Julkaistu 06.07.2022
Päämajasymposiumin avaussanat 6.7.2022 - maakuntajohtaja Pentti Mäkinen
Keskiviikkona 6.7. järjestettiin jo 13. Päämajasymposium päämajakaupunki Mikkelissä. Tilaisuuden avaussanat lausui maakuntajohtaja Pentti Mäkinen
Tänään on järjestyksessä 13. Mikkelin Päämajasymposium, kahden koronasta johtuneen välivuoden jälkeen. Päämajasymposium on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Mikkelin, Etelä-Savon ja koko Suomen arvostettuna kesätapahtumana.
Symposium on tarjonnut korkeatasoista keskustelua ajankohtaisista aiheista ja erinomaisen mahdollisuuden keskusteluille ja tapaamisille Suomen sydänkesässä.
Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki, Yleisradio ja Länsi-Savo-lehti ovat vuosien ajan vastanneet valmisteluista. Symposiumiin on liittynyt korkeatasoista kulttuuria ja Mikkelin Musiikkijuhlat on uusi Symposiumin yhteistyökumppani. Tuorein kumppani on Mikkelin sodan ja rauhan keskus Muisti.
Haluan lausua kiitokseni niille, jotka ovat olleet aikanaan luomassa ensimmäistä symposiumia. Ne teemat, jotka tuolloin olivat ajankohtaisia ovat sitä vieläkin. Ensimmäisen, vuonna 2008 järjestetyn symposiumin teemoina olivat ”turvallisuus, EU ja itä” ja ”tarvitseeko Suomi turvatakuut ja jos tarvitsee, keneltä?” Viimeisimpään kysymykseen olemme saaneet tänä vuonna selkeän vastauksen.
Turvallisuus on ollut läpileikkaava teema kuluneiden vuosien ajan. Voimme havaita, että symposiumin teemat ovat kestäneet aikaa. Jokaisen symposiumin painotukset ovat kuvastaneet hyvin kulloistakin tilannetta ympäröivässä maailmassa.
Kun ryhdyimme viime vuoden lopulla suunnittelemaan tämän vuotista Symposiumia, oli tarkoitus keskittyä alkuperäisistä teemoista nimenomaan turvallisuuteen. Halusimme palata turvallisuuden kovaan ytimeen ja päädyimme Suomen poliittiseen ja sotilaalliseen turvallisuuteen. Nyt nämä Suomen turvallisuutta uhkaavat tekijät ovat valitettavan todellisia. Jälkikäteen arvioiden valintamme osui oikeaan.
Vaikka jo alkuvuodesta oli havaittavissa tilanteen kiristyminen Venäjän ja Ukrainan rajalla, tuli Venäjän hyökkäys kuitenkin suurimmalle osalle meistä suurena yllätyksenä. Jokainen suomalainen on joutunut arvioimaan uudelleen omaa maailmankuvaansa ja suhdettaan turvallisuuteen.
Suomen valtion turvallisuuspoliittiset linjaukset ovat lyhyessä ajassa radikaalisti muuttuneet. Alkuvuodesta tuskin kukaan olisi voinut ennustaa, että heinäkuun alussa Suomi on Naton jäsenehdokas ja Suomi osana läntistä Eurooppaa pyrkii mahdollisimman nopeasti irtaantumaan riippuvuudestaan Venäjältä tuotavasta energiasta.
Nykytilannetta hallitsee keskustelu siitä, miten läntinen maailmaa, Euroopan unioni, G-7 maat, Nato haluavat estää Venäjän laajenevat valtapyrkimykset, etupiiriajattelun ja epäinhimillisen sodan Ukrainassa.
Olemme seuranneet eri medioista hyvin tarkkaan sodan kulkua Ukrainassa. Olemme voineet kuulla asiantuntijoiden arvioita tapahtumista ja niiden taustoista. Keräämme tietoa eri lähteistä, pienistä ja suurista puroista. Some on tulvillaan tiedon sirpaleita. Suomalainen media on maailman huippuluokkaa. Voimme luottaa sen tuottamaan sisältöön erityisesti tällaisissa poikkeusoloissa. Tavalliselle kansalaiselle olisi ylivoimainen työ seurata yksityiskohtaisesti mitä kaikkea sodasta kerrotaan, ja mitkä ovat sodan vaikutukset Suomen asemaan.
Kevään aikana kansalaisten mielipide kääntyi hyvin nopeasti kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä, jonka eduskunta siunasi poikkeuksellisin luvuin 188-8. Turvallisuuspolitiikan ja sotatieteen, kyberturvallisuuden, huoltovarmuuden ja talouden asiantuntijat ovat median välityksellä esittäneet selkeitä näkemyksiään sodan kulusta ja vaikutuksista.
