Suoraan sisältöön
Kuntajohtajia, luottamushenkilöitä ja kuntien kehittäjiä kokoontui maakuntaliiton järjestämään työpajaan luomaan askelmerkkejä Etelä-Savolle.

Julkaistu 23.04.2025

Maakuntaohjelma tehdään yhdessä – kuntatyöpaja Juvalla kokosi yhteiset ajatukset ja näytti suuntaa eteenpäin

Kuntajohtajia, luottamushenkilöitä ja kuntien kehittäjiä kokoontui maakuntaliiton järjestämään työpajaan luomaan askelmerkkejä Etelä-Savolle.

"Tämä tehdään yhdessä", totesi maakuntajohtaja Heini Utunen heti alkajaisiksi, kun kuntien yhteinen maakuntaohjelma-työpaja käynnistyi Juvalla Partalan kuninkaankartanossa 11.4.

Koolla maakunnan tulevaisuuden tavoitteita ja yhteistä tahtotilaa oli työstämässä edustajia Etelä-Savon kunnista –  kuntien johtoa, luottamushenkilöitä ja kehittäjiä.

Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan johtaja Santeri Seppälä korosti puheenvuorossaan, että elinvoima on kriittisen tärkeä asia myös hyvinvointialueelle. Väestön määrä on suoraan verrannollinen hyvinvointialueen toimintakykyyn ja palveluverkkoon.
- Jos elinvoima alenee ja väestö vähenee, Eloisan on vähennettävä palveluita nykyisen rahoitusmallin mukaan. Esimerkiksi hyvät vanhuspalvelut, tai edes nykyisten säilyttäminen, edellyttävät elinvoiman kehittämistä ja säilyttämistä Etelä-Savossa. Elinvoima on ykkösjuttu myös hyvinvointialueelle, tiivisti Seppälä. 

Mikkelin seudun työllisyyspalveluiden johtaja Jukka Ollikainen antoi katsauksen lukuihin ja tilastoihin. Elinvoimaa haastaa Etelä-Savossa työikäisen väestön väheneminen ja poistuminen työmarkkinoilta. Toisaalta Etelä-Savon maakunnan asukkaista 4 prosenttia on vieraskielisiä, ja tässä ryhmässä olisi paljon kasvun varaa. Kotoutuminen ja asettautuminen maakuntaan ovat ratkaisevassa asemassa, jotta kansainvälistä vetovoimaa saadaan kasvatettua.
Oppilaitosyhteistyö ja opiskelijoiden integroiminen alueeseen, työllisyysalueiden välinen yhteistyö sekä kohtaanto-haasteiden ratkaiseminen ovat työllisyyspalveluille kärkitehtäviä.

Osallistujille etukäteen lähetettyjen ennakkotehtävien mukaan tärkeimmät kehittämisteemat ovat:

1.    Talous ja työllisyys
2.    Koulutus ja osaaminen
3.    Väestönkehitys ja maahanmuutto
4.    Turvallisuus ja huoltovarmuus
5.    Infrastruktuuri ja liikenne
6.    Energiaratkaisut
7.    Matkailu, vapaa-ajan asuminen ja monipaikkaisuus


Työpajoista eväitä maakuntaohjelmatyöhön


Keskusteluja käytiin ennen työpajatyöskentelyä muun muassa maakunnan vetovoimasta ja älykkään sopeutumisen merkityksestä kehittämisessä. Samalla kun etsitään ratkaisuja ja tavoitellaan johtopaikkaakin joissain teemoissa, tulisi samalla tiedostaa väestökehityksen ennusteet.

Kehittämisrahoituksen kannalta keskusteluun tulisi saada mukaan myös esimerkiksi pankit ja osuuskuntapohjaiset toimijat.
Puhetapa, miten puhumme itsestämme ja maakunnasta, on erittäin tärkeää alueen mielikuvan ja houkuttelevuuden kannalta. 
Nato-alaesikunnan tulo Mikkeliin tulisi nähdä mahdollisuutena koko maakunnalle. Kokonaisturvallisuus on Etelä-Savon mahdollisuus ja jo nyt maakunnan yritykset hyötyvät Nato-statuksesta. 

Kansainvälisyys nousi esiin myös osaamistyöryhmän pohdinnoissa. Kv-opiskelijoiden merkitys tulisi nostaa keskiöön ja heidän kotouttamiseensa ja viihtyvyyteensä panostaa. Työyhteisön valmiuksia kansainvälisten osaajien vastaanottamiseen ja mm. kielitaitovaatimusten määrittelyyn tulisi kehittää. Koulutuksen tarjoajat, kunnat, työnantajat ja yritykset voisivat solmia sopimuksen osaamisen kehittämisen ja ennakoinnin yhteistyöstä.

Matkailuteollisuuden kehittymistä maakuntaan tulisi työryhmän mukaan tukea laaja-alaisella kehittämisellä ja investoinneilla. Yhteistyötä koko Vuoksen vesistön alueella olisi lisättävä ja yhteistä brändiä kehitettävä. Yritysrakenteeltaan hajanaisessa maakunnassa pienemmille toimijoille olisi hyödyksi järjestäytyä veturiyritysten taakse. Myös saavutettavuus ja lentoliikenne nousivat keskusteluun. Matkailualan kehittämisaihioita Etelä-Savossa ovat mm. kansallispuistot, sisävesisatamat, kalastusmatkailu, ruokamatkailu, paikallisuus ja kulttuuri sekä aidot elämykset. 

Biotalous ja kiertotalous -ryhmä katsoi, että maakuntastrategian kärjet metsä, vesi ja ruoka ovat maakuntaohjelmassa edelleen tärkeitä, korostaen puhdasta ympäristöä. Biotalousteollisuus voisi tarkoittaa monipuolista viljelytoimintaa kuten marjanviljelyä. Maatalouden alalla voisi ravistella perinteistä kuvaa ja laajentaa viljelymielikuvaa. Maataloutta voisi brändätä uudelleen houkuttelevuuden lisäämiseksi. Kuten matkailualalla, myös biotaloudessa hajautettu tuotanto vaatii panostuksia infrastruktuuriin.

Etelä-Savon energiastrategia on hiljattain valmistunut, ja energiatyöryhmä jatkoi pohdintojaan sen pohjalta. Tarvitaan vahvistusta verotuskäytännöissä, maankäytössä ja kuntien kyvyssä houkutella vihreitä investointeja. Edunvalvonnassa on tarpeen tehdä laajempaa yhteistyötä, koska maakuntana olemme pieni tekijä. Sähkön hinnan vaihtelu vaikeuttaa investointien suunnittelua, mikä korostaa teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa. Energiakysymykset vaativat pitkän aikavälin suunnittelua ja ennakointia mm. riittävän kapasiteetin tarjoamiseksi tulevaisuuden toimintaympäristön muutoksissa.

Kunnilta saadut terveiset otetaan osaksi maakuntaohjelmatyön aineistoja ja kehittämisen suunnitelmia. Etelä-Savon maakuntaohjelma valmistuu syksyn 2025 aikana.

Maakuntaohjelma-työpajaan osallistuvat ryhmäkuvassa Partalan kartanossa.
Etelä-Savon maakuntaohjelmaa 2026-29 työstettiin yhdessä kuntien edustajien kanssa Juvalla Partalan kuninkaankartanossa.


Kirjoittajat:

Hanna Kautiainen
Asiantuntija, ennakointi, maakuntastrategia ja -ohjelma

Heidi Miettinen
Viestintäpäällikkö