Suoraan sisältöön
Tilastokeskuksen väestöennuste on trendilaskelma, joka ilmaisee lähinnä sen, mihin kehitys johtaa, mikäli se jatkuu viime vuosien kaltaisena.

Julkaistu 26.11.2024

Etelä-Savon väestö vähenee ja huoltosuhde heikkenee edelleen – mitä tilanteelle on tehtävissä?

Tilastokeskuksen väestöennuste on trendilaskelma, joka ilmaisee lähinnä sen, mihin kehitys johtaa, mikäli se jatkuu viime vuosien kaltaisena.

Tilastokeskuksen lokakuussa julkistaman väestöennusteen mukaan Etelä-Savon väkiluku jatkaa laskuaan aina vuoteen 2045 saakka. Väestönkasvua maakunnassa ei ole vuositasolla tapahtunut kolmeenkymmeneen vuoteen, ja vaikka vuoden 2024 alkupuolisko on ollut maahanmuuton osalta ennätyksellinen, jatkunee alaspäin menevä trendi myös kuluvana vuonna.

Ennuste osoittaa, että vuonna 2045 Etelä-Savossa olisi 112 880 asukasta (tällä hetkellä luku on 129 669) ja väestöllinen huoltosuhde erityisen korkea. ⁠Maakunnan huoltosuhde kasvaisi noin kymmenessä vuodessa jopa 88,8:aan ja lähtisi siitä laskuun vuoden 2035 jälkeen. Myös muu Suomi seuraisi ikääntymistrendissä perässä siten, että vuonna 2070 yli 65-vuotiaiden osuus koko maan väestöstä hipoisi liki kolmannesta. Nykyisen tasoisen nettomaahanmuuton ansiosta koko maan väestötrendi olisi kuitenkin kasvava kasvun painottuessa Uudellemaalle, Pirkanmaalle, Varsinais-Suomeen ja Pohjois-Pohjanmaalle. Ennuste perustuu vuosien 2018-2023 tapahtuneeseen kehitykseen tietyin varauksin, ja esimerkiksi tilapäisen suojelun nojalla Suomeen saapuneet ukrainalaiset on jätetty tarkastelusta pois.

Tilastokeskuksen väestöennuste on trendilaskelma eikä sitä laadittaessa ole otettu huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestökehitykseen. Laskelma ilmaisee lähinnä sen, mihin kehitys johtaa, mikäli se jatkuu viime vuosien kaltaisena. Ennusteen tehtävä on haastaa päätöksentekijöitä arvioimaan, millä toimenpiteillä kehitykseen voidaan vaikuttaa. 

Ennuste laittaa tarkastelemaan maakunnan ja kuntien strategiatyötä realistisen rakentavasti. On selvää, että Etelä-Savo tarvitsee jatkossa uusia ihmisiä, yrityksiä, osaamista ja investointeja. Kuitenkin hyvä elämä (elämänlaatu, osallisuus, turvallisuus, toimeliaisuus, verkostot) myös väestöltään supistuvalla alueella on täysin mahdollinen tavoite, mikäli muutosta yhtäältä hallitaan ja toisaalta etsitään uutta kasvua.

Älykäs sopeutuminen koskee valtaosaa Suomen maakuntia ja siinä kyse on muutoksen hallitsemisesta, resurssien järkevästä kohdentamisesta sekä uusien mahdollisuuksien etsimisestä esimerkiksi digitalisaatiota ja palvelutuotantoa kehittämällä sekä yhteistyötä vahvistamalla. Perinteisten demografista ja talouskasvua mittaavien mittareiden ohella kehitystä tarkastellaan koetun hyvinvoinnin ja elämänlaadun näkökulmasta. Maailmalta on löydettävissä esimerkkejä siitä, kuinka eräillä väestöään menettävillä alueilla asukkaiden hyvinvointi ja vauraus on lisääntynyt. Kehitys ei ole synonyymi kasvulle eikä edellytä väestönkasvua, vaan kykyä uudistua.

Lisätietoja: ennakointiasiantuntija Hanna Kautiainen, hanna.kautiainen(at)esavo.fi, 044 770 0519