Julkaistu 31.08.2020

Digitaitokartoitus vahvistaa: suomalaiset ovat digitaitavaa kansaa, myös Etelä-Savossa

Laajan kyselyn mukaan suurin osa suomalaisista käyttää älypuhelinta. Puhelinta ja muita älylaitteita käytetään pääasiassa vain itselleen tuttuihin digipalveluihin.

Suurella osalla suomalaisista digitaidot ovat hyvällä tasolla, kertoo valtiovarainministeriön ja Digi- ja väestötietoviraston tekemä digitaitokartoitus. Kartoituksessa kysyttiin suomalaisten digitaidoista ja saatiin käsitys digituen ja digitaitojen kehittämisen tarpeista. Digitaitokysely tavoitti lähes 14 000 vastaajaa ympäri Suomen, myös Etelä-Savon alueelta.

Digitaitokartoituksen mukaan digitaalisista palveluista hallitaan yleisimmin sähköpostin käyttäminen, lehtien lukeminen verkossa sekä internetin selaaminen ja tiedonhaku. Suurin osa eteläsavolaisia käyttää älypuhelinta (noin 90%) ja tietokonetta (noin 80%) päivittäin.

Moni käyttää kuitenkin vain itselleen tuttuja digipalveluja. Helppokäyttöisiä laitteita ja ohjelmistoja kaivataan, sillä laitteiden ja ohjelmistojen käyttöönotto vaatii tukea. Digitaitokartoitus vahvisti ymmärrystä siitä, että paikallista digitukea ja koulutusta tarvitaan myös Etelä-Savossa. Kaikkiaan digitukea kaivattiin niin laitteiden, palveluiden kuin asioinnin haltuunottoon, koska asiat muuttuvat nopeasti.

Digitaitokartoitus nosti esiin myös huolia. Vastauksissa korostui huoli siitä, että putoaa kehityksen kelkasta. Digi ei saisi kuitenkaan sulkea ketään palvelujen ulkopuolelle. Jotta kaikki voisivat hyötyä digitaalisista palveluista, on digitaalisuuden kehittyessä myös digitaitoja ja -tukea kehitettävä, sanoo projektipäällikkö Jussi Linnala.

Etelä-Savossa digitukea saadaan eniten läheisiltä

Kartoituksen mukaan digitukea saadaan valtakunnallisesti yleisimmin perheenjäseniltä tai lähipiiriltä, kuten sisaruksilta, vanhemmilta tai lapsilta. Myös Etelä-Savossa tukea saadaan eniten läheisiltä (45 %) ja työyhteisöltä (30 %).

Digitaitokyselyssä nousi esiin useita seikkoja, jotka kannustavat digitaalisten palvelujen käyttöön: esimerkiksi digitaalisten laitteiden käyttötaito, tuki niiden käyttöön sekä vahvempi luottamus niiden turvallisuuteen ja tietoturvaan. Lisäksi viranomaispalveluiden parempi tuntemus kannustaisi käyttämään digitaalisia palveluita.

Digitaitokartoituksen avovastauksissa nousi esiin muun muassa huoli ikääntyvän väestön digitaitojen puutteesta. Useat kyselyyn vastanneet kertoivat asioivansa esimerkiksi omien vanhempiensa puolesta tai läheisten puolesta, joilla on fyysisiä tai muistiin liittyviä toimintarajoitteita.

– Digitaitokartoitus antoi meille arvokasta tietoa suomalaisten suhteesta digitalisaatioon. Vastaajat käsittelivät avovastauksissaan rakentavasti ja kriittisesti omaa ja läheistensä digikypsyyttä. Heiltä saatu tieto vahvisti omaa näkemystämme digin ongelmakohdista ja antoi eväitä digitaitojen kehittämiseen jatkossa, sanoo Digituen projektipäällikkö Minna Piirainen Digi- ja väestötietovirastosta.

Digitaitokyselyn aineisto koostuu kahdesta osasta: verkossa vastattavana olleesta kyselystä ja puhelinhaastatteluista. Verkossa vastauksia saatiin lähes 13 000 koko Suomesta, ja näiden vastausten tueksi haastateltiin puhelimitse yli 1 000 vastaajaa.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö, Jussi Linnala, Etelä-Savon maakuntaliitto, 0400-373329, jussi.linnala(at)esavo.fi

Digituen projektipäällikkö Minna Piirainen, Digi- ja väestötietovirasto, puh. 0295 535 280, minna.piirainen(at)dvv.fi