Julkaistu 31.01.2024

Itä-Suomi tarvitsee myös nopeita tekoja uuden suunnan luomiseksi

Valmisteilla olevat ohjelmat ja strategiat auttavat pitkällä tähtäimellä itäisen Suomen tilanteeseen. Nyt tarvitaan nopeaa reagointia Itä-Suomesta ehdotettuihin kehittämistoimenpiteisiin.

Valtioneuvoston työ itäisen Suomen ohjelmaksi on käynnistymässä. Siinä haetaan alueen mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä erityisesti taloudellisen kasvun, alueellisen elinvoiman, investointien vauhdittamisen, osaamisen kehittämisen ja työvoiman saatavuuden näkökulmista. Tavoitteena on myös edistää Suomen huoltovarmuutta ja omavaraisuutta muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on myös koonnut korkeatasoisen työryhmän, joka valmistelee toimenpiteitä saavutettavuuden parantamiseen, energiahuollon varmistamiseen, matkailun kehittämiseen ja osaamisen vahvistamiseen ja niihin liittyvää EU-rahoitusta elinkeinoelämän näkökulmasta.

Myös työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on saamassa Euroopan komissiosta rahoitusta hankkeeseen, jossa laaditaan siirtymästrategiat itäisen Suomen maakunnille uudessa geopoliittisessa tilanteessa.

Itäisen Suomen maakunnat ovat aloittaneet vaikuttamistyön, jotta vallitseva tilanne huomioidaan myös EU:n tulevan ohjelmakauden koheesiopolitiikan kriteeristössä.

On hyvä, että itäisen Suomen tilanteeseen reagoidaan eri tahoilla. Ohjelmien ja strategioiden toteutusta ja tuloksia voidaan kuitenkin odottaa vasta pitkän ajan päästä. Alueelta ehdotettiin viime vuonna valtiosihteeritason työryhmän tuloksena lukuisia toimenpiteitä elinkeinoelämän, TKI-toiminnan, saavutettavuuden, energiaverkkojen, matkailun ja kansainvälistymisen tukemiseen. Niiden toteuttaminen edellyttää valtiolta nopeita päätöksiä ja resursseja.

Itäisen Suomen maakunnissa on korkeatasoista osaamista ja rikkaat luonnonvarat. Alueiden kehittämiseksi on luotu toimivat järjestelmät, jotka parantavat elinvoimaisuutta ja ihmisten hyvinvointia. Kun Itä-Suomea vahvistetaan, vahvistetaan koko Suomea. Tähän tarvitaan selkeitä signaaleja valtiolta.

Muistetaan, että itäraja on paitsi EU:n ulkoraja, myös Naton pisin maaraja Venäjän kanssa. Alueen geopoliittinen asema on merkittävä koko Suomen kannalta.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (Itä-Suomen neuvottelukunnan puheenjohtaja)

Etelä-Karjalan liitto

Etelä-Savon maakuntaliitto

Kainuun liitto

Pohjois-Savon liitto