Julkaistu 17.02.2020
Kulttuuripääkaupunkivuodella on merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia koko Itä-Suomelle
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 17.2. Mikkelissä helmikuun kokoukseensa. Kokouksessa maakuntahallitus kuuli Saimaa-ilmiön eli Savonlinna 2026 -kulttuuripääkaupunkihaun tilannekatsauksen ja päätti tilata selvityksen kulttuuripääkaupunkivuoden vaikutuksista Itä-Suomelle. Maakuntahallitus myös lausui Savonlinnan keskustaajaman strategisesta yleiskaavaluonnoksesta ja Savonlinnan kansallisen kaupunkipuiston hakemusluonnoksesta.
Kulttuuripääkaupunkivuodella on merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia koko Itä-Suomelle
Lisätietoja: Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, p. 050 500 2584 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, p. 040 723 6760
Etelä-Savon maakuntahallitus päätti tilata Saimaa-ilmiö-kulttuuripääkaupunkihankkeen vaikutuksista SROI ennakkoarvioinnin. SROI eli Social Return on Investment on menetelmä, jonka avulla arvioidaan rahamääräisesti organisaation tai projektin sosiaalisia, terveydellisiä ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Kulttuuripääkaupunkivuodella on toteutuessaan merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia koko Itä-Suomen alueella.
Maakuntahallitus antoi lausunnot Savonlinnan keskustaajaman strategisesta yleiskaavaluonnoksesta ja Savonlinnan kansallisen kaupunkipuiston hakemusluonnoksesta. Käynnissä olevat Euroopan kulttuuripääkaupunkihanke ja kansallinen kaupunkipuistohanke ovat valtava mahdollisuus kaupungille.
Maakuntaliitto näkee, että sitoutumalla ja panostamalla näihin hankkeisiin sekä reagoimalla riittävästi ajankohtaisiin megatrendeihin kuten ilmastonmuutos, digitaalisuus, monipaikkaisuus kaupungin väestökehitys ja vetovoima voivat hyvinkin palata uuteen ja kestävään suuntaan. Keskustaajaman yleiskaavoitus osuu erinomaiseen saumaan, mitä on syytä hyödyntää osana strategista kaupunkikehitystä ja edellä mainittujen hankkeiden toteutuksessa. Maakuntaliitto kannustaakin kaupunkia tukemaan hankkeita yleiskaavassa rohkeilla kehittämistavoitteilla ja keskustaajaman keskeisen toimintaympäristön laatuun kohdistuvilla ratkaisuilla.
Maakuntaliitto päivittää Etelä-Savon maakuntastrategiaa laajassa yhteistyössä
Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, p. 040 757 6698, ja aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, p. 040 540 5903
Maakuntahallitus sai katsauksen Etelä-Savon maakuntastrategian päivittämisen etenemisestä
Etelä-Savon maakuntaliitto päivittää parhaillaan nykyistä Etelä-Savo 2030 -maakuntastrategiaa laajassa maakunnallisessa yhteistyössä. Maailma muuttuu ympärillämme ja haastaa meidät uudistumaan muutoksia ennakoiden. Päivittämisen tavoitteena on löytää ja täsmentää alueelliset vahvuudet, joiden kanssa Etelä-Savon elinvoimaa ja hyvinvointia rakennetaan.
Maakuntahallitus sai kokouksessa katsauksen päivittämisprosessin etenemisestä. Työ on käynnistynyt joulukuussa pidetyillä kolmella työpajalla, joihin kutsuttiin osallistujia nykyisen metsä, ruoka ja vesi -strategian kustakin teemasta. Runsaan osanoton koonneissa seminaareissa muodostettiin yhteistä tilannekuvaa siitä, miten kykyisten kolmen kärjen tavoitteiden toteuttamisessa on tähän mennessä edistytty. Maakuntaliiton valmisteleman tilannekatsauksen, ennalta pyydettyjen asiantuntija-alustusten sekä vilkkaana käyneen keskustelun pohjalta voitiin yhteisesti todeta, että strategia on ollut toimiva ja sen tavoitteissa on edistytty. Mahdollisuuksien lisäksi työpajoissa nostettiin esille seikkoja, joissa Etelä-Savolla on vielä kirittävää sekä tulevien vuosien haasteita, jotka maakunnan on kohdattava.
