Julkaistu 18.06.2020

Eu:n uuden alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021-2027 maakuntien rakennerahastorahoituksen neuvottelut päätökseen

Neuvottelujen päättyminen ilman, että ratkaisuun päästiin, on valitettava lopputulos.

Työ- ja elinkeinoministeriön  17.12.2019 maakunta- ja ELY-ylijohtajille antaman tehtävänannon mukaisesti maakuntien neuvotteluryhmä on työskennellyt koko alkuvuoden ratkaisun löytämiseksi uuden ohjelmakauden 2021-2027 rakennerahastorahoituksen jakamiseksi maakuntien kesken.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ja ELY-keskukset jättivät 13.3.2020 neuvotteluryhmälle esityksensä maakuntien rahoitusneuvottelujen ratkaisuksi myönteisen lopputuloksen saavuttamiseksi neuvotteluissa.  Ratkaisuesityksen perusteella Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien rahoitustaso olisi tulevalla ohjelmakaudella säilynyt nykytasoa vastaavana samalla, kun Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat olisivat hyötyneet ratkaisusta. Esitys ei johtanut sovintoratkaisuun.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän toimeksiantoasiakirjallaan (VN/8737/2019) nimeämät sovittelijat, Satakunnan maakuntahallituksen puheenjohtaja Reijo Kallio ja Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtaja Timo Korhonen, eivät jättäneet yhteistä sovintoesitystä rahoitusneuvottelujen lopputulokseksi, pitkälti rahanjakoperusteita ja rahoitussummia koskevien sovittelijoiden näkemyserojen vuoksi.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat yrittivät vielä kertaalleen hakea myönteistä lopputulosta jättämällä neuvotteluryhmälle 1.6.2020 uuden ratkaisuesityksen. Ratkaisuesitys oli selvä myönnytys Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnille yhteisen ratkaisun löytämiseksi ja neuvottelujen saattamiseksi myönteiseen päätökseen.  Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat eivät hyväksyneet Itä- ja Pohjois-Suomen tekemää ratkaisuesitystä. Neuvotteluissa ei näin ollen saatu valmisteltua yhteistä esitystä rahoituksen jakamisesta maakuntien kesken.

Asia siirtyy siten 17.6.2020 elinkeinoministeri Mika Lintilän ratkaistavaksi.

EU:n aluekehittämisen rahoituksen kohdentaminen jäsenvaltioille perustuu tarpeeseen kaventaa jäsenvaltioissa eri alueiden välillä vallitsevia kehityseroja ja sen perusteella harvaan asuttujen ja köyhempien alueiden tukemiseen rikkaampia ja menestyneempiä alueita unohtamatta.  Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat tuoneet esille, että alueellisia kehityseroja Suomessa ei edelleenkään ole saatu poistettua. Alueellinen eriarvoistuminen Suomessa on edelleen suurinta Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Neuvottelujen päättyminen ilman, että ratkaisuun päästiin, on valitettava lopputulos. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat neuvotteluissa johdonmukaisesti tuoneet esille, että maakuntakohtaisen rahoitusjaon perustana tulee noudattaa EU:n perussopimuksia sekä EU:n komission määrittämiä periaatteita ja jakoperusteita, jotka ovat kiistämättömät ja jäsenvaltioita ohjaavat. Samoin Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat tuoneet esille, että maakuntakohtaisen rahoitusjaon perustana tulee noudattaa eduskunnan suuren valiokunnan linjauksia sekä pääministeri Marinin Suomen hallitusohjelman 2019-2023 kirjauksia, joiden mukaan EU:n koheesiopolitiikassa pyritään turvaamaan aluekehitysrahoituksen taso sekä harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema ja tukien pysyvyys.

Lisätietoja antavat:

Lappi, maakuntajohtaja Mika Riipi
puh. +358 44 767 4200 / mika.riipi@lapinliitto.fi

Pohjois-Pohjanmaa, maakuntajohtaja Pauli Harju
puh. +358 400 389 152 / pauli.harju@pohjois-pohjanmaa.fi

Kainuu, maakuntajohtaja Pentti Malinen
puh. +358 44 797 0197 / pentti.malinen@kainuu.fi

Keski-Pohjanmaa, vt. maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen
puh. +358 40 140 8995 / jyrki.kaiponen@keski-pohjanmaa.fi

Pohjois-Karjala, maakuntajohtaja Risto Poutiainen
puh. +358 40 546 9649 / risto.poutiainen@pohjois-karjala.fi

Pohjois-Savo, maakuntajohtaja Marko Korhonen
puh. +358 44 714 2666 / marko.korhonen@pohjois-savo.fi

Etelä-Savo, maakuntajohtaja Pentti Mäkinen
puh. +358 50 500 2584 / pentti.makinen@esavo.fi