Julkaistu 17.02.2025

Etelä-Savo tähtää uusiutuvan energian edelläkävijäksi

Etelä-Savon maakuntahallitus sai kuulla maakuntajohtaja Pentti Mäkiseltä Itäisen Suomen ohjelman tilanteesta. Tällä hetkellä odotetaan, miten itäisen Suomen maakuntaliittojen ohjelmaan esittämät toimenpiteet otetaan huomioon ja toimenpiteitä aiotaan rahoittaa. Hallituksen kevään puoliväliriiheen kohdistuu odotuksia rahoituksen löytymiseksi.

Maakuntahallitus hyväksyi maakuntaliiton vuoden 2024 tilinpäätöksen, joka tilintarkastuksen jälkeen saatetaan maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. 

Etelä-Savolle energiastrategia vuoteen 2035

Lisätietoja: aluesuunnitteluasiantuntija Päivi Rahikainen, p. 040 658 5723

Etelä-Savon maakuntahallitus on hyväksynyt maakunnan energiastrategian, joka linjaa alueen tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2035.

Energiastrategia toimii tausta-aineistona maakuntaohjelmalle 2026–2029, joka ohjaa alueen kehitystyötä. Maakunnan tavoitteena on olla vuonna 2035 uusiutuvan energian edelläkävijä ja houkutteleva investointikohde.

Strategian tavoitteena on vähentää päästöjä, lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja houkutella investointeja maakuntaan. Strategia perustuu laajaan selvitystyöhön ja asiantuntijoiden näkemyksiin. Työpajoissa ja kyselyissä on kuultu eri toimijoita, kuten kuntia, energia-alan yrityksiä ja asiantuntijoita. Lisäksi käytössä on ollut maakuntaliiton laatima raportti alueen energiajärjestelmän nykytilasta.

Etelä-Savon maakuntaliiton aluesuunnitteluasiantuntija Päivi Rahikainen kertoo, miksi energiastrategia on tärkeä Etelä-Savolle.
– Etelä-Savo pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Energiankulutus on yksi suurimmista päästöjen lähteistä, ja siksi on tärkeää kehittää kestävämpiä ratkaisuja. 
Strategiassa painotetaan uusiutuvan energian käyttöä, jolloin tuuli- ja aurinkoenergiaa hyödynnetään entistä enemmän. Tavoitteena on vahvistaa alueen taloutta houkuttelemalla investointeja ja tukemalla uutta liiketoimintaa vihreän siirtymän alalla.
– Strategisina tavoitteina on parantaa sähkönjakelun luotettavuutta ja energiantuotannon varmuutta. On myös tärkeää, että energia-alan koulutus ja asiantuntemus säilyvät maakunnassa, Rahikainen summaa.
– Etelä-Savon energiastrategia edistää puhtaampaa ympäristöä, uusien työpaikkojen syntymistä ja vakaata energiantuotantoa. 

Strategiaan voi tutustua osoitteessa: esavo.fi/tausta-aineistot

Itä-Suomi uhkaa jäädä paitsioon valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa

Lisätietoja: aluesuunnittelupäällikkö Marko Tanttu, p. 040 628 2788

Maakuntahallitus antoi lausunnon valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta vuosille 2026–2037 (Liikenne 12) ja sen ympäristöselostuksesta.

Itä-Suomen maakuntaliittojen mielestä suunnitelman rahoitusohjelmassa ei ole otettu huomioon toimintaympäristömuutoksista johtuvia erityisiä rahoituksen kohdentamistarpeita Itä-Suomeen. Rahoitusta on kohdennettava Itä-Suomeen lisää perusväylänpitoon, kriittisiin siltoihin, ratojen välityskyvyn parantamiseen sekä juna- ja lentoliikenteiden ostoihin (ml. kiskobussiliikenne). 

Painotukset TEN-T ydinverkkoihin ja suunnitelmassa esitetty Suomen kansainvälinen kytkeytyminen korostavat maan länsi- ja pohjoisosan yhteyksien merkitystä jättäen Itä-Suomen paitsioon. Maakuntien liitot esittävätkin, että suunnitelmassa on selkeästi linjattava, että kattavan verkon kytkeytymistä ydinverkkoon ja ydinverkkokäytäviin parannetaan, mikä puolestaan parantaa Itä-Suomen saavutettavuutta ja kansainvälisiä yhteyksiä myös länteen, luoteeseen ja pohjoiseen.

Lisäksi Etelä-Savon maakuntaliitto esittää lausuntonaan seuraavaa:
Liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpideohjelman ja rahoitussuunnitelman on mahdollistettava seuraavat Etelä-Savon liikennejärjestelmän kehittämisen ja maakunnan saavutettavuuden kannalta keskeiset hankkeet ja toimenpiteet.

