Julkaistu 18.12.2020
Erityinen vuosi 2020
Aluekehitystyössä vuosi 2020 on monella tapaa erityinen. Euroopan unioni puskee liikkeelle Suomen EU-jäsenyysajan vaikuttavinta muutosta.
Aluekehitystyössä vuosi 2020 on monella tapaa erityinen. Euroopan unioni puskee liikkeelle Suomen EU-jäsenyysajan vaikuttavinta muutosta. Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet konkretisoituvat vihreän siirtymän toimenpiteiksi elinkeinoelämää ja sen toimintaympäristöä uudistaen. Ja mikä parasta, elinkeinoelämä on etunenässä vihreää siirtymää jo tekemässä.
Korona kurittaa maailmaa, mutta samalla se siivittää digitalisaatiota ja uusia ratkaisuja teollisuuteen, palveluihin, liikkumiseen, ja ihmisten elämään. Se on myös siirtänyt työtä koteihin, vähentänyt matkustamista, muuttanut kulutuskäyttäytymistä, tuonut talousvaikeuksia. Muutos tarkoittaa Suomessa monelle myös kiireetöntä arkea, mahdollisuutta monipaikkaiseen asumiseen ja uusia luontokokemuksia.
Normaalioloissa desimaaleista kinastelevat EU-maat ovat juuri sopineet yli 1000 miljardin euron 7-vuotiseen budjettiin huiman 750 miljardin lisärahan Euroopan talouden elpymis- ja uudistustoimiin. Suomeen tulee tästä elpymis- ja palautumisrahasta noin 2,3 miljardia euroa käytettäväksi valtiovarainministeriön johdolla valmisteltavan kansallisen Kestävän kasvun ohjelman mukaisesti.
Paraikaa Suomi valmistelee myös EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa vuosille 2021-2027. Kasvua, kilpailukykyä ja innovaatiotoimintoja sekä osaamista, työllisyyttä ja osallisuutta rahoittavien aluekehitysrahaston ja sosiaalirahaston rinnalle tulee uusi oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, joka kompensoi hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisen tulo- ja työpaikkavaikutuksia. Kokonaisuutena Suomen saanto alue- ja rakennepolitiikan rahoituksesta vuosina 2021-2027 on kaksi miljardia. Se on merkittävästi enemmän kuin nykykaudella - siinä on tosin mukana myös lisäsiivu kuluvan kauden ohjelmaan.
Tulevatkin EU-eurot on tienattu pääosin Itä- ja Pohjois-Suomen olosuhdetekijöillä, ja EU:n tavoitteena on tasoittaa alueiden välisiä kehittyneisyyseroja. Rahoja ei Suomessa vielä ole jyvitetty alueille, mutta näistä lähtökohdista Itä- ja Pohjois-Suomelle ei pitäisi käydä kovin huonosti. Suomen ja sen maakuntien elinvoiman kehittämiseen on tarjolla ennennäkemättömän paljon rahaa lähivuosina. Vahvalla ja yksituumaisella maakunnan edun ajamisella kannattaa varmistaa resurssien kohtuullinen osuminen myös Etelä-Savoon.
Aluekehityslainsäädännön uudistus vahvistaa maakuntien ja valtioneuvoston välistä vuoropuhelua ja maakuntaohjelman vaikuttavuutta. Maakuntaliitto ja ELY-keskus toimivat EU-ohjelman ja kansallisten kehittämistoimien rahoittajina jatkossakin. Vastikään uudistettu Etelä-Savon maakuntastrategia painottaa edelleen metsää, vettä ja ruokaa – niiden kestävää hyödyntämistä esimerkiksi kiertotalouden, vesiliiketoiminnan, kuituteknologian tai puurakentamisen innovaatioiden ja bisnesmahdollisuuksien kautta tai Saimaan luonto- ja ruokamatkailussa, Euroopan kulttuuripääkaupunkivalistelussa tai Saimaa Geoparkissa. Tehdään eteläsavolaisesta elämästä kilpailukykyinen vaihtoehto yrityksille ja asukkaille - monille se on sitä jo nyt.
Omalla kohdallani vuosi 2020 on myös erityinen: työvuodet tuli täyteen ja vähän ylikin. Monessa on saanut olla mukana, mutta maailma ei vielä tullut valmiiksi. Kiitos yhteisistä vuosista Etelä-Savon kehittämisessä!
Riitta Koskinen
aluekehitysjohtaja
Etelä-Savon maakuntaliitto