Julkaistu 22.03.2021
TIEDOTE 22.3.: Maakuntahallitus myönsi Teollisen puurakentamisen ja teknisen testauksen laboratorion rakentamiseen tukea 3,9 miljoonaa euroa
Etelä-Savon maakuntahallitus päätti rahoituksesta etäkokouksessa maanantaina 22.03. puheenjohtaja Jarkko Wuorisen johdolla.
Puu- ja hybridirakentamisen testilaboratorion rakentaminen käynnistyy Savonlinnassa
Lisätietoja: kehittämispäällikkö Jyrki Kuva p. 040 757 6698
Maakuntahallitus myönsi Teollisen puurakentamisen ja teknisen testauksen laboratorion rakentamiseen tukea 3 900 000 euroa. Kaksi ja puoli vuotta kestävän hankkeen kokonaiskustannukset ovat 6,5 miljoonaa euroa.
Etelä-Savon kampuskiinteistöt kuntayhtymän toteuttamassa hankkeessa Savonlinnan Teknologiapuistoon rakennetaan 2 300 neliömetrin toimitilat puu- ja hybridirakentamisen laboratoriolle. Tiloissa tullaan tekemään suuren mittakaavan puu- ja hybridirakenteiden tuotetestausta, jossa tutkitaan koekappaleiden lujuuskestoa ja soveltuvuutta erilaisissa käyttökohteissa. Standardisoitujen rakenne- ja liitosratkaisujen kehittäminen lisää osaltaan puurakentamista ja puupohjaisten rakennusmateriaalien käyttöä.
Laboratoriossa tehtävä tutkimus ja tuotekehitys tuottavat uusia rakennusteknisiä innovaatioita ja ekotehokkaita tuotantomenetelmiä luoden ympärilleen vähähiiliseen rakentamiseen keskittyvän osaamisklusterin. Tavoitteena on kansallisesti ainutlaatuinen puurakentamisen tutkimus- ja kehittämisympäristö, joka vahvistaa puurakentamista ja siihen liittyvän yritystoiminnan kasvua.
Puurakentamisen laboratorion valmistuttua Savonlinnan Teknologiapuistossa sijaitsevassa biotalouden osaamiskeskittymässä on monialaista puuhun ja sen ainesosiin liittyvää tutkimusta. Tutkimuskohteet ulottuvat kuituteknologiasta sekä puun eri ainesosien ja puuntaimien kasvullisen lisäyksen tutkimuksesta suuren mittakaavan puurakenteiden testaamiseen saakka.
Maakuntahallitus on aiemmin tekemällään päätöksellä myöntänyt Puu- ja hybridirakentamisen laboratorion varusteluun tarvittavien tutkimus- ja testauslaitteistojen hankintaan tukea 1,9 miljoonaa euroa. Toimitilojen rakentamisesta ja laitehankinnoista koostuvan hankekokonaisuuden yhteiskustannukset ovat 9,2 miljoonaa euroa, joihin maakuntaliitto myöntää tukea 5,8 miljoonaa.
Palosuojauksen pitkäaikaiskestävyyden tutkimukseen rahoitusta
Maakuntahallitus myönsi Palosuojauksen pitkäaikaiskestävyys -hankeparille tukea yhteensä 330 164 euroa.
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun toteuttamassa tutkimushankkeen ja laitehankkeen sisältävässä hankeparissa tutkitaan palosuojatun puumateriaalin pitkäaikaiskestoa ja siihen liittyviä testausmenetelmiä. Laitehankkeessa Ammattikorkeakoulun Mikpolis-tutkimusyksikköön hankitaan kartiokalorimetrilaitteisto, mikä vahvistaa aihepiiriin tutkimusinfrastruktuuria. Kartiokalorimetri on erilaisten tuotteiden palo-ominaisuuksien testaamiseen käytettävä menetelmä.
Erityisesti säälle alttiiden rakenneosien pitkäaikainen palosuojauskestävyys on tunnettava, jotta niiden turvallisuus voidaan virallisesti todentaa. Hankkeessa käynnistetään kenttä- ja sääkaappikokeita, joilla tutkitaan ulkoilmassa sekä laboratorio-olosuhteissa tehtävien säärasitusmenetelmien eroja.
Nykyisellään säärasitusmenetelmien eroavaisuudet asettavat haasteita luotettavien testausmenetelmien valitsemiselle ja tulosten tulkitsemiselle.
