Julkaistu 09.04.2024

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kuuli kuntien huolia Rantasalmella – ”Kumipyörähallitus etsii uusia ratkaisuja infran parantamiseen”

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) vieraili 8.4. Rantasalmella Järvisydämessä tapaamassa Etelä-Savon kunnanjohtajia ja viranhaltijoita.

Ministeri sai terveiset maakuntaliitolta, kunnista, hyvinvointialueelta sekä katsauksen liikenneasioista Pohjois-Savon Ely-keskukselta. Ranne vastasi kuntien huoliin ja kysymyksiin omassa puheenvuorossaan tapaamisen päätteeksi.

Maakunta on menettänyt matkailussa, mutta mahdollisuuksia ja menestystarinoitakin on

Tapaamisen aluksi Hotel & Spa Resort Järvisydämen yrittäjä Markus Heiskanen kertoi matkailuyrityksen saavutettavuuden haasteista ja liikenneyhteyksien merkityksestä. 1600-luvulla perustettu kestikievari ja tämän päivän matkailuyritys palveli vuonna 2023 yli sataatuhatta majoittujaa. Kaikille matkailukeskuksille ja -yrityksille on olennainen kysymys, kuinka turisti pääsee Itä-Suomeen. Lentoliikenteen, tie- ja rataliikenteen parantaminen tuo kokonaisvaltaisesti hyötyä koko maakunnalle ja Itä-Suomeen. Heiskanen korosti, että matkailuyritys maksaa yhteiskunnalle verotuloina takaisin saavutettavuuteen sijoitetut eurot.

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen kertoi ministerille, että vuonna 2014 maakunnassa oli 143 000 venäläisten matkailijoiden yöpymistä. Tänä vuonna Etelä-Savossa venäläisten matkailijoiden yöpymisiä on ollut 18 kappaletta. Tällä matkailijamäärän laskulla on ollut valtava vaikutus itäisen Suomen elinvoimaan.

Maakuntajohtaja kertoi, että noin 1/5 maakunnan matkailijoista tulee ulkomailta. Miten saada heitä lisää? Kestävyys, luonto ja puhtaus ovat tekijöitä, joilla markkinoidaan aluetta. Itäisen Suomen ohjelman päätavoitteet ovatkin kestävän matkailun ja saavutettavuuden parantaminen.

Kuuden maakunnan yhteinen liikennestrategia on esimerkki tärkeästä ja toimivasta yhteistyöstä.

Etelä-Savon hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä sanoi puheenvuorossaan, että liikenneverkosto on kokonaisturvallisuuden näkökulmasta kriittinen asia. Etelä-Savossa etäisyydet ovat pitkiä tiestöä pitkin, kustannusten kasvu olisi todella suurta ilman nykyisiä päivystyspisteitä.

Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan palveluista kolmasosa on digitaalisia. Nettiyhteydet ovat puutteelliset, jolloin digipalvelut eivät kansalaisille aina toteudu.

Kunnat toivovat panostuksia tieverkkoon, junayhteyksiin ja digitaaliseen saavutettavuuteen

Rantasalmella on enemmän vapaa-ajan kuin vakituisia asukkaita, kertoi kunnanjohtaja Rainer Leskinen. Vapaa-ajan asukkaat ovat kunnalle suuri mahdollisuus, ja myös yritykset ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Kuitenkin kasvun esteenä ovat tiestön kapeus, mutkaisuus, heikot päällysteet sekä mahdottomuus käyttää Savonlinnan Laitaatsalmen rautatiesiltaa täysimittaisesti.

Juvan kunnanjohtaja Mervi Simoska korosti aluetaloudellisten vaikutusten merkitystä hyötysuhdelaskelmien rinnalla. Väylän hyötysuhdelaskelmilla eivät kunnat pärjää, kun investointeja arvioidaan, vaan vaikutuksia seudulle ja maakunnalle olisi katsottava laajemmin.

Kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen Kangasniemeltä painotti kunnan teollisuusyritysten kokoa ja merkitystä maakunnalle. Liikenneyhteydet yritysten tarpeisiin sekä joukkoliikenteen toimivuus ovat tärkeitä kunnan elinvoimalle. Tietoliikenneyhteydet ovat jopa fyysisiä liikenneyhteyksiä tärkeämmät kunnalle.

