Julkaistu 22.02.2021
TIEDOTE: Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 22.02.
Maakuntahallitus pitää yhteistyötä maakunnallisen nuorisovaltuuston kanssa tärkeänä. Hallitus valitsi keskuudestaan nuorisovaltuuston kummiksi hallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorisen.
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui etäkokoukseen maanantaina 22.02.
Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen kertoi hallitukselle ajankohtaiskatsauksessaan mm. Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelusta ja koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisestä.
Maakuntahallitus lisää yhteistyötä maakunnallisen nuorisovaltuuston kanssa
Lisätietoja: hallintojohtaja Janne Nulpponen, p. 040 061 8489
Maakuntahallitus nimesi keskuudestaan kummihallituslaisen Etelä-Savon maakunnalliseen nuorisovaltuustoon. Valituksi tuli maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, joka mm. osallistuu nuorisovaltuuston kokouksiin. Maakuntahallituksen tavoitteena on lisätä yhteistyötä maakunnan nuorten kanssa.
Maakuntahallitus hyväksyi Etelä-Savon maakunnallisen nuorisovaltuuston toimintasäännön muutokset. Nuorisovaltuuston toimikaudesta tulee jatkossa kaksivuotinen ja nuorisovaltuuston avoimien paikkojen edustajille valitaan kaksi yhteistä varajäsentä, jotka tarvittaessa vuorottelevat edustajina nuorisovaltuuston kokouksissa.
Etelä-Savon maakunnallinen nuorisovaltuusto (Esa-Manu) aloitti toisen toimintakautensa helmikuun alussa. Nuorisovaltuuston puheenjohtaja on Iida Hämäläinen Savonlinnasta ja varapuheenjohtaja Katri Markevitsch Mikkelistä.
Etelä-Savon maakuntahallitus antoi neljä lausuntoa
Maakuntahallitus lausui helmikuun kokouksessa Saimaan kalastusrajoitusten asetusluonnoksesta, kiertotalouden strategisesta ohjelmasta, sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen lainsäädäntöön tehtävistä muutoksista, ehdotuksesta arkkitehtuuripoliittiseksi yksiköksi ja valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta.
Lausunto asetusluonnoksesta koskien Saimaan kalastusrajoituksia
Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, p. 040 274 9618
Etelä-Savon maakuntaliitto antoi lausuntonsa maa- ja metsätalousministeriön valmistelemasta asetusluonnoksesta, joka koskee kalastusrajoituksia Saimaalla norpan suojelemiseksi.
Asetusluonnoksen pääasiallisena sisältönä on kieltää saimaannorpan keskeisillä elinalueilla norpalle vaarallisimpien kalanpyydysten ja kalastustapojen käyttö kokonaan. Lisäksi kiellettäisiin verkkokalastus 15.4.-30.6. välisenä aikana muikkuverkkoja lukuun ottamatta. Verkkokalastuskieltoaluetta esitetään laajennettavaksi 234 km2 norpan pesintöjen perusteella, yhteensä alueen laajuus olisi 2800 km2.
Maakuntaliitto katsoo lausunnossaan, että luonnoksen toimenpiteet ovat riittävät norpan suojelemiseksi. Nykyiset verkkokalastuskieltorajoitukset ovat toimineet hyvin ja kuuttien kuolleisuus kalanpyydyksiin on vähentynyt.
Maakuntahallitus näkee kuitenkin, että lahdenpoukamien matalien vesien osalta kalastusrajoituksista pitäisi voida sopia erikseen, jotta kohtuulliset kevätpyyntialueet varmistettaisiin.
Saimaan nykyiset kalastusrajoitukset ovat saaneet yleisen hyväksynnän ja kalastajat ovat sopeutuneet niihin. Norppakanta on kasvanut suotuisasti. Tämän vuoksi maakuntaliitto ei kannata verkkokalastuskieltoajan pidentämistä heinäkuulle.
