Julkaistu 21.09.2020

Maakuntahallitus näkee, että Etelä-Savo tulee pitää yhtenäisenä

Etelä-Savon maakuntahallituksen kokous pidettiin maanantaina 21.9. hybridikokouksena. Maakuntahallitus lausui kokouksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen lakiluonnoksesta. Maakuntahallitus näkee, että Etelä-Savo tulee pitää yhtenäisenä eli Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat sijoittuisivat nykyisen maakuntajaon mukaisesti Etelä-Savoon.  

Maakuntahallitus kuuli maakuntajohtaja Pentti Mäkisen ajankohtaiskatsauksessa mm., että Etelä-Savo piti vuonna 2019 teollisuuspuun hakkuumäärissä toista paikkaa Pohjois-Savon jälkeen. Ilahduttava tieto oli, että matkailijoiden yöpymiset maakunnassa vähenivät heinäkuussa ainoastaan maltillisesti, vaikka ulkomaisia matkailijoita oli vain vähäisesti.

Etelä-Savon maakuntaliitto lausui nykyisen maakuntajaon puolesta

Lisätietoja: maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, p. 050 500 2584

Etelä-Savon maakuntahallitus käsitteli maakuntaliiton lausunnon luonnokseen sote-lakipaketista.

Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä maakuntajaon osalta asukkaiden ja kuntien kannalta paras vaihtoehto on yhtenäinen Etelä-Savo eli vaihtoehto, jossa Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava sijoittuvat nykyisen maakuntajaon mukaisesti Etelä-Savon maakuntaan. Maakuntahallituksen mukaan ratkaisu tarjoaa parhaat mahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastuspalveluiden järjestämiseksi maakunnassa.

Maakuntahallitus hyväksyi lausuntoluonnoksen, mutta vasta äänestyksen jälkeen. Anna-Kristiina Mikkonen (SPD) ehdotti Lea Sairasen (kok) ja Tuula Kärkkäisen (SDP) kannattamana, että Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat suuntautuisivat Pohjois-Savoon. Muutosehdotus hävisi äänestyksessä äänin 10-3.

Lausuntoluonnos on julkistettu maakuntaliiton hallituksen esityslistan liitteenä.

Valtioneuvoston sote-uudistusta koskeva luonnos lakiesityksestä on parhaillaan lausuntokierroksella. Lausuntoaika päättyy 25.9.2020.

Maakuntaliiton uudeksi hallinto- ja kehittämisjohtajaksi valittiin sijaisuutta hoitanut Janne Nulpponen

Lisätietoja: Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, p. 050 500 2584

Maakuntahallitus nimitti Etelä-Savon maakuntaliiton hallinto- ja kehittämisjohtajaksi insinööri (YAMK) Janne Nulpposen, joka on hoitanut tehtävän viransijaisuutta viime vuoden elokuusta lähtien. Ennen hallinto- ja kehittämisjohtajan viransijaisuutta Nulpponen työskenteli liiton kaavoituspäällikkönä.

Nulpponen kertoo haluavansa kehittää liiton henkilöstön ja organisaation toimintaa niin, että maakuntaliitto voi parhaalla mahdollisella tavalla palvella Etelä-Savon maakunnan strategista kehittämistä.

Nulpposen työnkuvaan kuuluvat hallinto- ja kehittämisyksikön johtaminen, liiton hallinnosta, taloudesta ja henkilöstöasioista vastaaminen, kansallisen ja EU-kehittämisrahoituksen hallinnointitehtävät, liiton oman toiminnan kehittäminen, kunta-asioista vastaaminen, oman vastuualueen edunvalvonta ja kansainväliset tehtävät sekä liiton viestinnän kehittäminen ja toteuttaminen.

Janne Nulpposen vakituinen virkasuhde alkaa 1.12.2020.

Maakuntaliiton aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen siirtyvät eläkkeelle

Maakuntaliiton viraston aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen ovat ilmoittaneet hallitukselle siirtyvänsä eläkkeelle vuonna 2021. Koskinen irtisanoutuu aluekehitysjohtajan virasta 1.5.2021 alkaen ja Vauhkonen aluesuunnittelujohtajan virasta 1.1.2021 alkaen.

Maakuntahallitus käynnistää tehtävien osalta hakuprosessin, josta tiedotetaan, kun maakuntaliiton hallintosäännön muutos on hyväksytty syysvaltuustossa. Hallintosääntö muuttuu mm. maakuntaliiton organisaation ja henkilökunnan tehtävänkuvien osalta.