Strategian päivittämistä jatketaan maaliskuussa pidettävässä sisältötyöpajassa, joka kokoaa yhteen laajan joukon maakunnallisia eri alojen toimijoita. Työpajan fasilitaattorina toimii yliopistolehtori Jenni Airaksinen, alustajiksi ovat lupautuneet kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara sekä aluesuunnittelun ja -politiikan professori Saimi Moisio.
Maakuntavaltuusto hyväksyy päivitetyn Etelä-Savo 2030 -maakuntastrategian syyskokouksessaan 2020.
Euroopan unionin aluepolitiikka on tärkeää Itä- ja Pohjois-Suomessa tulevallakin budjettikaudella
Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, p. 040 540 5903
Suomen rakennerahasto-ohjelmaa valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) johdolla alueellisissa valmisteluryhmissä ja ministeriöissä. Valtioneuvosto on linjannut mm, että Suomeen tehdään vuosille 2021-2027 yksi rakennerahasto-ohjelma, joka sisältö rakennerahastojen alueelliset ja valtakunnalliset toimenpiteet sekä Itä- ja Pohjois-Suomen erityistoimia koskevan osion.
Ohjelmaluonnosta työstetään tilanteessa, jossa EU:n budjetin ja asetusesitysten käsittely on kesken. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal tuo keskusteluun myös uuden rakennerahaston, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, jolla kompensoitaisiin ilmastotoimien aiheuttamia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia.
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat pääosin tyytyväisiä rakennerahasto-ohjelman tähän asti valmisteltuun sisältöön. Se mahdollistaa alueen omiin vahvuuksiin perustuvan elinvoiman kehittämisen. Etelä-Savon maakuntahallitus haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota mm. siihen, että Itä- ja Pohjois-Suomessa tarvitaan muuta maata vahvempaa rahoitustasoa yritysten ja niiden toimintaympäristön tukemiseen. Uuden, ilmastotoimiin liittyvän rahaston osalta käytiin monipuolista keskustelua ja todettiin, että asiaan on maakunnassa syytä valmistautua.
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun tilannekatsaus
Lisätietoja: Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, p. 040 723 6760 ja kehittämispäällikkö Marko Tanttu, p. 044 770 0488
Etelä-Savon maakuntahallitus kuuli tilannekatsauksen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta. LVM eli liikenne- ja viestintäministeriö järjestää 10.3. Itä-Suomen alueellisen kuulemistilaisuuden, jossa pyydetään esityksiä liikenteen 12 vuotisen toimenpideohjelman valmisteluun.
Maakuntahallitus korostaa perusväylänpidon ja sen korjausvelan kestävää hoitamista. Henkilöauton merkitys maakunnan saavutettavuudessa korostuu myös tulevaisuudessa, sillä joukkoliikenteen ja kestävän liikkumisen edellytykset eivät ole samalla tasolla kuin isoimmissa kaupungeissa. Taajamissa kävely ja pyöräily ovat voisivat vähentää henkilöautoilua lyhyillä matkoilla, jos olosuhteet olisivat kunnossa.
Uudentyyppinen ilmasto- ja elinvoimakumppanuus voisi soveltua perinteistä hankelistaa paremmin liikennejärjestelmän kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi. Hallitusohjelman mukaan luodaan alue- tai teemalähtöisesti sopimusperusteisuuteen ja kumppanuuteen perustuva aluekehityksen toimintamalli, joka vastaa kunkin alueen erityispiirteisiin.
Itä-Suomen neuvottelukunta on jo 17.6.2019 linjannut koko Itä-Suomen yhteisiä tavoitteita valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluun. Myös 10.3. tilaisuudessa tavoitteena on esittää LVM:lle koko Itä-Suomen yhteisiä tavoitteita.
Lisätietoja hallituksen 17.2. kokouksesta:
Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Jarkko Wuorinen puh. 050 537 6707, Pekka Selenius puh. 050 015 0994 ja Anna-Kristiina Mikkonen puh. 050 306 7270 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen puh. 050 500 2584.