Julkaistu 24.09.2024

Etelä-Savo tunnetaan luonnostaan, mielikuvahaasteita elinvoimassa ja kansainvälisyydessä

Etelä-Savon maakuntaliitto on selvittänyt Etelä-Savon maakunnan tämänhetkistä tunnettuutta, mielikuvia ja mainetta niin maakunnan ulkopuolella kuin sen sisällä. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi Taloustutkimus Oy.

Tutkimuksessa on selvitetty muun muassa veto-, pito- ja lumovoimatekijöitä, näkemyksiä ja kokemuksia maakunnasta, muuttohalukkuutta ja tunnettuuden osatekijöitä. Tutkimuksen avulla tunnistetaan mahdollisuuksia ja vahvuuksia, joita hyödynnetään houkuttelevuuden ja imagon vahvistamiseksi.

Tutkimuksen kautta oli tavoitteena selvittää, mikä erilaistaa Etelä-Savon muista maakunnista ja alueista, mitkä ovat ainutlaatuiset tai hyödynnettävissä olevat maakunnan vahvuudet. Tavoitteena oli löytää myös mahdollisesti tähän saakka tunnistamattomia tekijöitä, jotka luovat maakunnan viestinnän yhteisen pohjan tulevaisuudessa. Tutkimustulokset auttavat maakunnan toimijoita kohdentamaan omat näkyvyystoimenpiteensä oikein. Esimerkiksi asukasmarkkinointiin tutkimuksesta saa tietoa, kenelle viesti kannattaa kohdistaa ja miten.

Luonto lumoaa ja matkailu houkuttaa, moni tekisi mielellään etätöitä maakunnasta

Etelä-Savo tunnetaan ennen kaikkea matkailusta. Maakunnassa lumoavat luonto, Saimaa, ihmiset, vesistöt ja rauha.

– Suomalaisten mielestä Etelä-Savo on puhtautta, ainutlaatuista luontoa, vapaa-ajan asumista ja matkailua. Etelä-Savossa on lisäksi mukava ilmapiiri, se koetaan melko perhemyönteiseksi, siellä on hyvät vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet sekä kulttuuritarjonta, kertoo maine- ja tunnettuustutkimuksen tekijä, tutkimuspäällikkö Timo Myllymäki Taloustutkimuksesta.

Tapahtumista ja käyntikohteista tunnetaan parhaiten Savonlinnan Oopperajuhlat, Sulkavat soudut ja kansallispuistot Repovesi, Linnansaari ja Kolovesi. Myös St Michel -ravit on varsin tunnettu tapahtuma. Käyntikokemuksia on erityisesti kirkoista, kartanoista ja puutarhoista sekä erilaisilta messuilta ja markkinoilta.

Etelä-Savoa hyvin tuntevia suomalaisia on 31 prosenttia, huonosti tuntevia hieman enemmän, 39 prosenttia. Kaiken kaikkiaan suurin osa suomalaisista tuntee maakuntaa keskinkertaisesti. Maakunnan tunnetuimpia kuntia ovat Mikkeli, Savonlinna, Juva, Mäntyharju ja Pieksämäki.

Matkailun merkitys näkyy myös siinä, että kaksi kolmesta muualla kuin Etelä-Savossa asuvasta vastaajasta kertoo olevansa matkailija suhteessa Etelä-Savoon. Se houkuttelee erityisesti paikkana, mihin matkustettaisiin kesällä, mutta myös muina aikoina. Maakunnassa vietettäisiin vapaa-aikaa tai tehtäisiin etätyötä.

Mielikuvahaasteina julkinen liikenne, houkuttelevat työnantajat ja kansainvälisyys

Suomalaisilta kysyttäessä julkisen liikenteen ja työnantajien houkuttelevuuden kanssa nähdään haasteita. Etelä-Savoa ei pidetä myöskään kovin usein kansainvälisenä. Liikenneyhteydet Etelä-Savoon, elinvoimaisuus ja opiskelumahdollisuudet jakavat myös mielipiteitä.

Eteläsavolaiset itse arvostavat maakuntaa; erityisesti sen luontoa, vapaa-ajan asumista, turvallisuutta ja matkailumahdollisuuksia.

Maakunnan asukkaiden vastauksissa korostuu (muihin suomalaisiin verrattuna) näkemys Etelä-Savosta vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia ja monipuolisia asumisen mahdollisuuksia tarjoavana maakuntana, missä arkielämän asioiden hoito sujuu helposti. Kriittisimmät arviot liittyvät julkisen liikenteen toimivuuteen ja liikenneyhteyksiin, elinvoimaisuuteen ja kansainvälisyyteen.

Kuva: Vastaajilta kysyttiin: Kun ajattelet Etelä-Savoa, millaisia asioita mieleesi tulee?

Kokonaisnäkemys Etelä-Savosta on melko myönteinen

Suomalaisista 12 prosenttia antaa Etelä-Savolle täydet pisteet eli kertoo kokonaisnäkemyksekseen ”erittäin myönteisen”. Joka toisella käsitys on ”melko myönteinen” ja lähes joka kolmannella neutraali. Vain kuusi sadasta arvioi Etelä-Savoa kriittisesti.