Maakuntahallitus käsitteli korona-elpymissuunnitelmaa

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, p. 040 540 5903 ja kehittämispäällikkö Tomi Heimonen, p. 050 522 8587

Maakuntahallitus evästi valmistelijoita maakuntaohjelman toimeenpanoon liittyvän korona-elpymissuunnitelman viimeistelyssä. Hallitus korosti, että maakunnassa tulee olla valmiudet käynnistää isoja ja vaikuttavia investointeja ja kehittämishankkeita uusien rahoitusmahdollisuuksien avautuessa.

EU:n jäsenmaat pääsivät heinäkuussa sopuun paitsi unionin seitsenvuotisesta budjetista, myös mittavasta elpymisrahoituksesta koronakriisin taloudellisten vaikutusten jälkihoitoon kolmen seuraavan vuoden aikana. Suomessa valmistellaan valtiovarainministeriön (VM) vetovastuulla toimenpiteitä, joita rahoitetaan EU:n Elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF, Recovery and Resilience Facility). Suomen rahoitussiivun tästä potista on arvioitu olevan 3.2 miljardia euroa.

Toinen keskeinen koronapaketti on Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) vastuulla valmisteltava, kuluvaan rakennerahasto-ohjelmaan tuleva lisärahoitus, ns. ReactEU (Recovery Assistance for Cohesion and the Territories of Europe). Suomi saa tähän EU-rahoitusta 140-165 miljoonaa euroa vuosille 2021-24. EU:n budjettikokonaisuudessa - ja myös valtion budjetissa - myös muita pienempiä koronaelvytykseen liittyviä rahoitusvälineitä. Samanaikaisesti valmistellaan myös uutta rakennerahasto-ohjelmaa vuosille 2021-2027.

Maakuntaliitto on yhteistyössä jäsenkuntien ja sidosryhmien kanssa valmistellut TEM:n ohjeistamaa elpymissuunnitelmaa. Suunnitelmaan sisällytetään laajasti maakunnan keskeiset strategiset kehittämiskokonaisuudet ja investointitarpeet. EU painottaa erityisesti ilmastotavoitteiden ja digitalisaation edistämistä, mikä sopii myös Etelä-Savon strategialinjauksiin.

Uutta kasvua haetaan metsään, veteen ja ruokaan perustuvasta kestävästä elinkeinotoiminnasta, osaamisesta ja innovaatioista. Rahoitustarpeita on mm. puurakentamisen, vesiliiketoiminnan, kiertotalouden ja hiilineutraalin energiantuotannon edistämisessä. Koronapandemia nosti keskusteluun huoltovarmuuden ja omavaraisuuden sekä monipaikkaisen asumisen ja työnteon. Nämä edellyttävät vahvempaa panostusta toimiviin liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiin ja hyvään ympäristöön, erityisesti lisätarpeita on Itä-Suomessa.

Elpymissuunnitelma tai sen luonnos toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriöön syyskuun lopussa. VM:n ison elpymisvälineen suunnittelun käynnistämiseen liittyvä maakuntakierros on vasta alkamassa.

Etelä-Karjala ja Etelä-Savo käynnistävät yhteisen matkailustrategian laadinnan

Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Heli Gynther, p. 040 773 7285

Maakuntahallitus päätti käynnistää Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan yhteisen Saimaan matkailustrategian laadinnan. Matkailustrategia valmistuu keväällä 2021. 

Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon yhteinen tavoite on Saimaan alueen nostaminen yhdeksi Suomen merkittävimmistä matkailukohteista. Tavoitteena on, että matkailijoiden määrä ja matkailutulot lisääntyvät ja Lake Saimaa Purest Finland -brändi tulee tunnetuksi.

Yhteisen Lake Saimaa Purest Finland -brändin rinnalle tarvitaan elinkeinon kehittämistä ohjaava matkailustrategia, jonka valmistelun maakuntahallitus päätti käynnistää yhteistyössä Lake Saimaa -yhdistyksen kanssa.

Lake Saimaa -yhdistys edistää matkailun kasvua Saimaan alueella. Sen ovat perustaneet vuonna 2019 Saimaa-sopimuksen allekirjoittaneet Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntien liitot sekä Lappeenrannan, Mikkelin, Savonlinnan, Imatran ja Varkauden kaupungit.

Saimaan matkailustrategia konkretisoi sekä kansallista matkailun tiekarttaa että Visit Finlandin johdolla laadittua ja parasta aikaa viimeisteltävänä olevaa Lakeland-suuralueen strategiaa. Vastaavasti Saimaan matkailustrategiaa konkretisoidaan ja täsmennetään Etelä-Savon maakunnallisilla matkailun kehittämislinjauksilla. Näin strategiat ovat linjassa keskenään ja ohjaavat kukin omalta osaltaan eri mittakaavassa tehtävää matkailun kehittämistyötä.