Mikkelin kaupungin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelän mukaan saavutettavuus ja elinvoimakehitys vaativat panostusta raideliikenteeseen. Aamujunayhteys pääkaupunkiseudulle on yhteinen tavoite Mikkelillä, Pieksämäellä ja Mäntyharjulla.

Samaa tavoitetta nosti esiin Mäntyharjun kunnanjohtaja Juho Järvenpää. Olemassa olevan infran kunnostaminen olisi ensiarvoisen tärkeää, samalla välttäen uuden korjausvelan syntymistä. Savonrata ja tie 381 olisi laitettava kuntoon maakunnassa.

Hirvensalmen tekninen johtaja Asko Viljanen painotti taajaman liikenneturvallisuuden merkitystä.

Pertunmaan kunnasta tekninen johtaja Jouni Huusari toi esiin Kuortti-kirkonkylän kevyen liikenteen väylän merkityksen ja Pertunmaa-Mäntyharju -välin saavutettavuuden.

Kunnanjohtaja Niina Kuuva Puumalasta kertoi, että matkailu ja metsätalous vaativat hyviä liikenneyhteyksiä. Kunnalla on ollut hyvää yhteistyötä Pohjois-Savon Ely-keskuksen kanssa. Saaristoalueiden saavutettavuus on Puumalalle tärkeää.
Hätinvirran lossin korvaaminen sillalla odottaa toteutusta. Itä-Suomen ohjelmaan toimenpiteeksi päästessään siltahankkeella on merkittävä työllisyysvaikutus.
Tulevaisuuden liikennejärjestelmässä vesiliikenteen näkökulma olisi tärkeä, Saimaan satamainfran sähköistämistä tulisi tavoitella.

Kaupunginjohtaja Janne Laine Savonlinnasta korosti raideliikenteen sekä lentoliikenteen merkitystä. Savonlinna on itäinen vientiteollisuuskeskus. Kaupungissa on tehty 200 miljoonan euron investoinnit mekaanisen metsäteollisuuden keskittymään. Vientiteollisuus tarvitsee yhteyksiä. Teollisten työpaikkojen määrä on kunnassa kasvussa, mutta huonot liikenneyhteydet ja tiestön onnettomuusaste huolestuttavat yrityksiä. Raideyhteyden osalta henkilöliikenteen yhteydet ovat keskeisimmät.

Sulkavalta vt. kunnanjohtaja Mervi Palmu nosti esiin alemman tieverkoston parantamisen. Pyörämatkailun ja Geopark-statuksen vuoksi tiestöä on parannettava.

Ministeriö hakee kestäviä ratkaisuja

Ministeri Lulu Ranne kertoi kunnille, että LVM on ratkaisukeskeinen ministeriö. Yllätyksiä kuntien puheenvuoroista ei ministerille tullut. Liikenneinfran korjausvelka on huimat 4,5 miljardia euroa. Tilannetta pyritään ratkomaan julkisten hankintojen parempien kilpailutusten ja tehokkuuden kautta.

 Liikenteen rahoituksen ja verotuksen uudistus on käynnistynyt. Tavoitteena on, että infralle löytyisi tasainen rahoitus, eli korvamerkitty raha infran parantamiseen.

 – Tämä hallitus on kumipyörämyönteinen, sanoi ministeri Ranne. Olemassa olevaan infraan on keskityttävä, koska muuhun ei ole varaa. Priorisointia on tehtävä, se on raaka todellisuus.

 – Olisi selvitettävä, miten pienellä budjetilla voidaan parantaa teollisuuden toimintaedellytyksiä.

Hallitusohjelman on ministerin mukaan pakko elää ajassa. Esimerkkinä Leppävirran ja Kuopion välisen Vt5-korjauksen päivitetty budjetti, joka on kasvanut 140 miljoonasta 180 miljoonaan euroon. Ministeri esitti kysymyksen, voidaanko 140 miljoonalla tehdä jotakin muuta, budjetin puitteissa. Itä-Suomelle tärkeän Savonradan budjetti on pysynyt suunnitellussa, toteutuksessa on kyse vain aikataulusta.

Avainsanat liikennejärjestelmän kehittämisessä ovat turvallisuus, toimivuus ja kestävyys.

– Haluamme löytää ratkaisuja kasvattamatta entisestään velkaa.
 

Lisätietoja:

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen
Etelä-Savon maakuntaliitto
P. 050 500 2584