Puurakentamisen kasvua haittaa osaltaan riittämätön tieto palosuojattujen rakenteiden suojaominaisuuksien säilymisestä kuormittavan säärasituksen oloissa. Palosuoja-aineiden varmennusmenetelmät eivät ole vielä standardoituja, joten menetelmien kehitys vaatii lisätutkimusta.
Hankkeessa saadaan uutta tietoa puutuotteiden palosuojauksen pitkäaikaiskestosta sekä niiden testaus- ja varmennusmenetelmistä.
Etelä-Savon maakuntaliiton kehittämisjohtajan viran hakuaikaa päätettiin jatkaa
Lisätietoja: maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, p. 050 500 2584
Etelä-Savon maakuntahallitus päätti jatkaa kehittämisjohtajan hakuaikaa 23.4.2021 saakka. Tehtävän merkittävyys ja painoarvo huomioiden maakuntahallitus katsoi hakuajan jatkamisen tarpeelliseksi, jotta päätös virkaan esitettävästä voitaisiin tehdä riittävän harkitusti.
Yksitoista henkilöä haki Etelä-Savon maakuntaliiton kehittämisjohtajan paikkaa helmikuussa päättyneeseen määräaikaan mennessä. Hakijoista kuutta haastateltiin.
Ensimmäisellä kierroksella virkaa hakeneet huomioidaan myös toisella hakukierroksella.
Etelä-Savon liikennejärjestelmää kehitetään suunnitelmallisesti ja jatkuvasti
Lisätietoja: kehittämispäällikkö Marko Tanttu, p. 044 770 0488
Etelä-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030 on valmistunut. Maakuntahallitus hyväksyi sen kokouksessaan 22.03.2021.
Maakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on esitetty maakunnan tahtotila ja tarpeet liikennejärjestelmän kehittämiseksi. Toimivan liikennejärjestelmän perustana on nykyisestä sellaisesta liikenneverkosta huolehtiminen, joka palvelee Etelä-Savon alue- ja elinkeinorakennetta.
Perusväylänpitoon tarvitaan lisärahoitusta, jotta riittävä palvelutaso voidaan turvata myös päätieverkon ulkopuolella. Yhteyksien kehittäminen pääkaupunkiseudulle ja Pietariin korostuvat väyläverkon kehittämisessä. Kehittämishankkeisessa on korostettu myös tietoliikenneverkkojen merkitys osana liikennejärjestelmää ja tietoliikenneverkkojen kehittäminen on nostettu suunnitelmassa esille.
Suunnitelma ohjaa maakunnallista liikenneasioiden edunvalvontaa ja maakunnallisen kehittämisrahoituksen kohdentamista liikennejärjestelmän kehittämishankkeisiin. Suunnitelma toimii samalla valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja Itä-Suomen liikennestrategian maakunnallisena toimeenpano-ohjelmana.
Maakunnan liikennejärjestelmän kehittämiseksi tehdään jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä maakunnallisen työn ohella myös seudullisesti ja valtakunnallisesti. Etelä-Savossa toimii seudulliset liikennejärjestelmätyöryhmät, joiden työn tueksi laaditaan Liikennejärjestelmätyön seudulliset aiesopimukset. Työryhmiä johtavat Pohjois-Savon ELY-keskus ja kunnat. Maakuntahallitus hyväksyi aiesopimukset Keski-Savon seudun liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2021-2025.
Maakuntahallitus keskusteli osana jatkuvaa valtakunnallista liikennejärjestelmätyötä lausunnosta Liikennejärjestelmäanalyysin ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden seurannan kehittämisestä. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden seuranta ja siihen liittyvä liikennejärjestelmäanalyysi kuuluvat Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tehtäviin. Traficom on aloittanut tämän tehtävän ja laatinut muistion, kuinka seurantaa tullaan tekemään yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.
Maakuntahallitus painotti, että liikennejärjestelmäanalyysissa tulee käydä selkeästi alueiden saavuttavuudessa olevat suhteelliset erot liikennemuodoittain sekä syyt eroihin. Hallitus korosti myös maakuntaliittojen roolia ja merkitystä liikennejärjestelmätyössä sekä alueellisen tiedon ja tilannakuvan tuottajina.