Maakuntaliitto hakee EUROPE DIRECT -tiedotuskumppanuutta

Lisätietoja: viestintäpäällikkö Taina Saahko, p. 040 632 6132

Maakuntahallitus päätti, että maakuntaliitto osallistuu EUROPE DIRECT -palvelun kumppanuushakuun vuosille 2021-2025.  EUROPE DIRECT on Euroopan komission ylläpitämä tiedotusverkosto, joka välittää Euroopan valtioiden kansalaisille tietoa EU:sta.

Hallitus valtuutti maakuntaliiton viraston laatimaan ja jättämään ehdotuksen EUROPE DIRECT -palvelun avaamisesta Etelä-Savoon. Hakuaika päättyy 15. lokakuuta.

Etelä-Savon maakuntahallitus rahoitti useita hankkeita

Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Pirjo Paananen p. 040 542 6140

Etelä-Savon maakuntahallitus rahoitti hankkeita yhteensä noin 1,1 miljoonan euron edestä.

RAPURC- Rakennus- ja purkujätteiden uudelleenkäytön ja kierrätyksen parantaminen toimintamallien ja tiedonsiirron kehittämisen avulla -hankkeessa Xamk kehittää kiertotalouden toimintamalleja rakennus- ja purkujätteen kierrätyksen tehostamiseksi ja hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi. Hankkeen tavoitteena on digitalisoida ja automatisoida tiedon kerääminen purettavien ja rakennettavien kohteiden kierrätyskelpoisista kalusteista ja materiaaleista ja tehostaa niiden kierrätystä.

Cleantech -hankkeisiin rahoitusta Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle

Biotalous ja Cleantech miniklusteri: vienti ja kansainvälistyminen -hankkeen tavoitteena on vahvistaa seudun biotalous ja cleantech toimialaa kokoamalla klusterin arvoketjujen toimijat yhteistyöhön. Hankkeen keskeisinä tavoitteina on löytää yrityksille konkreettisia asiakas-liidejä, auttaa yrityksiä hyödyntämään löytyviä liidejä sekä tuottaa tietoa yritysten kannalta uusista markkina-alueista ja markkinamahdollisuuksista. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä maakunnan yritysten mahdollisuuksia hyödyntää kansainvälisiä projektirahoitusinstrumentteja.

Blue Economy Mikkeli - vesiosaamisen kansainvälistyminen -hankkeen tavoitteena on Mikkeliin muodostuneen vesiosaamisen keskuksen ja siihen liittyvien yritysten ja organisaatioiden kansainvälisen toiminnan aktivointi ja verkostoituminen, yhteistyön tiivistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti sekä toiminnan organisoiminen European Cluster Collaboration Platformin sertifioimaksi klusteriksi.

Jatkoa Järjestöjen ääni mukaan maakunnan kehittämiseen hankkeelle 

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Eveliina Pekkanen, p. 044 770 0591

Maakuntahallitus myönsi Järjestöjen ääni mukaan maakunnan kehittämiseen -hankkeelle lisärahoitusta noin 50 000 euroa maakunnan kehittämisrahastosta ja jatkoaikaa enintään vuoden 2021 loppuun.

Etelä-Savoon vuonna 2019 perustetun maakunnallisen Järjestöneuvottelukunnan (YhES) käynnistymisvaihetta on tuettu Järjestöjen ääni mukaan maakunnan kehittämiseen -hankkeen resurssoinnilla.

Neuvottelukunnan toiminta on käynnistynyt hyvin ja YhES on päässyt mukaan maakunnalliseen kehittämistoimintaan. Resurssoinnilla vahvistetaan toiminnan itseohjautuvuutta, tekemään toimintaa tunnetuksi ja tukemaan viestintää.

Uusi risteilytuote Saimaalle ja Saaristomerelle

Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Heli Gynther, p. 040 773 7285

Maakuntahallitus myönsi 30 000 euroa maakunnan omaehtoisen kehittämisen rahoitusta hankkeelle, jossa kaavaillaan uudenlaisen risteilytuotteen rakentamista Saimaalle ja Saaristomerelle. Sisävesiristeilyn reitti olisi Helsingistä Saimaalle ja Kuopioon ja mahdollisesti Pietariin ja Saaristomerelle.

Hankkeen tavoitteena on selvittää, onko liiketoiminnan edellytykset kunnossa. Onnistuessaan risteily tarjoaisi reitin varrella toimiville yrityksille ja käyntisatamille uusia mahdollisuuksia ja lisää asiakkaita.

Kaksivuotisen kehittämishankkeen kokonaiskustannusarvio on 300 000 euroa, mikä jakautuu kohdealueen maakuntien kesken.

Lisätietoja:

Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Jarkko Wuorinen puh. 050 537 6707, Pekka Selenius puh. 050 015 0994 ja Anna-Kristiina Mikkonen puh. 050 306 7270 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen puh. 050 500 2584