Julkaistu 22.08.2023
Etelä-Savo tähtää tutkimuksessa ja kehittämisessä kunnianhimoiseen kasvuun – maakuntaan TKI-tiekartta ensimmäisenä Suomessa
Etelä-Savossa on kevään aikana laadittu askelmerkit tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kasvulle. Kesällä valmistunut maakunnallinen TKI-tiekartta on ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Kunnianhimoisena tavoitteena on nostaa maakunnassa yritysten ja julkisyhteisöjen TKI-panostukset neljään prosenttiin alueen bruttokansantuotteesta. Kirittävää on, sillä nykytaso on alle prosentti BKT:sta. Etelä-Savo pitää perää TKI-menoissa yhdessä Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Kymenlaakson kanssa.
Neljän prosentin osuus on tavoitteena myös koko Suomessa vuoteen 2030 mennessä.
Suomen nykyisessä hallitusohjelmassa on sitouduttu panostamaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan kevään 2023 parlamentaarisen työryhmän linjausten mukaisesti.
Nyt valmistunut TKI-tiekartta maastouttaa vuonna 2020 laaditun kansallisen TKI-tiekartan tavoitteet eteläsavolaisiksi teemoiksi ja toimenpiteiksi.
- Etelä-Savo tarvitsee uudistuvia yrityksiä, ja tutkimus- ja kehittämistoiminnalla voidaan uudistumista ja kasvua tukea. Ottamalla enemmän tehoja irti maakunnan TKI-toiminnasta luomme vankempaa pohjaa elinvoimalle, toteaa elinkeinopäällikkö ja TKI-tiekartta -hankkeen vetäjä Tuula Kokkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta.
Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi maakunnallisen tiekartan kokouksessaan 21.8. Tiekartan valmisteluun osallistui noin sata eteläsavolaista yritysten, oppi- ja tutkimuslaitosten sekä julkisten yrityskehittäjien ja muiden sidosryhmien edustajaa. Työstössä avustivat MDI Public Oy:n asiantuntijat.
Tekemisen tueksi on tarjolla rahoitusta: valtioneuvosto ohjasi keväällä maakuntiin erillisen TKI-rahoituspaketin. Haettavaksi on avautumassa 450 000 euron rahoitus, jolla tuetaan alueellista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Etelä-Savossa rahoitettavien hankkeiden tulee edistää vähintään yhtä maakunnallisen TKI-tiekartan teemoista.
TKI-tiekarttaan tästä linkistä.
Katse maakunnan mahdollisuuksiin – pullonkaulat tunnistettu
Tiekartan pohjaksi koottiin tilannekuva maakunnan TKI-toiminnasta tilastoaineistojen ja taustahaastattelujen avulla. Analyysin perusteella pullonkauloja ovat TKI-toiminnan julkisvetoisuus, yhteisen koordinaation puute, TKI-mahdollisuuksien ja palvelujen heikko tunnettuus yrityksissä, osaajien väheneminen ja kansainvälisten TKI-investointien pieni määrä.
Nykytila-analyysin yksi keskeinen haastatteluista noussut huomio oli, että TKI-toiminta ei näy eikä kuulu riittävästi maakunnassa. Myös julkisen TKI-rahoituksen tunnettuus on heikkoa. Koska toiminta lepää suurelta osin hankkeiden varassa, se haastaa pitkäjänteistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
Kasvua Etelä-Savoon haetaan jatkossa yritysvetoisuuteen panostamalla, yrityspalveluiden jalkatyötä parantamalla ja kansainvälisen tutkimusrahoituksen tehokkaammalla hyödyntämisellä.
Yhtenä ratkaisuna TKI-tiekartassa esitetään, että Etelä-Savoon perustetaan TKI-iskuryhmä ja pyöreä pöytä, joka ottaa näkyvämmin vastuun maakunnan TKI-toiminnan vahvistamisesta, koordinaatiosta ja viestinnästä.
Maakunnassa tulee vahvistaa ohjausta TKI-toiminnan palveluiden piiriin. TKI-palvelutarjottimen avulla tulisi koota palvelut ja rahoitus helposti lähestyttäväksi ja tartuttavaksi myös pienemmille yrityksille.
- TKI-investointien houkutteluun tarvittaisiin vahvempaa maakunnallista yhteistyötä ja ”avaimet käteen” -palveluja yritysten tuloa helpottamaan, Tuula Kokkonen sanoo.
Yhteistä tahtoa tarvitaan, TKI-tiekartta näyttää suunnan ja toimenpiteet
Nykytila-analyysissa TKI-tiekartalla nähdään olevan tärkeä rooli maakunnan toimijoiden yhteisen tahto- ja tavoitetilan vahvistajana. Tärkeää on tunnelman kääntäminen valittelusta hyviin asioihin ja rakentavaan vuoropuheluun.
Tiekartan työstössä mukana ollut Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen toteaa, että TKI tiekartta on Etelä-Savon tulevaisuuden ja alueen kehittämisen kannalta erinomainen kokonaisuus.
- Selkeät suunnitelmat tukevat alueen voimavarojen kohdentamista ja tehokasta hyödyntämistä. Hallitusohjelman panostukset TKI toimintaan on mahdollista saada hyödyttämään myös Etelä-Savossa, kun meillä on yhteinen näkemys alueen tavoitteista.
Vastuu TKI-tiekartan toimenpiteiden toteutuksesta on kaikilla maakunnan TKI-toimijoilla oppilaitoksista kehittämisyhtiöihin ja yrityspalveluihin. Perustettava TKI-nyrkki sekä “pyöreä pöytä” vastaavat työn koordinoinnista ja seurannasta. Tiekartan toteutumista arvioidaan laaditun mittariston avulla.
- TKI-tiekartalla on tärkeä merkitys Etelä-Savon yhteisen tahtotilan kokoamisessa ja joukkuepelin vahvistamisessa. Oli ilo nähdä, miten laajasti ja aktiivisesti maakunnan eri toimijat osallistuivat ja sitoutuivat valmistelutyöhön ja rakensivat yhteisiä toimenpiteitä. Maakunnassa nähdään tarve ja potentiaalia yritysten kasvulle. Nyt on tärkeää vahvistaa yritysvetoista TKI-toimintaa, uudistaa yhteistyötä ja suunnata katsetta entistä vahvemmin maakunnan rajojen ulkopuolelle, kiteyttää MDI Public Oy:n johtava asiantuntija Valtteri Laasonen.
Etelä-Savon TKI-tiekartta 2030-hanke on saanut rahoitusta Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -määrärahasta.
Tiedote TKI-tiekarttatyön aloituksesta (21.3.2023).
Lisätietoja:
Tuula Kokkonen
Elinkeinopäällikkö
Etelä-Savon maakuntaliitto
P. 040 678 5415, tuula.kokkonen@esavo.fi