Naisten ja miesten näkemyksissä ei ole juurikaan eroa, mutta mitä iäkkäämmästä vastaajasta on kyse, sitä useammin Etelä-Savoa arvioidaan myönteisesti. Eteläsavolaisten kokonaisnäkemys omasta maakunnastaan on myös melko myönteinen, noin kolme neljästä näkee tilanteen vähintään melko myönteisenä.

Maakuntahengessä on parannettavaa

Omien asukkaiden arvioimana maakunnan vahvuuksina voidaan pitää mukavaa ilmapiiriä, ainutlaatuista ja puhdasta luontoa sekä arkielämän asioiden hoitamisen helppoutta.

Timo Myllymäki tuo esiin maakuntahengen merkityksen vahvuuksia ja heikkouksia punnitessa.
– Keskeisenä kehittämisen kohteena voi pitää maakuntahenkeä. Maakunnan ulkopuoliset vastaajat arvioivat maakuntahengen vahvemmaksi kuin oma väki. Kehitettävää on myös elinvoimaisuudessa ja perhemyönteisyydessä, Myllymäki tiivistää.

Maakunnan omat asukkaat arvioivat keskimääräisesti, saman tyylisesti kuin suomalaiset yleensä, palvelujen monipuolisuutta, omaperäisyyttä ja hyvinvoinnin tunnetta maakunnassa. Näihin kannattaa kuitenkin erityisesti sisäisesti kiinnittää huomioita, koska niillä on erityisesti omassa maakunnassa asuvien mielestä enemmän vaikutusta siihen, millainen kokonaisnäkemys omasta maakunnasta syntyy.

Muuttoaikeissa korostuvat luonto, elämänlaatu ja omat juuret, pois työntävinä voimina opiskelumahdollisuudet, työpaikat ja palvelut

Kolme prosenttia muualla asuvista suomalaisista sanoo muuttavansa Etelä-Savoon ja 23 prosenttia voisi sitä harkita.

Maakuntaan on muutettu useimmin töiden perässä, mutta myös elämänmuutoksen vuoksi. Toisaalta maakunnasta on muutettu pois useimmin töidensaannin, opiskelun ja elämänmuutoksen vuoksi.

Kun verrataan maakunnasta pois- ja maakuntaan muuttaneiden muuttojen motiiveja, voidaan arvioida Etelä-Savon erityisiä vetovoima- ja työntövoimatekijöitä.

Keskeisimmät vetovoimatekijät ovat maaseutumaisemman elämän tavoittelu ja luonto, kustannustaso, alueen tuttuus (juuret, vanhemmat, tutut ihmiset), turvallisuus ja elämänlaatu siinä mielessä, että haetaan parempaa tasapainoa työlle ja vapaa-ajalle.

Toisaalta työntävinä voimina korostuvat opiskelumahdollisuudet, töiden saanti, paremmat palvelut ja tietynlainen kaupunkimaisemman elämäntyylin tavoittelu.

Erottuuko Etelä-Savo – millainen on eteläsavolainen ihminen?

Yleisimmin suomalainen ajattelee, ettei Etelä-Savo erotu muista maakunnista tai jos erottuu, niin ei mitenkään vahvasti. Näin vastanneiden yhteenlaskettu osuus on noin 80 prosenttia.

Vastaavasti noin 20 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että maakunta kyllä erottuu muista maakunnista. Nämä vastaukset tulevat korostuneen usein omasta maakunnasta.

Erottautumistekijät spontaanisti mainittuina liittyvät luontoon, Saimaaseen, paikallisiin ihmisiin, vesistöön ja murteeseen. Myös Savonlinna ja kauniit maisemat mainitaan.

Muualla asuvat arvioivat, että eteläsavolainen ihminen on kansanomainen, leppoisa, hyväntahtoinen, maalainen, puhelias ja huumorintajuinen.

Lisäksi eteläsavolainen ihminen on useimpien mielestä helposti lähestyttävä, rehellinen, vaatimaton ja optimisti, kohtelias, toiset huomioonottava, yritteliäs, vähään tyytyvä, harkitsevainen, kauneutta arvostava ja ekologinen.

Tutkimus toteutettiin kesä-elokuussa 2024 internetpaneelitutkimuksena Taloustutkimuksen internetpaneelissa, kirjeinformoituna sähköisenä kyselynä maakunnasta ja maakuntaan muuttaneille sekä avoimena linkkinä maakuntaliiton kanavia hyödyntäen. Vastaajia tutkimuksessa on kaikkiaan 1872, joista oman maakunnan asukkaita 308 kpl. Vastauksia saatiin tasaisesti eri ikäryhmistä.

Tutkimus toteutettiin osana EU-rahoitteista Sydän Saimaalla – Etelä-Savon maakunnan maine ja tunnettuus –hanketta.

Liitteet:

Etelä-Savon maine ja tunnettuustutkimus -raportti 2024
Etelä-Savon maine ja tunnettuustutkimus -raportti 2024, kohderyhmät

Lisätiedot

Heidi Miettinen
Sydän Saimaalla -hankkeen projektipäällikkö
Etelä-Savon maakuntaliitto
P. 040 624 0624, heidi.miettinen@esavo.fi

Merja Olenius
Kehittämisjohtaja
Etelä-Savon maakuntaliitto
P. 040 629 7210, merja.olenius@esavo.fi