Maakuntaliitto huomauttaa lausunnossaan, että Saimaannorppa ja kalastus -työryhmä teki rajoitusten lisäksi lukuisia suosituksia kalastuksen ja norpansuojelun yhteensovittamiseksi. Suositukset ja rajoitukset muodostavat kokonaisuuden, jolla suojelun tavoitteet voidaan saavuttaa.
Esitetyt rajoitukset perustuvat Saimaannorppa ja kalastus -työryhmän raporttiin. Norppa-alueen maakuntaliitot osallistuivat työryhmän työskentelyyn.
Lausunto sote-uudistuksesta johtuvista muutoksista sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen lainsäädäntöön sekä eräihin muihin lakeihin (Sote100)
Lisätietoja: hallintojohtaja Janne Nulpponen, p. 040 061 8489
Etelä-Savon maakuntaliitolla ei ole huomautettavaa lakimuutoksen teknisistä muutoksista, jotka koskevat järjestäjä-rakennetta ja järjestämisvastuuta.
Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä SOTE100-lakipaketissa pitää varmistaa hyvinvointialueen ja kuntien välisten vastuiden, yhteistyömuotojen ja vuoropuhelun selkeä määrittely ja järjestäminen. Etenkin alue- ja kuntatason tehtävät, joita jatkossa hoitavat sekä hyvinvointialueet että alueen kunnat pitää määritellä selkeästi. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
Lisäksi Etelä-Savon maakuntaliitto kiinnittää huomiota ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntövalmisteluun. Lausunnolla olevan esitysluonnoksen mukaan ympäristöterveydenhuoltoa ei nyt esitetä siirrettäväksi kunnilta hyvinvointialueille. Etelä-Savon maakunnan näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä ja työnjaosta voidaan sopia joustavasti alueelliset erot huomioiden. Näin vältetään tarpeettomat palveluiden järjestämistä hankaloittavat ja kustannuksia synnyttävät väliaikaisratkaisut.
Ajallisen saavutettavuuden parantaminen on Itä-Suomen aluekehityksen ehdoton edellytys
Lisätietoja: kehittämispäällikkö Marko Tanttu, p. 044 770 0488
Panostukset itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle, toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta. Maakuntahallitus hyväksyi Itä-Suomen neuvottelukunnan 29.1.2021 antaman kannanoton kanssa samansisältöisen lausunnon.
Lausunnossa todetaan, että ajallisen saavutettavuuden parantaminen on Itä-Suomen aluekehityksen ehdoton edellytys. Tämä koskee kaikkia liikennemuotoja sekä sujuvia matka- ja kuljetusketjuja.
Tulevaisuuden liikennejärjestelmä on päästötön ja myös alueellisesti tasa-arvoinen ja nykytilaa tehokkaampi ja käyttäjäystävällisempi koko Suomessa.
Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että itäisen suunnan raideyhteyttä kehitetään ja hankeyhtiötä lähdetään muodostamaan Lentorata–Porvoo–Kouvola-linjauksen pohjalta. Erityisen tärkeinä lähitulevaisuuden toimenpiteitä ovat kuitenkin Savon ja Karjalan ratojen perusparannus ja henkilöliikenteen nopeuttaminen. Näillä toimenpiteillä voidaan merkittävästi parantaa koko itäisen Suomen saavutettavuutta ja nostaa henkilöliikenteen nopeudet vastaamaan Länsi-Suomen ratayhteyksiä.
Lausunnon mukaan on erittäin hyvä, että Saimaan vesiliikennettä käsitellään osana Suomen kauppamerenkulun järjestelmää. Sisävesillä sijaitsevat lossiyhteydet tulee ensisijaisesti päästöjen vähentämiseksi ja kustannusten minimoimiseksi muuttaa silloiksi. Kuljetustuen osalta Itä-Suomen neuvottelukunta pitää tarpeellisena, että kuljetustukea jatketaan vuoden 2023 jälkeen.
Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että rautateiden henkilöliikenteessä palvelutaso pidetään velvoiteliikenteen päättymisen jälkeen vähintäänkin vuoden 2019 tasolla. Tämä voi tietyissä tapauksissa edellyttää ostoliikenteen lisäämistä, jotta turvataan esim. varhaiset aamuvuorot Kuopiosta ja Joensuusta pääkaupunkiseudulle.
