Julkaistu 09.08.2024
Maakuntajohtaja Pentti Mäkisen avaussanat Päämajasymposiumissa 9.8.2024
Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen avasi 15. Päämajasymposiumin Mikkelissä 9.8.2024
Arvoisat Päämajasymposiumin vieraat
Tänään on järjestyksessään 15. Mikkelin Päämajasymposium. Päämajasymposium on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Mikkelin, Etelä-Savon ja koko Suomen arvostettuna kesätapahtumana. Päämajasymposium on Suomen toiseksi vanhin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma.
Mikkelin historia sotiemme päämajan sijaintikaupunkina ja nykyisenä maavoimien esikuntakaupunkina ja tämän päivän elinvoimaisena kaupunkina on luonteva perusta Mikkelille Naton esikunnan sijaintikaupunkina.
Päämajasymposium tarjoaa korkeatasoisia puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista ja erinomaisen mahdollisuuden keskusteluille ja tapaamisille Suomen kesässä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ovat olleet alusta pitäen Päämajasymposiumin ydintä. Tänään nämä teemat eivät voisi olla ajankohtaisempia.
Päämajasymposium on alusta lähtien rakentunut vahvan yhteistyön pohjalle. Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki, Yle ja Länsi-Savo-lehti ovat vuosien ajan vastanneet valmisteluista.
Yhteistyökumppaneina ovat tänään myös Mikkelin sodan ja rauhan keskus Muisti ja Mikkelissä sijaitseva Maavoimien esikunta. Kiitos yhteiskumppaneille aktiivisesta ja rakentavasta osallistumisesta valmisteluun.
Symposium on alusta pitäen liittynyt korkeatasoiseen kulttuuriin. Mikkelin Musiikkijuhlat on tärkeä Päämajasymposiumin yhteistyökumppani. Musiikkijuhlien ohjelmassa on tänään Philharmonia Orchestran konsertti ja Symposiumin osana kuulemme ukrainalaisen Justas Stasevskij´n pianoesityksen.
Ne teemat, jotka olivat aikanaan ajankohtaisia ovat sitä vieläkin. Turvallisuus on ollut läpileikkaava teema kuluneiden vuosien ajan. Symposiumin aiheet ovat kestäneet aikaa. Samalla jokaisen Symposiumin painotukset ovat kuvastaneet hyvin kulloistakin tilannetta ympäröivässä maailmassa.
Ensimmäisen, vuonna 2008 järjestetyn Symposiumin teemoina olivat ”turvallisuus, EU ja itä” ja ”tarvitseeko Suomi turvatakuut ja jos tarvitsee, keneltä?” Tähän kysymykseen olemme saaneet selkeän vastauksen.
Suomen kansainvälinen turvallisuuspoliittinen asema on vakiintunut. Olemme jäsen sekä EU:ssa että Natossa. Tänä päivänä USA:n rooli Suomen turvallisuuden takaajana on aivan keskeinen. Tämä näkyy hyvin Päämajasymposiumin tämän päivän puheenvuoroissa. Erityisen suurella mielenkiinnolla odotan Mannerheim-luennon pitäjän Kristi Raikin esitystä.
Kun ryhdyimme viime vuoden lopulla suunnittelemaan tämän vuotista Symposiumia, keskustelu rauhasta nousi päällimmäiseksi. Me suomalaiset olemme historiasta oppineet, että usein siteerattu lausuma ”Jos haluat rauhaa, varaudu sotaan” on otettava erittäin vakavasti.
Rauha ei enää ole itsestään selvä asia. Suomen turvallisuuteen kohdistuvat uhkakuvat ovat todellisia. Sodan uhkakuvista puhuminen ja niihin varautuminen ei tarkoita sotaisuutta. Suomalaisten suhtautuminen sodan uhkaan on osoitus terveestä realismista.
Sodan uhan ehkäiseminen on päällimmäisenä ajatuksena. Miten läntinen maailma, Euroopan unioni, G-7 maat ja Nato voivat estää Venäjän laajenevat valtapyrkimykset, etupiiriajattelun ja epäinhimillisen sodan Ukrainassa.
Tänään keskustelemme siitä mikä on tiemme rauhaan. Suomella on Naton ja EU:n jäsenmaana mahdollisuus osaltaan edistää rauhanomaista kehitystä niin Euroopassa kuin koko maailmassa.
Meidän on kuitenkin kyettävä varautumaan sotaan niin sotilaallisesti kuin yhteiskuntana. Sen vuoksi nostamme keskusteluun kansalaisyhteiskunnan valmiuden, varautumisen ja kriisinsietokyvyn. Suomi on eturivin maa niin huoltovarmuudessa kuin kansalaisten puolustustahdossa. Tätä työtä meidän on jatkettava.
Venäjän Ukrainaan kohdistaman oikeudettoman ja raa´an hyökkäyksen kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti itäiseen Suomeen, sen turvallisuuteen ja talouteen.
Hallitus on valmistelemassa ohjelmaa itäisen Suomen tarvitsemista erityistoimista. Itäisessä Suomessa tähän työhön kohdistuu suuria odotuksia. Olemme kuulleet lukuisia huolestuneita puheenvuoroja mutta konkreettiset toimenpiteet puuttuvat edelleen.
Tahdon lisäksi tarvitaan myös voimavaroja. Tunnistamme valtiontalouden tiukat raamit. Toivottavasti syksyn aikana niistä löytyy tilaa myös turvallisuutemme vahvistamiseen. Elinvoimainen itäinen Suomi turvaa parhaiten koko Suomen, EU:n ja Naton turvallisuutta.
Koko Suomen turvallisuuden ohella jokaiselle kansalaiselle on tärkeää oma henkilökohtainen turvallisuus. Sen arvioimiseen tarvitsemme luotettavia asiantuntijoita laajasti koko yhteiskunnasta.
Hyvät Symposiumin osanottajat
Haluan tuoda esille Symposiumin juontajan. Tämä vuosi on Jussi-Pekka Rantaselle jo yhdestoista Päämajasymposiumin juontajana. Hän on syvällisesti perehtynyt niin aiheisiin kuin puhujiin. Hän on loistavasti vienyt tilaisuutta eteenpäin ja on osaltaan luonut Symposiumin tunnelman. Lämmin kiitos hänelle.
Alusta alkaen keskeinen osa tapahtumaa on ollut Mannerheim-luento. Ensimmäisen luennon piti silloinen EU-komission varapuheenjohtaja Siim Kallas.
Tänä vuonna ympyrä sulkeutuu, kun Mannerheim-luennon pitäjä on jälleen Virosta. Kristi Raik on ollut viime vuosina hyvin näkyvä ja asiantunteva keskustelija turvallisuuspolitiikasta.
Lämmin kiitos teille kaikille, jotka olette lupautuneet keskustelijoiksi tämän vuoden Symposiumiin.
Erinomaisten keskustelijoiden ohella Symposiumissa on aina ollut myös erinomainen yleisö, joka on vuosien aikana paneutunut Symposiumin aiheisiin ja esittänyt kriittisiä kysymyksiä. Näin toivon tapahtuvan myös tänään.
Toivon, että Symposium antaa teille ajatuksia kotimatkalle mietittäväksi. Tavoitteemme ylläpitää korkeatasoista julkista keskustelukulttuuria ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista on silloin toteutunut.
Järjestäjien puolesta minulla on ilo ja kunnia näillä sanoilla avata vuoden 2024 Päämajasymposium.
Pentti Mäkinen
Maakuntajohtaja