Saimaan maakuntien yhteinen matkailustrategia 2021-2025 korostaa yhteistyötä, saavutettavuutta ja omaleimaista palvelutarjontaa
Lisätietoja: vs. kehittämisjohtaja Heli Gynther, p. 040 773 7285 ja va. kehittämispäällikkö Katriina Säisä, p. 040 665 8420
Maakuntahallitus hyväksyi Saimaan matkailustrategian 2021-2025.
Matkailustrategia johdattaa Saimaan matkailua kohti tavoitetta olla vuonna 2025 Suomen kolmen tunnetuimman matkailualueen joukossa.
Saimaan matkailustrategia on muodoltaan merikortti , jolle on kirjattu kolme keskeistä väylää. Väylät ovat:
- Samassa saimaalaisten veneessä
- Ilmiömäinen Saimaa
- Helposti saavutettava Saimaa
Matkailustrategian keskeiset kehittämisteemat ovat:
- yhteinen tekeminen
- alueen omaleimainen ja ilmiömäinen palvelutarjonta
- saavutettavuus
Matkailustrategia on osa pitkäjänteistä yhteistyötä, jota Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Varkaus ovat tehneet Saimaan matkailun edistämiseksi jo vuosien ajan. Alueen matkailutoimijat ovat solmineet Saimaa-sopimuksen, jonka tavoitteena on kasvattaa yhteiseen Lake Saimaa Purest Finland -brändiin pohjautuvalla matkailumarkkinoinnilla matkailijamääriä ja matkailutuloa Saimaan alueella.
Sopimuksen allekirjoittajat perustivat tavoitetta edistämään Lake Saimaa -yhdistyksen, joka rekisteröitiin toukokuussa 2020. Yhteisen brändin ja yhdistyksen lisäksi todettiin tarve yhteiselle elinkeinon kehittämistä ohjaavalle matkailustrategialle, joka valmisteltiin syksyn 2020 ja talven 2021 aikana.
Saimaan matkailustrategia kytkeytyy maakuntien maakuntastrategia- ja maakuntaohjelmaprosseihin. Se on linjassa sekä kansallisen matkailun tiekartan että Visit Finlandin suuraluetyöskentelyssä tuotetun Lakeland-suuralueen strategian kanssa. Strategiaa täydentävät vuotuiset markkinointistrategiat ja -suunnitelmat, seudulliset ja kunnittaiset matkailustrategiat ja sen toivotaan konkretisoituvan tavoitteelliseksi tekemiseksi esimerkiksi yhteisten kehittämishankkeiden kautta. Strategia sisältää myös molempien maakuntien, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan, maakunnalliset matkailun kehittämislinjaukset.
Maakuntahallitus lausui jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta ja siihen liittyvistä laeista
Lisätietoja: kehittämispäällikkö Anne Kokkonen, p. 044 770 0512
Maakuntahallitus päätti, että Etelä-Savon maakuntaliitto antaa Opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunnon hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi.
Lausunnossaan Etelä-Savon maakuntaliitto kannattaa palvelujärjestelmän uudistaminen siten, että työikäisen väestön osaamisen kehittäminen olisi aikaisempaa tiiviimmin kytköksissä työelämän tarpeisiin sekä alueiden elinkeinojen ja elinvoiman kehittämiseen ja uusintamiseen.
Etelä-Savon maakuntaliitto painottaa lausunnossaan, että alueellisen vaikuttavuuden varmistamiseksi perustettavan palvelukeskuksen toiminta tulee resursoida aluetasolla riittävällä tavalla ja että palvelukeskuksen yhteistyön alueiden kanssa tulisi olla suunnitelmallista ja yhdenmukaista. Alueilla tulisi lausunnon mukaan olla myös selkeä vastuutaho, joka koordinoisi alueen yhteistyötä palvelukeskuksen suuntaan sekä toimijoista koostuva verkosto, johon yhteistyö selkeästi kiinnittyisi.
Esitys liittyy hallitusohjelman mukaiseen parlamentaariseen jatkuvan oppimisen uudistukseen ja sen tavoitteena on sovittaa yhteen jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palveluja. Esityksessä ehdotetaan annettavaksi laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta, joka toimisi Opetushallituksen erillisyksikkönä. Palvelukeskuksen tehtävänä olisi toimialaansa liittyvä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen ja koordinointi, osaamis- ja työvoimatarpeen ennakointi, koulutuksen ja muiden osaamispalveluiden valtionavustusten myöntäminen ja hankinta sekä alueellisten ja muiden yhteistyöverkostojen tuki ja vaikuttavuuden edistäminen.
