Julkaistu 01.09.2022
Maakuntahallitusten puheenjohtajat: Alueellisilla toimilla ratkaiseva merkitys elinvoimaiselle Suomelle
Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen kansallisen rahoituksen tulee olla pitkäjänteistä ja sen määrää tulee tulevaisuudessa lisätä.
EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoituksen varjolla ei tule ajaa kansallista kehittämisrahoitusta alas.
Rahoitus mahdollistaa nopean reagoinnin Venäjä-pakotteiden aiheuttamiin aluetalouden haasteisiin.
Kuluneella hallituskaudella on alueiden kestävän kasvun ja uudistumisen varmistamiseksi kaikille
maakunnan liitoille kohdennettu kansallista aluekehittämisrahaa (eli ns. AKKE-rahaa). Kansallinen
rahoitus on toiminut nopeasti ja joustavasti kohdennettuna maakuntaohjelmien toimeenpanon
välineenä, jolla pienillä panostuksilla on pystytty saamaan merkittäviä vipuvaikutuksia. Rahoitusta
on voitu myöntää alueen omien tarpeiden mukaisesti, esimerkiksi EU:n alueidenvälisten
kehittämis- ja tutkimushankkeiden valmistelemiseksi sekä älykkään erikoistumisen ja osaamisen
täsmähankkeisiin. AKKE-rahoituksella on voitu rakentaa pohjaa uusille elinkeino- ja
osaamispoliittisille avauksille alueellisella tasolla ja hakea jatkotyöhön isompia kansallisia ja
kansainvälisiä julkisia ja yksityisiä rahoituksia.
Uuden EU-ohjelmakauden myötä käynnistyy myös Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman
toteutus. EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja kansallisen aluekehittämisrahoituksen tulee olla EU:n
additionaliteettiperiaatteen mukaisesti toisiaan täydentävää. Kansallista aluekehittämisrahoitusta
tulee olla myös tulevaisuudessa, koska se tukee uusien ideoiden ja investointien ensi vaiheen
suunnittelua ja kypsyttämistä ja siten valmiustason nostoa hakea EU-hankerahoitusta niin
kansallisesta EU-ohjelmasta kuin suorista komission rahoitusohjelmista.
Maakunnan liiton tulee itse voida päättää AKKE-rahoituksen kohdentamisesta kehittämisen kärkiä
toteuttaviin hankkeisiin. Omaehtoinen kehittäminen vaarantuu, mikäli kunkin maakunnan
käytettävissä oleva rajallinen määräraha kiintiöidään valmiiksi TEM:n päätöksessä.
Maakunnan liitto jäsenkuntiensa vahva kumppani ja alueellisen yhteistyön rakentaja
Alueiden kehittäminen on maakunnan liittojen, valtion, kuntien ja muiden toimijoiden
vuorovaikutteista, monitasoista yhteistyötä, jota maakunnan liitto aluekehitysviranomaisena ja
alueiden käytön suunnittelusta vastaavana viranomaisena alueellaan johtaa. Alueiden
kehittämisellä edistetään alueiden kasvua ja kilpailukykyä, kestävää kehitystä, asukkaiden
hyvinvointia ja elinympäristön laatua. Näissä tehtävissä maakunnan liitto toimii jatkuvassa
vuorovaikutuksessa alueen kuntien, valtion viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa.Maakuntien liitoilla on selkeät aluekehityslain sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tehtävät.
Lisäksi niillä on vahvistuva rooli alueen kuntien edunvalvojana. Erityisen tärkeää tämä on
tilanteessa, jossa aiempien kansallisen ja kansainvälisen edunvalvonnan lisäksi, kunnat kaipaavat
yhteistä asioiden valmistelua ja edunajajaa myös suhteessa hyvinvointialueeseen.
Aluehallinnolla tärkeä rooli kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden alueen toimijoiden
kehittämiskumppanina
Valtiovarainministeriö on tänä vuonna julkistanut selvityksen Valtion aluehallinnon
virastorakenteesta ja tehtävienjaosta. Selvityksessä punnitaan valtionhallinnon kehittämissuuntia
ja eri vaihtoehtojen etuja ja haittoja virastojen toimivallan valtakunnallisuuden/alueellisuuden ja
rakenteen monialaisuuden/ hallinnonalakohtaisuuden mukaan. Selvityksessä ei päädytä
esittämään yhtä ratkaisumallia, mutta useat siinä esitetyistä vaihtoehdoista johtaisivat
toteutuessaan jopa valtion aluehallinnon lakkauttamiseen kokonaan.
Alueellinen kehittäminen, koordinointi ja yhteistyö ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tästä näkökulmasta
voidaan mainita nykyisistä valtion aluehallinnon tehtävistä ainakin alueiden kehittämistä tukevien
toimien toimeenpano kaikkien alueellisesti toimivien hallinnonalojen osalta sekä muodostumassa
olevien työllisyydenhoitoalueiden ohjaus ja kumppanuustoiminta sekä yritystukijärjestelmän
vaikuttava ja tehokas toiminta. Myös alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa,
väyläverkon korjaus- ja rakentamissuunnittelussa sekä ylläpidossa paikallistuntemus on
avainasemassa. Alueellisten ympäristöolosuhteiden erityisosaamisen merkitys on suuri.
Ympäristöasioihin liittyvän päätöksenteon oikeellisuus vaarantuu, mikäli viranomaisella ei ole
riittävää aluetuntemusta. Näissä tehtävissä valtion alueellinen läsnäolo tuo lisäarvoa ja on siten
välttämättöntä myös tulevaisuudessa. Mikäli valtion aluehallinnon tehtäviä ja/tai
virastorakennetta ollaan seuraavalla vaalikaudella uudistamassa, tulee muutokset toteuttaa
alueellista toimivaltaa korostaen, eikä aluehallinnon tehtäviä ministeriö- tai keskusvirastotasolle
siirtäen.
Helsingissä 30.8.2022
Jukka Kopra
Etelä-Karjalan maakuntahallituksen pj.
Maakuntahallitusten puheenjohtajien pj.
Katri Kulmuni
Lapin maakuntahallituksen pj.
Maakuntahallitusten puheenjohtajien 1. vpj.
Roope Lehto
Pirkanmaan maakuntahallituksen pj.
Maakuntahallitusten puheenjohtajien 2. vpj.
Yhteystiedot:
Jukka Kopra p. 0400 515066
Katri Kulmuni p. 044 2555903
Roope Lehto p. 040 5915660