Julkaistu 24.02.2020

Saimaa-ilmiö: Kuka sen tekee, ellemme me ja milloin, jos ei nyt?

Alueen asukkaat uskovat vahvasti, että Savonlinna on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026.

Saimaa-ilmiöksi kutsuttu Savonlinna kulttuuripääkaupungiksi 2026 -hanke on saanut keulakuvikseen Jani Halmeen, Saimi Hoyerin ja Sari Kaasisen. Kolmikko lähti vuoden alussa rengasmatkalle tapaamaan Kuopion, Joensuun, Lappeenrannan, Savonlinnan ja Mikkelin asukkaita ja kertomaan kulttuuripääkaupunkihaun alkuhetkistä tähän päivään ja merkityksestä alueen ja kunkin maakunnan tulevaisuudelle. Kiertue käväisi myös Helsingissä esittelemässä itäsuomalaista iloa, kulttuuritarjontaa ja yhdessä tekemisen vahvuutta pääkaupunkiseudun asukkaille. 

Saimaa-ilmiö kääntää Itä-Suomen nousuun

Neljän Itä-Suomen maakunnan ja niiden keskuskaupunkien yhteinen suunnitelma hakea kulttuuripääkaupunkititteliä Saimaan rannoille ja Savonlinnaan julkistettiin vuonna 2018 järjestetyssä Itä-Suomi nousuun -seminaarissa Rantasalmella. Sen jälkeen on tapahtunut paljon.

Hanketta valmistelee hankkeen koordinaattoreiden Anu-Anette Varhon ja Reko Tammen kanssa ylimaakunnallinen valmistelutiimi Sillanrakentajat, johon kuuluu edustajia Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnista. Valmistelutiimin puheenjohtaja on Sari Kaasinen Joensuusta.

Kulttuuripääkaupunkivuoden teemoja on työstetty työpajoissa

Valmistelutyöryhmä Sillanrakentajat kokoontui viime vuonna työpajoihin miettimään millainen Itä-Suomi on nykyään, millainen historia meillä on ja mikä kuvaa meitä ja aluettamme parhaiten. Näistä pohdinnoista muodostuivat hankkeen pääteema ilmiömäisyys ja sen alle muut Saimaa-ilmiön teemat. Teemat ovat veden voimalla, itäisellä ilolla ja yhdistävillä silloilla.

Teemojen selkiydyttyä hankkeen koordinaattorit ovat järjestäneet Saimaa-ilmiön ideointityöpajoja, joissa on mietitty ohjelmasisältöjä teemojen alle. Työpajoja on pidetty eri puolilla Itä-Suomea. Niitä on myös järjestetty tapahtumien yhteydessä. Yksi tällainen työpaja pidettiin osallisuusseminaarissa Mikkelissä 10.2.2020. Työpajoissa on ohjelmasisältöjen lisäksi yhdessä pohdittu paikallisidentiteettiä ja ideoitu tekstisisältöä kulttuuripääkaupunkihakemukseen.

Yhteistyörihmastot ideoivat Itä-Suomen kulttuuritapahtumia

Koordinaattorit Varho ja Tammi ovat järjestäneet tapaamisia eri alojen kulttuuritoimijoille Itä-Suomessa. Toimijoista on muodostunut itäsuomalaiset kulttuuritoimijoiden verkostot eli yhteistyörihmastot, kuten niitä Saimaa-ilmiössä kutsutaan. Verkostoissa lastenkulttuurin, orkestereiden, taidemuseoiden, teattereiden ja tanssin tekijät ideoivat ja valmistelevat yhteistoimintaa ja ylimaakunnallista yhteistyötä. Haku yhteistyörihamastoon on edelleen avoinna Saimaa-ilmiön verkkosivulla www.saimaa-ilmiö2026.fi. 

Koordinaattorit ovat koonneet ehdotuksia kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmasisällöiksi monin eri tavoin. Alueen asukkaat ja kulttuuritoimijat ovat lähettäneet runsaasti ehdotuksia verkkosivuilla avoinna olleen ideanuotan kautta. Sisältöjä on myös mietitty sisältötyöpajoissa. Työpajoissa on pohdittu, miten voimme Itä-Suomessa yhdistää paikalliseen kulttuuriperintöön ja perinteisiin taidemuotoihin uusia, innovatiivisia ja kokeellisia kulttuuri-ilmaisuja.

Voit edelleen jättää ehdotuksen ilmiömäisten nimeämiseen

Saimaa-ilmiö jakaa ilmiömäisiä tunnustuksia erityisen merkittävästä toiminnasta Itä-Suomen alueen taiteen, kulttuurin, elinvoiman ja yhteishengen edistäjille osana hanketta. Nimitys Saimaa-ilmiön ilmiömäiseksi voidaan myös antaa tapahtumille, paikoille ja luontokohteille. Itäsuomalaiset ovat heinäkuusta 2019 lähtien lähettäneet ehdotuksiaan Saimaa-ilmiön koordinaattoreille. Ilmiömäisiä onkin nimetty jo kolmisenkymmentä ja lisää ehdotuksia otetaan edelleen vastaan. Ilmiömäisyys on Saimaa-ilmiö -hankkeen pääteema.

Työlistalla on nyt hakukirjan kirjoitus

Saimaa-ilmiön hakukirjaa kirjoitetaan parhaillaan. Hakukirjassa kuvataan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmasisältöjen lisäksi alueen nykytilaa ja muutosta, joka vuoden valmistelulla ja toteuttamisella saavutetaan. Saimaa-ilmiön hankkeessa työstetään hakukirjan lisäksi koko Itä-Suomen kulttuuristrategiaa. Strategiassa rakennettaan pysyviä tuotteita ja tapahtumia, kulttuurirakenteita, jotka säilyvät alueen vahvuutena myös kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen.

Yleisö innostui rengasmatkan tilaisuuksissa, mutta esitti myös kysymyksiä rahoituksesta

Mediapersoona, toimittaja Jani Halme, yrittäjä Saimi Hoyer ja valmistelutyöryhmän puheenjohtaja, muusikko Sari Kaasinen kiersivät Itä-Suomea alkuvuodesta 2020. Kolmikko sai kiertueen aikana innostuneilta yleisöiltä ideoita ja ohjelmaehdotuksia. He myös vastailivat kysymyksiin rahoituksesta ja kuulivat huolen rahoituksen riittävyydestä kuntien heikon taloustilanteen vuoksi.

Hankkeeseen sijoitettava rahallinen panos jakautuu kuuden vuoden jaksolle. Toteutuessaan kulttuuripääkaupunkivuosi kuitenkin tuo alueelle uusia työpaikkoja ja matkailijoita ja sijoitettu raha palautuu takaisin myös asukkaiden hyvinvointina. Jo tähän mennessä on nähty, että kulttuuripääkaupunkihanke yhdistää Itä-Suomen asukkaita, luo itsevarmuutta ja uskoa tulevaisuuteen ja uusiin mahdollisuuksiin.

Haku Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 avattiin 1.4.2019. Haku päättyy 5.5.2020, jolloin myös hakukirja jätetään valitsijaraadin arvioitavaksi. Hakijakaupungit kutsutaan esittelemään hakemuksiaan raadille 23.6.2020.

Lisätietoja: Koordinaattori Anu-Anette Varho p. 040 548 4658 

Teksti: Taina Saahko