Tavalliselle kansalaiselle on ollut tärkeintä, ettei näitä arvioita tarvitse kyseenalaistaa. Koko maan turvallisuuden ohella jokaiselle kansalaiselle on tärkeintä oma henkilökohtainen turvallisuus. Arvioimme jatkuvasti, miten koemme oman henkilökohtaisen turvallisuutemme. Tähän tarvitsemme luotettavia asiantuntijoita.
Yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun, Ulkopoliittisen instituutin, Hybridiosaamiskeskuksen ja monien muiden tahojen asiantuntijat ovat luotettavalla tavalla tuoneet kriisiin liittyvät näkökohdat kansalaisten ulottuville.
Hyvät symposiumin osanottajat
Symposiumin puhujia on ollut vuosien aikana yli 70 henkilöä, jotka ovat monipuolisesti edustaneet alojensa asiantuntemusta ja erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä.
On aiheellista tuoda esille symposiumin juontaja. Tämä vuosi on Jussi-Pekka Rantaselle jo yhdeksäs kerta juontaja. Hän on syvällisesti perehtynyt niin kulloisiinkin aiheisiin kuin puhujiin. Hänellä on loistava kyky viedä tilaisuutta eteenpäin. Hän on osaltaan luonut Symposiumin tunnelman. Lämmin kiitos hänelle.
Päämajasymposiumin nimi viittaa Suomen historiaan ja siihen, että Mikkeli on ollut päämajakaupunkina sotiemme aikana.
Päämajasta ei voida puhua ilman että muistamme Suomen marsalkka Mannerheimia ja hänen osuuttaan Suomen historiassa.
Päämajasymposiumin alusta alkaen keskeinen osa tapahtumaa on ollut Mannerheim luento. Ensimmäisen luennon piti silloinen EU-komission varapuheenjohtaja Siim Kallas.
Hänen jälkeensä Mannerheim-luennon pitäjinä olleet muun muassa puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala, ministeri Elisabeth Rehn, kirjailija Jörn Donner, Suomen pankin johtokunnan ja Suomen Punaisen ristin puheenjohtaja Erkki Liikanen, Mannerheim-säätiön puheenjohtaja Antti Herlin, historioitsija Vera von Fersen, hallituksen puheenjohtaja, entinen pääministeri Esko Aho ja maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri, professori Petteri Taalas ja vuorineuvos Reijo Karhinen.
Todettakoon, edellä mainitut tittelit ovat kyseisten henkilöiden itsensä aikanaan järjestäjille ilmoittamia.
Mannerheim luennon pitää tänä vuonna otavalaislähtöinen filosofian tohtori, Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian apulaisprofessori Mikko Karjalainen. Hän on syvällisesti tutkinut Mannerheimin sotataitoa ja johtamista. Hänen tuorein teoksensa pureutuu Mannerheimin sotakokemuksiin 1880-luvulta 1940-luvulle.
Osa historiaa on myös jaettu kokemus siitä, mitä voi tapahtua, jos turvallisuus pettää. Mikkeliin on perustettu Sodan ja rauhan keskus Muisti. Pohjana on historia: Mikkelissä on sijainnut Suomen puolustusvoimien päämaja kaikkien Suomen itsenäisyyden ajan sotien aikana.
Muistin tarkoituksena on kertoa uusimman tekniikan keinoin suomalaisten lasten, naisten ja miesten elämästä sotavuosina 1939-1945 ja nostaa keskiöön näiden ihmisten kokemukset ja avata sodan todellisuus uusille sukupolville.
Kiitokset kaikille teille symposiumin puhujille, jotka olette lupautuneet keskustelijoiksi tämän vuoden Symposiumiin. Parhaimpaan loma-aikaan olette uhranneet aikaanne tähän ajankohtaiseen keskusteluun. On tärkeää, että keskustelua käydään kaikkialla Suomessa ja ennen kaikkea kasvotusten, eikä vai median välityksellä.
Erinomaisten keskustelijoiden ohella symposiumissa on ollut myös erinomainen yleisö, joka on vuosien aikana paneutunut symposiumin aiheisiin ja esittänyt myös kriittisiä kysymyksiä. Näin uskon tapahtuvan myös tänään.
Päämajasymposiumin aiheet ovat aina olleet ajankohtaan hyvin syvälle pureutuvia. Olen varma, että te Symposiumiin osallistuneet lähdette tästä tilaisuudesta, kuten itsekin aiemmilla kerroilla, monta ajatusta rikkaampana.
Symposiumin tavoite ylläpitää korkeatasoista julkista keskustelukulttuuria ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista on silloin toteutunut.
Tänä vuonna minulla on kunnia näillä sanoilla kaikkien järjestäjien puolesta avata vuoden 2022 Päämajasymposium.