Julkaistu 26.10.2020

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 26.10.

Etelä-Savon maakuntahallituksen kokous pidettiin maanantaina 26.10. hybridikokouksena. Maakuntahallitus käsitteli Etelä-Savon maakuntastrategia 2030 -luonnoksen, maakuntaliiton talousarvion 2021 ja -suunnitelman 2021-2023 ja päätti esittää ne edelleen maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Maakuntaliiton hallintosäännön uudistusta maakuntahallitus käsittelee ylimääräisessä kokouksessa maanantaina 9.10.

Maakuntahallitus kuuli maakuntajohtaja Pentti Mäkisen ajankohtaiskatsauksessa mm. sote-uudistuksen valmistelutilanteesta ja koronavirusepidemian vaikutuksista Etelä-Savoon.  

Itä- ja Pohjois-Suomen kaivannaisalan teemaohjelma päivitetään

Lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618

Maakuntahallitus päätti, että Etelä-Savon maakuntaliitto osallistuu v. 2014 laaditun Itä- ja Pohjois-Suomen kaivannaisalan teemaohjelman päivittämiseen ja ohjelman toimintasuunnitelman laatimiseen. Hallitus nimesi Etelä-Savon maakuntaliiton edustajaksi työtä tukevaan työryhmään ympäristöpäällikkö Sanna Poutamon. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen osallistuu hankkeen ohjausryhmään.

Teemaohjelman päivittämisen keskeisenä tavoitteena on hahmottaa yhteiset toimenpiteet, joita Itä- ja Pohjois-Suomen alue haluaa kaivannaisalla edistää EU:n tulevan ohjelmakauden aikana. Tämä luo pohjaa myös yhteisten EU hankkeiden rakentamiselle yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Kaivannaisala tarkoittaa kokonaisuudessaan mineraalien kaivannaisteollisuutta eli malmiteollisuus, kiviainesteollisuus ja luonnonkiviteollisuus ja niihin liittyvää teknologiavalmistusta, teollisuus ja palvelutoimintaa sekä alan koulutusta, tutkimusta ja kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

Käytännössä kyse on koko kaivannaistoiminnan arvoketjusta ja sen eri vaiheisiin liittyvästä tuki- ja palvelutoiminnasta aina esiintymän löytämisestä kaivoksen sulkemiseen ja jälkihoitoon. Etelä-Savon maakuntaliitto kiinnittää teemaohjelman valmistelussa huomiota ympäristönsuojeluun, vastuullisuuteen, ihmisoikeuksiin ja kaivoistoiminnan jälkihoitoon.

Toimintasuunnitelma laaditaan 3-4 vuodeksi. Sen laatimisesta vastaa alan toimijoista koottu koordinointitiimi. Heidän työtään tukee työryhmä, johon kutsutaan jäsenet Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitoista sekä edustajat seuraavista tahoista: ELY-keskus, Business Finland, TEM, GTK, Sitra ja ELMO-hankkeen edustaja.

Suomen kestävän kasvun ohjelma

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, p. 040 540 5903 ja kehittämispäällikkö Tomi Heimonen, p. 050 522 8587

Maakuntahallitus keskusteli maakunnan esityksistä Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Valtioneuvosto valmistelee Suomen kestävän kasvun ohjelmaa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF, Recovery and resilience facility) rahoitusta varten. Elpymisväline on osa EU:n huippukokouksen heinäkuussa hyväksymää rahoitusratkaisua, ja sillä halutaan nostaa Eurooppa koronapandemian aiheuttamasta talousahdingosta uuteen kasvuun.

Suomi saa elpymispaketista kolmen seuraavan vuoden aikana arviolta noin 2,33 miljardia euroa. Suomen ohjelman painopisteet perustuvat EU:n antamiin maakohtaisiin suosituksiin. Rahoitusta käytettäisiin koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, vihreään siirtymään, Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseen, kestävään infrastruktuuriin ja digitalisaatioon, työmarkkinoiden toimintaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen.

Valtioneuvosto on kuullut maakuntia valmisteluun liittyvällä maakuntakierroksella, Etelä-Savon tilaisuus pidettiin 5. lokakuuta. Alueilta ja toimijoilta on pyydetty ehdotuksia Suomen ohjelmasisällöiksi.

Etelä-Savo korostaa esityksessään sitä, että koko maan kehityspotentiaali tulee ottaa täysimääräisesti käyttöön. Sekä Etelä-Savolla että Suomella on kansainvälisesti tunnistettu kilpailuetu metsä, vesi ja ruoka -kokonaisuuksissa, joihin kuuluvat runsaat luonnonvarat ja ainutlaatuiset luontoarvot sekä niihin liittyvä osaaminen ja menestyvät yritykset.

Kasvua haetaan erityisesti yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja teknologian käynnissä oleviin murroksiin liittyvästä uusiutumisesta. Esityksiin sisältyvät myös tavoitteellinen tietoliikenneverkko, digitaaliset ratkaisut ja kestävät tuotantotavat puurakentamisesta luontomatkailuun ja energiaan sekä pk- ja mikroyritysvaltaisen yritystoiminnan kasvun vauhdittaminen eri keinoin. Esiin nousee myös Saimaan kestävä hyödyntäminen, monipaikkainen asuminen ja työnteko sekä sote-palvelujen kehittäminen. Esitykset kestävän kasvun ohjelmaan 26.10. 

Samanaikaisesti on käynnissä myös muita EU-tason ja kansallisen rahoituksen valmisteluja alueiden kehittämiseksi ja koronavaikutusten selättämiseksi. Etelä-Savossa ajatuksia Kestävän kasvun ohjelman pohjaksi koottiin myös työ- ja elinkeinoministeriölle syyskuun lopussa toimitetun korona-selviytymissuunnitelman valmistelussa yhdessä kuntien, elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa.

Rahoitusta alueiden matkailuelinkeinoa edistäville hankkeille

Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Heli Gynther, p. 040 773 7285

Työ- ja elinkeinoministeriö, Etelä-Savon maakuntaliitto ja Varsinais-Suomen liitto järjestivät heinä- elokuussa rahoitushaun matkailun alueorganisaatioille ja vastaaville alueella laaja-alaisesti matkailua kehittäville toimijoille. Rahoitettavien hankkeiden pääasialliseksi tavoitteeksi edellytettiin matkailuelinkeinon elpymisen edistäminen ja matkailun kehittäminen alueilla. Määräajassa hakemuksia tuli yhteensä 89.

Etelä-Savon maakuntahallitus esittää arviointiryhmän esityksen perusteella Itä- ja Pohjois-Suomen alueelta rahoitettavaksi kahtatoista hanketta:

• House of Lapland, Virtual Lapland, enintään 159 843 €
• Idän Taiga ry, Wild Taiga -markkinointiyhteistyön kehittäminen, enintään 95 696 €
• Iisalmen kaupunki, Ylä-Savon matkailutuotteet kestävälle kehityspolulle, enintään 109 400 €
• Ilomantsin Matkailuyhdistys ry, Ilomatsin Sotatie, enintään 40 000 €
• Inari-Saariselkä Matkailu Oy, Inari-Saariselkä matkailualueen digitaalinen kehittäminen, enintään 160 000 €
• Karelia Expert Matkailupalvelu Oy (VisitKarelia), Muutossignaalit matkakohteen uuteen markkina-asemaan, enintään 80 000 €
• Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Rannikolta tuntureille, enintään 156 480 €
• Levin Matkailu Oy, Levin matkailualueen digitalisaation kehittäminen, 200 000 €
• Oulun Matkailu Oy, Oulun seudun matkailun digitaalinen ekosysteemi 1.0, enintään 170 755 €
• Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy, Matkailun alueorganisaatioiden uusi malli, enintään 171 690 €
• Syötteen Matkailuyhdistys ry, Syötteen matkailualueen digitaalisen asiakaspolun kehittäminen, enintään 60 000 €
• Visit PyhäLuosto ry, PyhäLuosto Koronan jälkeen -hanke, enintään 56 136 €

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hanke Lake Saimaa.fi sai 176 314 € rahoituksen Varsinais-Suomen liiton päätöksellä. Varsinais-Suomen liiton päätöksellä rahoitusta sai yhteensä 17 hanketta.

Alueiden matkailuelinkeinon elpymistä edistäviin hankkeisiin on valtion vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa varattu määrärahaa yhteensä 4 miljoonaa euroa. Etelä-Savon maakuntaliitto ja Varsinais-Suomen liitto toimivat rahoittavina viranomaisina. Rahoitus edellyttää valtioneuvoston lopullista päätöstä määrärahan alueellisesta jaosta Etelä-Savon maakuntaliitolle ja Varsinais-Suomen liitolle.

Oravi on Etelä-Savon vuoden kylä

Lisätietoja: hallinto- ja kehittämisjohtaja Janne Nulpponen, p. 040 061 8489

Maakuntahallitus nimesi Järvi-Suomen kylät ry:n esityksestä Etelä-Savon vuoden kyläksi 2020 Oravin kylän Savonlinnasta ja myönsi kunniamaininnan Kerisalon kylälle Joroisista.

Oravin kylä sijaitsee kahden kansallispuiston välissä. Kylä on hyödyntänyt toiminnassaan luontomatkailua ja tarjoaa matkailijoille monipuolisia palveluja sekä elämyksiä. Kylällä toimii seitsemän eri yhdistystä ja yhteistyö niiden sekä yrittäjien kesken on vilkasta. Kylän tiedottamiseen on panostettu rakentamalla www.oravinseutu.fi sivusto, jolta löytyy kattavasti tietoa kylän palveluista, historiasta ja kehityshankkeista. Oravin kylää on kehitetty määrätietoisesti asukkaat ja matkailijat huomioiden.

Oravi on päässyt toisena suomalaisena kylänä mukaan European Charming Villages -hankkeeseen, joka nostaa Euroopan maaseudulla piilossa olevia helmiä. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Euroopan matkailualan kilpailukykyä ja edistää Euroopan imagoa maailmanlaajuisena turistikohteena. 

Kunniamaininnan saaneen Kerisalon kylän kehittämisen keskiössä ovat olleet tietoliikenneyhteydet, digiloikka ja jätteiden kierrätys. Valokuituverkkoa on rakennettu vesijohdon, paineviemärin sekä sähköjohtojen rakentamisen yhteydessä. Kyläläisiä on koulutettu hyödyntämään nopeita verkkoyhteyksiä ja jätteiden kierrätykseen rakennettu omia eko-pisteitä yhteistyössä Keski-Savon Jätehuollon kanssa. Kerisalo on mukana Suomen Älykkäin kylä kilpailussa viiden parhaan joukossa ainoana kylänä Itä-Suomesta.

Etelä-Savon maakuntahallitus rahoitti hankkeita

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Jyrki Kuva p. 040757 6698

Etelä-Savon maakuntahallitus myönsi Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta yhteensä noin 2,1 mio euroa kahdelle Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun hankkeelle, joilla edistetään puurakentamista ja monipuolistetaan puun käyttöä rakentamismateriaalina. Rakentamisessa vähennetään uusiutumattomien raaka-aineiden ja ympäristöä kuormittavien tuotantomenetelmien käyttöä vahvistamalla uusien puutuotteiden käyttöä ja puurakentamisen teknistä osaamista. Pitkäikäiset puutuotteet toimivat merkittävinä hiilivarastoina.

Puun pintahiiltoprosessin kehittäminen -hankkeessa kehitetään puun pintahiiltämisprosessia ja sen pohjalta edelleen teollisia valmistusprosesseja ja kaupallisia tuotteita. Hiiltämismenetelmässä tuotteeseen ei lisätä kemikaaleja tai muita pintakäsittelyaineita vaan suojaominaisuudet saavutetaan hiilikerroksen avulla. Hankkeessa tutkitaan hiilikerroksen vaikutusta kappaleiden kosteuspitoisuuteen ja mittapysyvyyteen, ultraviolettivalon kestoon, palonsuojaominaisuuksiin sekä biologiseen suojaukseen lahottajia ja homeita vastaan. Puun mikro- ja solurakenteen tarkka analysointi lisää puupinnan hiiltämisprosessin tekniseen hallintaan liittyvää osaamista. Käsittelyparametrien hallinnalla (lämpötila, kosteus, paine) aikaansaadaan käsiteltävien tuotteiden tasalaatuisuus. Hankkeessa tutkitaan myös kierrätysmateriaalien käyttöä hiillettyjen tuotteiden raaka-aineina. Kierrätysraaka-ainetta hyödyntämällä voidaan jatkaa alkuperäisen puumateriaalien elinkaarta ja sitoa sen sisältämä hiili pidemmäksi aikaa tuotteisiin.

Puu- ja hybridirakentamisen testilaboratorio -hanke on osa laajempaa hankekokonaisuutta, jossa Savonlinnan Teknologiapuistoon toteutetaan Puu- ja hybridirakentamisen testausympäristö. Tämän laiteinvestointihankkeen kustannukset koostuvat puu- ja hybridirakenteiden fysikaalisessa ja olosuhdetestauksessa tarvittavista kone- ja laitehankinnoista. Laitteistoilla tehdään hankkeessa mukana olevien yritysten kanssa vaativia puurakenteiden pilot-testauksia. Testausympäristön valmistuttua koetuslaitteistot ovat laajemminkin alan teollisuuden sekä TKI- ja koulutustoimijoiden käytössä.  Hanke vahvistaa puurakentamiseen liittyvää erityisosaamista ja teknistä infrastruktuuria. Maakunnan puurakentajat ja tki-toimijat pääsevät hyödyntämään vähähiiliseen puurakentamiseen liittyvää tietoa ja osaamista sekä kaupallisia mahdollisuuksia.

Lisätietoja:

Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Jarkko Wuorinen puh. 050 537 6707, Pekka Selenius puh. 050 015 0994 ja Anna-Kristiina Mikkonen puh. 050 306 7270 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen puh. 050 500 2584