Myös kansainvälinen rajaliikenne, erityisesti EU:n ulkorajan ylittävä maantie ja rautatieliikenne idän suuntaan, tulee tuoda esille myös strategisissa linjauksissa osana kansainvälisiä liikennekäytäviä.
Luonnoksen vaikutusten arviointia maakuntahallitus piti osittain liiankin yksityiskohtiin menevänä suunnitelman toimenpideohjelman tarkkuus huomioiden. Suunnitelman vaikutusten arvioinnissa tulee keskittyä liikennejärjestelmätason vaikutuksiin, myös alueellisesti. Lisäksi tulee arvioida toimenpiteiden yhteiskunnallisia vaikutuksia maan eri osille.
Maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpano muuttuu
Lisätietoja: va. ohjelmapäällikkö Laura Kuismala, p. 040 623 4887
Maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpano muuttuu. Maakuntahallituksen nimeämät jäsenet maakunnan yhteistyöryhmään ovat:
- Kirsi Kosunen varsinaiseksi jäseneksi Pekka Häkkisen tilalle
- Anu Liljeström varsinaiseksi jäseneksi Matti Ruuskan tilalle
- Antti Heikkilä varsinaiseksi jäseneksi Tarja Hämäläisen tilalle
- Hannu Tiusanen varsinaiseksi jäseneksi Juha Intken tilalle
- Kristiina Laatikainen varajäseneksi Kirsi Kosusen tilalle
- Jouni Väkevä varajäseneksi Antti Heikkilän tilalle
- Hannu Lamponen varajäseneksi Hannu Tiusasen tilalle
Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä eli MYR ohjaa ja valvoo EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteutumista Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmän toimikausi on EU:n rakennerahaston ohjelmakausi. Puhetta maakunnan yhteistyöryhmässä johtaa Soile Kuitunen (SDP) Mikkelistä.
Maakuntahallitus myönsi rahoitusta resurssiviisaat ruokapalvelut -hankkeelle
Lisätietoja: kehittämispäällikkö Jyrki Kuva p. 040 757 6698
Maakuntahallitus myönsi tukea Etelä-Savon resurssiviisaat ruokapalvelut -hankkeelle noin 76 000 euroa.
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu toteuttaa vuoden mittaisen hankkeen, jossa selvitetään, miten eteläsavolaiset matkailu- ja ravitsemisalan yritykset sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta eli TKI-organisaatiot kehittävät ruokapalveluprosessien tehokkuutta ja vähähiilisiä toimintatapoja.
Hanke selvittää, miten tietoa ruokahävikin määrästä, energian ja veden kulutuksesta ja tuotteisiin ja palveluihin liittyvästä asiakaspalautteesta hyödynnetään. Hanke selvittää myös ruokapalveluprosessien kehittämisen nykytilan, kehittämistarpeet ja hyväksi koetut toimintamallit.
Arvioinnin pohjalta kootaan ehdotus resurssiviisaan ruokapalvelun systemaattisesta, yrityslähtöisestä ja vuorovaikutteisesta toimintamallista. Mallissa alueen ruokapalveluosaaminen sekä TKI- ja oppimisympäristöt palvelevat alan toimijoita. Uusi tieto ja osaaminen tukee matkailu- ja ravitsemisalan yritysten liiketoiminnan kehittämistä.
Ruokapalveluja tuottavia ammattikeittiöitä on Etelä-Savossa yli 500 ja ne tarjoavat 16 miljoonaa ateriaa vuodessa. Tehokkaat ruokapalveluprosessit edistävät vähähiilisyyden tavoitteiden toteutumista.
Lisätietoja:
Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Jarkko Wuorinen puh. 050 537 6707, Pekka Selenius puh. 050 015 0994 ja Anna-Kristiina Mikkonen puh. 050 306 7270 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen puh. 050 500 2584