Julkaistu 28.05.2020

Porvoo-Kouvola on kustannustehokkain vaihtoehto uudeksi idän suunnan raidelinjaukseksi, yhteiskunnallinen kokonaishyöty ratkaisee

Idän suunnan uudesta ratakäytävästä on tehtävä pikaisesti selkeä päätös Porvoo-Kouvola linjauksen puolesta ja ratayhteyden suunnittelu on aloitettava. Ennen uuden yhteyden rakentamista tarvitaan Savon ja Karjalan ratojen parannustoimenpiteitä.

Väylävirasto on julkaissut uuden selvityksen itään suuntautuvan henkilöliikenteen nopeuttamisesta ja raideverkon palvelutason nostosta. Selvityksessä vertailtiin nykyisen rataverkon parantamista ja uusia ratakäytäviä Porvoon kautta Kouvolaan tai Porvoon ja Kotkan kautta Luumäelle.

Selvityksen mukaan Itäradan Porvoo-Kouvola linjaus on paras vaihtoehto uudeksi idän suunnan yhteydeksi. Se parantaa laajemmin itäisen Suomen yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja tuo suuremmat taloudelliset vaikutukset myös Helsingille ja Vantaalle. Samaan aikaan se on lähes kaksi kertaa kustannustehokkaampi verrattuna Kotkan ja Luumäen kautta kulkevaan linjaukseen.

─ Saadaan edullisemmin laajemmat vaikutukset, jotka hyödyttävät suurempaa aluetta ja ihmismäärää. Itärata yhdistää ainoana vaihtoehtona koko itäisen Suomen. Uuden ratayhteyden suunnittelu on aloitettava mahdollisimman pian, sillä pelkästään suunnittelun eri vaiheet vievät noin 10 vuotta ja rakentaminen ainakin 6 vuotta, toteaa Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka.

Savon ja Karjalan ratojen kunnostuksella merkittävä elvytys- ja kasvuvaikutus itäiselle Suomelle

Selvityksessä nousee esille myös Savon ja Karjalan radan kunnostustoimenpiteillä saavutettavat hyödyt. Nykyisten Savon ja Karjalan ratojen yhteyksien osalta nopeuttaminen 200 km/h tasoon on edellytys henkilöliikenteen matka-aikojen nopeuttamiselle pääkaupunkiseudun ja itäisen Suomen välillä.

Savon ja Karjalan radoille tehtävät parantamistoimenpiteet kohentavat myös tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä ja kustannustehokkuutta sekä tukevat myös uuden Porvoo-Kouvola ratayhteyden toteuttamista.

─ Tarvitaan Savon ja Karjalan ratojen perusparannukset ja nopeuttaminen, ratapihojen parantaminen sekä uusi ratayhteys. Pelkästään nykyrataverkon parantamisella ei päästä samanlaiseen palvelutasoon, kuin uusilla ratakäytävillä, toteavat yhteen ääneen kaupunginjohtajat Jarmo Pirhonen Kuopiosta ja Kari Karjalainen Joensuusta.  

Uusissa ratahankkeissa ei saa unohtaa puolta Suomea

Nopeushyötyjen lisäksi uudella raideyhteydellä saadaan raiteille lisäkapasiteettia ja mahdollistetaan palvelutason nosto sekä tulevaisuuden suurnopeusjunat.

─ Tasapuolisuuden nimissä uusissa ratahankkeissa ei saa unohtaa puolta Suomea. Vahvassa valmistelussa on jo hankkeita, joilla on alempi hyötykustannussuhde tai sitä ei ole selvitetty, sanoo Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen.  

Parempi saavutettavuus ja lyhyemmät matka-ajat antavat uutta nostetta Itä-Suomen elinkeinoelämälle, mahdollistavat paikasta riippumattoman työn ja hillitsevät liikenteen päästöjä.

─ Myös elinkeinoelämän tavarankuljetustarpeet ja ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet perustelevat vahvasti tulevaisuuden nopeiden ratayhteyksien kehittämistä, korostaa Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen.

─ Itärata toisi 32 minuutin yhteyden Porvoosta Helsinkiin. Uuden ratakäytävän kaukojunaliikennettä on tarpeen täydentää Porvoon suunnan lähijunaliikenteellä. Olemme samaa mieltä Väylän kanssa siitä, että Porvoon suunnan lähijunaliikenteestä tulee laatia tarkemmat suunnitelmat, sanoo Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula.

Itäisessä Suomessa on laaja yhteinen näkemys siitä, että nopea Itärata Helsingistä lentoaseman ja Porvoon kautta Kouvolaan tarvitaan palvelemaan puolen Suomen tarpeita.

– Itäisen Suomen kaupungit ovat sitoutuneet Itäradan hankeyhtiövalmisteluun ja haluavat edistää sitä yhteistyössä valtion kanssa. Idän suunnan uudesta ratakäytävästä on tehtävä pikaisesti poliittinen periaatepäätös Porvoo-Kouvola linjauksen toteuttamisen puolesta, jonka myötä Itärata saadaan mukaan myös liikenne 12 –suunnitelmaan. Hankkeen yhteiskunnallinen kokonaishyöty ratkaisee ─ Suomi tarvitsee Itäradan, toteaa maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Etelä-Savosta. 

Diaesitys: Itärata yhdistää puoli Suomea

Lisätiedot:

Etelä-Karjalan liitto
maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, matti.viialainen@ekarjala.fi

Etelä-Savon maakuntaliitto
maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, pentti.makinen@esavo.fi

Kainuun liitto
maakuntajohtaja Pentti Malinen, puh. 044 7970 197, pentti.malinen@kainuu.fi

Kymenlaakson liitto
maakuntajohtaja Jaakko Mikkola, puh. 040 548 0311, jaakko.mikkola@kymenlaakso.fi

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
maakuntajohtaja Risto Poutiainen, puh.  040 546 9649, risto.poutiainen@pohjois-karjala.fi

Pohjois-Savon liitto
maakuntajohtaja Marko Korhonen, puh. 044 714 2666, marko.korhonen@pohjois-savo.fi

Imatran kaupunki
kaupunginjohtaja Kai Roslakka, puh. 020 617 2226, kai.roslakka@imatra.fi

Joensuun kaupunki
kaupunginjohtaja Kari Karjalainen, puh. 0400 827 357, kari.karjalainen@joensuu.fi

Kajaanin kaupunki
kaupunginjohtaja Jari Tolonen, puh. 044 710 0303, jari.tolonen@kajaani.fi

Kuopion kaupunki
kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen, puh. 044 718 2790, jarmo.pirhonen@kuopio.fi

Kouvolan kaupunki
kaupunginjohtaja Marita Toikka, puh. 020 615 3100, marita.toikka@kouvola.fi
kehitysjohtaja Petteri Portaankorva, puh. 020 615 1287, petteri.portaankorva@kouvola.fi

Lappeenrannan kaupunki
kaupunginjohtaja Kimmo Jarva, puh. 05 616 2001, kimmo.jarva@lappeenranta.fi

Mikkelin kaupunki
kaupunginjohtaja Timo Halonen, puh. 040 557 8077, timo.halonen@mikkeli.fi

Porvoon kaupunki
kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula, puh. 040 352 2033, jukka-pekka.ujula@porvoo.fi