Maantieverkolla:
-VT 5 Hietanen-Pitkäjärvi
-VT 14 Juva-Savonlinna-Parikkala
-VT 13 Mikkeli-Lappeenranta
-VT5 Savilahden silta

Rataverkolla:
-Kouvola-Kuopio, peruskorjaus ja turvalaiteiden uusiminen sekä matka-ajan lyhentäminen
-Pieksämäen ratapihan peruskorjaus sekä Pieksämäen aseman kehittäminen
-Jyväskylä-Pieksämäki peruskorjaus
-Parikkala-Savonlinna-Pieksämäki -radan sähköistys sekä Laitaatsalmen silta

Lisäksi suunnitelmassa on turvattava vähintään nykyistä kiskobussiliikennettä vastaava palvelutaso raideliikenteellä Parikkala-Savonlinna ja Pieksämäki-Varkaus-Joensuu -yhteysväleillä.

Vaihtoehtoinen käyttövoima Etelä-Savossa -selvitys vauhtiin

Lisätietoja: kehittämisjohtaja Merja Olenius, p. 040 629 7210

Liikenteen puhtaan energian siirtymä edellyttää fossiilisten polttoaineiden korvaamista päästöttömällä energialla. Tieliikenteessä fossiilisille polttoaineille vaihtoehtoisia käyttövoimia ovat muun muassa sähkö, kaasu - eli metaani - ja vety. Suomen lähtökohtana on, että uusien käyttövoimien jakeluinfran tulisi mahdollisimman pitkälti rakentua markkinalähtöisesti. Kehityksen varhaisessa vaiheessa kuitenkin myös kansallinen rahoitus ja EU-tuet on nähty tarpeellisiksi infran rakentumisen vauhdittajiksi. 

Maakuntaliiton valmistelemassa vaihtoehtoinen käyttövoima Etelä-Savossa -selvityksessä luodaan tilannekuva nykyisestä vaihtoehtoisesta käyttövoimaverkosta ja lähtökohdista verkoston kehittämiseksi. Hankkeessa tehtävät tarkastelut kattavat henkilöautoliikenteen, raskaan liikenteen sekä vesiliikenteen jakeluverkon tarkastelun. Tarkastelussa käydään läpi sähkön-, vedyn- ja kaasunjakeluverkostoa.

Selvityksessä kartoitetaan potentiaalisia sijainteja jakeluasemille yhdessä kuntien ja palveluntarjoajien kanssa sekä laaditaan toimenpidesuunnitelma käyttövoimaverkoston toteuttamiseksi.

Selvityksen kokonaiskustannukset olisivat 30 000 euroa. Summa jakautuisi kunnittain maakuntaliiton laskelman mukaisesti.
Kunnilta pyydetään päätös selvitykseen osallistumisesta 17.4.2025 mennessä. Maakuntaliitto sai valtuutuksen toteuttaa selvitys esitetyllä tavalla rahoituksen selvittyä.

Kannanotto: 
Lakiesitys vaikeuttaa lakisääteisten tehtävien hoitamista kunnissa – 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksesta tulee luopua

Lisätietoja: hallintojohtaja Anne Matilainen, p. 040 509 4006

15.1.2025 lausunnolle tullut hallituksen lakiesitys hankintalain ja erityisalojen hankintalain muuttamisesta uhkaa kuntapalvelujen tuottamista eri puolilla Suomea. Esimerkiksi jätehuollon, ateria- ja ICT-palvelujen, puhtaus- ja kunnossapitopalvelujen sekä muiden tukipalvelujen yhtiöt jouduttaisiin uuden lain myötä purkamaan ja rakentamaan uudelleen.

Esityksen mukaisena hankintalaista tulisi Euroopan tiukimpia. Se vaikeuttaisi erityisesti pienten ja keskisuurten kuntien toimintaa sekä kuntien yhteistyötä maakunnallisesti ja seudullisesti ja estäisi käytännössä valtakunnallisten kuntaomisteisten yhtiöiden toiminnan.

Kuntaliitto ja 16 maakunnan liittoa esittävät, että 10 prosentin kategorisesta vähimmäisomistusvaatimuksesta tulee luopua tai vähintään säätää mahdollisuus poiketa siitä.
Omistusosuusvaatimuksessa tulisi ottaa huomioon toimialakohtaiset, alueelliset sekä omistajakohtaiset erot ja muut painavan julkisen intressin huomioon ottavat erityispiirteet.
Lisäksi muutoksille esitettyjen siirtymäaikojen tulee olla merkittävästi pidempiä kuin hallituksen esityksessä.
Samaan aikaan liitot toteavat, että in house -yhtiöitä tulee käyttää vain, kun omistajat pystyvät määräämään yhtiön suunnasta. Liittojen mielestä on tärkeää puuttua ilmiselviin in house -järjestämisen väärinkäytöksiin, mutta hyvin toimivaa, pitkäjänteistä ja satoja yhtiöitä koskevaa järjestelmää ei tule romuttaa yksittäisten tapausten perusteella.
Maakuntahallitus merkitsi keskustelun jälkeen tiedoksi kuntaliiton ja 16 maakunnan liiton yhteisen kannanoton hallituksen esitykseksi hankintalain, erityisalojen hankintalain sekä rikosrekisterilain 6 b pykälän muuttamiseksi.

Linkki kokouksen esityslistaan ja materiaaleihin.

Lisätietoja kokouksesta:

Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Arto Sepponen puh. 044 337 0230, Nina Rasola puh. 050 517 0472 ja Eija Stenberg puh. 040 546 6852 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen puh. 050 500 2584