreilaten ja se oli hieno kokemus, Valma kertoo. 

Isabella Juhola ja Valma Pettinen.
Isabella Juhola ja Valma Pettinen.

Terhi Mäkinen (23) ja Kia Keränen (25) opiskelevat toista vuotta fysioterapeuteiksi Xamkissa. Heidän mielestään ulkomaille lähteminen edellyttää hyvää kielitaitoa, mutta ennen kaikkea rohkeutta lähteä. Kia on päässyt Italiaan luokkaretkelle jo peruskoulussa, sekä 6. että 9. luokilla. 

Terhi Mäkinen ja Kia Keränen
Terhi Mäkinen ja Kia Keränen.

– Tottakai voisin mennä ulkomaille töihin, ja on ollut ajatuksissa, Kia sanoo. 

– Opiskelijavaihtoon voisin lähteä, ja työharjoittelu kiinnostaa, kertoo Terhi. 
– Koulussa on ollut kansainvälisyysinfoja, mutta voisi olla enemmänkin tietoa ja mainostusta. Eniten sitä haluaisi kuulla muiden kokemuksista ja mitä se lähteminen vaatii. 

Viivi Vepsäläinen ja Eetu Saarijärvi.
Viivi Vepsäläinen ja Eetu Saarijärvi.

Helsingistä kotoisin oleva Viivi Vepsäläinen (29) ja Lahdesta Savonlinnaan muuttanut Eetu Saarijärvi (25) opiskelevat kolmatta vuotta turvallisuusalan tradenomeiksi. 

– En näe mahdottomana ulkomailla työskentelyä. Kansainvälinen turvallisuus kiinnostaa, esimerkiksi Naton tai Euroopan unionin osalta. Ulkomaille lähtemisen mahdollistaa turvallinen kohdemaa, hyvä palkka, mielenkiintoinen työ, ja se että voi vaikuttaa asioihin, Viivi kuvailee. 

Eetun mukaan ulkomailla työskentely voi avata ovia, ja silmiä. 
– Uskon, että se lisää ymmärrystä kulttuurieroihin ja maailmaan, miten muu maailma toimii. 

Kirjoittaja:
Projektikoordinaattori Jatta Juhola