Suoraan sisältöön

Julkaistu 19.10.2022

Vetoomus ammatillisen koulutuksen rahoituksen vakauden puolesta

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut lakiesityksen ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän muuttamiseksi

Vuoden 2018 alusta alkaen ammatillinen koulutus on toiminut yhden lainsäädännön ja rahoitusmallin piirissä. Esityksessä ammatillisen koulutuksen rahoitus jaettaisiin kahtia nuorten ja aikuisten osiin. Käytännössä ammatillisen koulutuksen määrärahasta 50 prosenttia kohdistuisi oppivelvollisuuskoulutukseen ja aikuisten jatkuvaan oppimiseen 50 prosenttia.

Kesällä opetus- ja kulttuuriministeriölle annetuissa lausunnoissa yli 70 prosenttia lausunnonantajista suhtautui ammatillisen koulutuksen rahoituslainsäädännön uudistamiseen kielteisesti, sillä nykyisen mallin toimivuutta ei ole vielä arvioitu, eikä uudistuksen vaikutuksista ole tietoa.

• Suomessa suoritetaan yli 60 000 ammatillista tutkintoa vuodessa.

• Tutkintojen suorittajista noin 20 000 on nuoria ja yli 40 000 on aikuisia (yli 20 vuotiaita).

• Ammatillisen koulutuksen rahoitus on yli 2 miljardia euroa.

• Rahoitusmallin jakaminen kahtia heikentäisi yli 20-vuotiaiden mahdollisuuksia ammatillisiin opintoihin, mikä heikentäisi osaavan työvoiman saatavuutta. Tilanne korostuisi alueilla, joissa nuorten määrä vähenee voimakkaimmin.

Ammatillisessa koulutuksessa yli puolet opiskelijoista on aikuisia. Laissa ja tutkintojen perusteissa nuoria ja aikuisia koskevat täsmälleen samat oppimistavoitteet. Nuorten yksilöllistä tukea, jolla muutosehdotuksia on perusteltu, voidaan parantaa nykyisen rahoitusmallin puitteissa.

Etelä-Savon elinkeinorakenteessa toisen asteen ammatillisella koulutuksella on erittäin suuri merkitys. Etelä-Savon 15 vuotta täyttäneestä väestöstä ammatillisen tutkinnon suorittaneita on 44,5 %, kun koko maassa vastaava luku on 40,7 %. Etelä-Savossa nuorten ikäluokat pienenevät ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien oppivelvollisten osuus muodostaa vain 20-30 % tutkinto-opiskelijoista. Vastaavasti aikuisten osuus tutkinto-opiskelijoista korostuu, joten maakunnan toisen asteen koulutuspaikkoja tarvitaan erityisesti aikuisväestön uudelleen- ja täydennyskoulutukseen, ei painottuneesti vain nuorisoasteen koulutukseen.

Uudistusta ollaan toteuttamassa koulutuskentän ja toimijoiden näkemysten vastaisesti

Nyt suunniteltu rahoitusmallin muutos olisi erittäin haitallinen niille oppilaitoksille ja muille toimijoille, jotka ovat tehneet hyvää työtä voimassa olevien rahoituskriteerien pohjalta. Nykyiset kriteerit kannustavat oppilaitoksia siihen, että opiskelijat, joko nuoret tai aikuiset, suorittavat tutkinnon, työllistyvät ja koulutuksen sisällöt vastaavat työelämän vaatimuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkistanut laajakantoisia ehdotuksia koskien toisen asteen koulutuksen tulevia muutoksia. Ehdotetut koulutusuudistukset pitää käsitellä kokonaisuutena.

Etelä-Savon maakuntaliitto haluaa tukea ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän edustajien toimijoita kannanotollaan ja korostaa, ettei ilman kokonaisvaltaista valmistelua pidä tehdä pistemäistä uudistusta rahoitusmalliin.
Vetoomus Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEn sivuilla luettavissa tästä.

Etelä-Savon maakuntajohtaja ja aluekehityspäällikkö vetoavat päättäjiin, että koulutuksen rahoitusmallin uudistukset käsitellään osana kokonaisvaltaista toisen asteen kehittämistä. Ammatillista koulutusta pitää jatkossakin tarkastella yhtenä kokonaisuutena työelämän osaamistarpeista lähtien. Rahoitusta ei pidä eriyttää nuorten ja aikuisten osalta.

Ystävällisin terveisin,

Pentti Mäkinen Etelä-Savon maakuntaliitto, Maakuntajohtaja

Anne Kokkonen Etelä-Savon maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö