Julkaistu 22.01.2024
Etelä-Savo valvoo ja ajaa etujaan monella rintamalla
Vuoden 2024 ensimmäisessä maakuntahallituksen kokouksessa 22.1. kuultiin terveiset LUT-yliopiston rehtorilta Juha-Matti Saksalta sekä Pertunmaan kuntaliitosneuvotteluja johtavalta Eero Laesterältä.
Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen tiivisti Etelä-Savon maakunnan näkemyksen valmisteilla olevaan Itä-Suomi -ohjelmaan. Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti Itä-Suomen kehittämisvision vuosi sitten helmikuussa.
Itä-Suomen maakunnat ovat keskustelleet Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Itä-Suomi -työryhmän kanssa työryhmän työn sisällöstä ja aikatauluista. EK valmistelee esityksensä hallituksen kehysriiheen huhtikuun alkuun.
Sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvää rahoitusta olisi hyödynnettävä täysimääräisesti Itä-Suomessa.
EU:n rahoituskriteereihin on tavoitteena saada mukaan turvallisuus, mikä hyödyttäisi Itä-Suomen aluekehitystä. Saimaan brändäystä ja tunnettuuden vahvistamista tulee jatkaa, lisäksi tarvitaan liikenneyhteyksien ja saavutettavuuden parantamista.
Maakuntajohtaja esitti huolensa STM:n sairaala- ja päivystysselvityksestä ja esityksestä, jonka mukaan sairaalaverkkoa harvennettaisiin. Merkittävästi pidemmät matkat päivystykseen vaarantaisivat vakavasti potilaiden turvallisuuden, lisäksi uudistus heikentäisi työvoiman saatavuutta ja maakunnan elinvoimaa.
Maakunnan edunvalvonta keskittyy Itä-Suomen puolustamiseen ja Etelä-Savon elinvoiman vahvistamiseen
Lisätietoja: maakuntajohtaja Pentti Mäkinen p. 050 500 2584, maakuntahallituksen puheenjohtaja Arto Sepponen puh. 044 337 0230
Etelä-Savon maakuntahallitus päätti vuoden 2024 edunvalvonnan painopisteistä. Edunvalvonta kuuluu maakuntaliiton avaintehtäviin ja sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa.
Vuonna 2024 keskitytään maakuntaliiton edunvalvontatyössä kymmeneen maakunnan kehittymisen ja elinvoiman kannalta tärkeään tavoitteeseen.
Tavoitteiden toteutuminen edellyttää maakunnan ulkopuolella tehtäviä päätöksiä ja valtion rahoitusta sekä vahvaa vaikuttamistyötä niin valtioneuvoston ja eduskunnan kuin Euroopan unioninkin tasolla.
Edunvalvonnan painopisteistä suurin osa on ollut mukana maakunnan edunvalvonnassa jo pitkään. Vaikuttamistyötä tavoitteiden eteen on tehty omin voimin sekä muiden maakuntien kanssa yhdessä.
Maakuntahallitus peräänkuulutti uudenlaista ajattelua ja näkemään maakunnan omat vahvuudet maakunnan ulkopuolisten silmin. Nämä vahvuudet tulisi nostaa entistä voimakkaammin esiin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
Tärkeimmät edunvalvonnan kärjet vuonna 2024 ovat:
- Itä-Suomen erityiskohteluun vaikuttaminen
- Maakunnan saavutettavuuden parantaminen
- EU-aluekehitysvarojen turvaaminen seuraavalla EU-ohjelmakaudella
- Metsäpoliittisen päätösvallan säilyminen alueilla
- Matkailuun suunnattavien panostusten kasvattaminen
- Osaamisen ja TKI-toiminnan vahvistaminen
- Energiapolitiikkaan vaikuttaminen
- Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus
- Hyvinvointialueiden tulevaisuus, mukaan lukien rahoituksen turvaaminen
- Monipaikkaisuuden edistäminen
Venäjän hyökkäyssodan kerrannaisvaikutukset näkyvät Suomessa erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Valtion on tartuttava toimeen ja käynnistettävä Itäisen Suomen vision ohjelma ja sopimus alueen elinvoiman vahvistamiseksi.
Maakuntaliitto panostaa vahvasti edunvalvontaan muiden itäisen Suomen maakuntien kanssa vision konkreettisten toimenpiteiden toteutumiseksi ja niiden rahoituksen varmistamiseksi.
Maakunnan saavutettavuuden parantamisessa keskeiset toimenpiteet ovat perusväylänpidon rahoituksen kohdentuminen vähäliikenteiselle tieverkolle, poikittaisten raideyhteyksien kehittäminen huoltovarmuuden turvaamiseksi (VT14) sekä riittävä rahoitus Savon radan kehittämiselle.
Hallitusohjelman täytäntöönpano on varmistettava siten, että rahoitusta kohdentuu riittävästi myös itäiseen Suomeen.
Valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitykseen vaikuttaminen sekä kuntien liikennehankkeiden edistäminen kuuluvat maakuntaliiton edunvalvonnan kärkitehtäviin.
Hallituksen on turvattava Itä- ja Pohjois-Suomen alueelliset kehittämistarpeet sekä kansallisessa että EU-valmistelussa. Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema EU:n rahoituskriteereissä tulee huomioida.
Nykyisten kriteerien lisäksi tavoitteena on nostaa huoltovarmuus ja turvallisuus EU-rahoituksen perusteiksi.
Niin EU-parlamenttivaalien ehdokkaisiin kuin uuteen komissioon pyritään vaikuttamaan vahvalla edunvalvonnalla Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa, yhteisinä teemoina EU:n koheesiopolitiikka ja metsäpoliittiset linjaukset.
Valtionosuusjärjestelmän (VOS) uudistuksessa lähtökohdaksi tulee ottaa kuntien kokonaisrahoituksen uudistaminen. Rahoitusjärjestelmää tulee yksinkertaistaa ja tasapuolistaa ja siinä tulee huomioida kuntien erityispiirteet. Esimerkiksi vapaa-ajan asutus, palvelutarpeet ja saaristoisuus on huomioitava uudistuksessa. Etelä-Savon kuntien ja laajemmin Itä-Suomen maakuntien kanssa yhteistyössä pyritään vaikuttamaan VOS-uudistukseen.
Hyvinvointialueiden rahoitus tulee varmistaa kestävälle tasolle. Palvelutason ja palvelujen saavutettavuuden varmistaminen koko maakunnassa on kriittistä Etelä-Savolle. Vahvaa edunvalvontaa tehdään koko eteläsavolaisessa rintamassa Etelä-Savon keskussairaaloiden turvaamiseksi.
Linkki kokouksen esityslistaan ja pöytäkirjaan.
Lisätietoja kokouksesta:
Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Arto Sepponen puh. 044 337 0230, Nina Rasola puh. 050 517 0472 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen puh. 050 500 2584