Etelä-Savon oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelma on toimitettu työ- ja elinkeinoministeriölle
Lisätietoja: vs. kehittämisjohtaja Heli Gynther, p. 040 773 7285
Euroopan Unioni on sitoutunut siihen, että kaikki unionin maat ovat hiilineutraaleita vuoteen 2050 mennessä. Taustalla on Euroopan Unionin vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal). Hiilineutraalisuus tarkoittaa sitä, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin. Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (Just Transition Fund, JTF-rahasto) on osa kokonaisuutta, jolla EU pyrkii tätä tavoitetta toteuttamaan.
JTF rahaston erityistehtävä on fossiilisten polttoaineiden tuotannon ja käytön vähentämisestä aiheutuvien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten kompensoiminen – Suomessa tuki on kytketty turvetuotannosta luopumiseen. Tavoitteena on lieventää ilmastosiirtymän haitallisia vaikutuksia tukemalla alueita ja työntekijöitä, joihin siirtymä vaikuttaa eniten.
Etelä-Savossa turvetuotannolla ei ole niin suurta aluetaloudellista merkitystä kuin monessa muussa maakunnassa. Turvealan työpaikat sijaitsevat maaseudulla, jossa turvetuotanto on paikallisesti merkittävä työllistäjä. Etelä-Savossa turvetuotannon alasajo vaikuttaisi välillisesti myös kuiviketurpeen saatavuuteen ja hintaan. Kuiviketurvetta nostetaan samoilta suoalueilta kuin energiaturvettakin. Turpeen osuus Etelä-Savon primäärienergialähteistä on noin 5 %.
Suomessa JTF:n sisältöehdotukset valmistellaan maakunnittain alueellisten siirtymäsuunnitelmien muodossa. Suunnitelmassa tuettava toiminta tulee perustella turvetuotannon vähenemisen tai alasajon negatiivisten sosioekonomisten haittavaikutusten pohjalta, myös yhteys aluetalouden uudistamiseen ja elinkeinojen monipuolistamiseen tulee osoittaa. Komissio hyväksyy suunnitelmat. Suomessa alueellisia suunnitelmia valmistelee 14 maakuntaa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ohjeistuksen pohjalta. TEM hallintoviranomaisena vastaa JTF-rahaston neuvotteluista komission kanssa. Tavoitteena on saada Suomen JTF-ehdotus valmiiksi toukokuussa 2021. Tämän aikataulun toteutuminen mahdollistaisi JTF:n käynnistymisen syksyllä 2021.
Suomen saanto JTF-rahastosta on noin 466 milj. euroa. Kansallinen osarahoitus on siirtymäalueilla vähintään 30 % ja JTF-kokonaisrahoitus olisi siten n. 664 miljoonaa euroa. JTF-rahoituksen maakunnallisesta kohdentamisesta tehdään kansallisia päätöksiä ottaen huomioon EAKR- ja ESR-varojen vastaava kohdentaminen. JTF rahasto tulee osaksi ”Uudistuva ja osaava Suomi” -rakennerahasto-ohjelmaa vuosille 2021-2027.
Määrärahaa haettavana maakunnan omaehtoiseen kehittämiseen
Lisätietoja: hallintojohtaja Janne Nulpponen, p. 040 081 8489
Maakuntahallitus päätti asettaa haettavaksi maakunnan omaehtoisen määrärahan 370 000 euroa. Rahoitus suunnataan elinvoimahankkeisiin, jotka on määritelty Etelä-Savon alueellisessa koronaselviytymissuunnitelmassa. Rahoitus sopii erityisesti pienehköihin selvitys- ja suunnitteluhankkeisiin.Vuonna 2020 työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) myönsi vastaavaa maakunnan omaehtoisen kehittämisen määrärahaa Etelä-Savon maakuntaliiton hallinnoitavaksi 235 000 euroa.
Lisätietoja:
Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Jarkko Wuorinen puh. 050 537 6707, Pekka Selenius puh. 050 015 0994 ja Anna-Kristiina Mikkonen puh. 050 306 7270 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen puh. 050 500 2584