Julkaistu 16.08.2021
Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -rakennerahasto-ohjelman valmistelu on loppusuoralla
Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelma käynnistyy marraskuussa. Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen rakennerahasto-ohjelman Kick off -tilaisuus järjestetään webinaarina loppusyksystä.
Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelma aloittaa 1.11.2021. Uudella ohjelmakaudella painottuu hankkeissa entistä enemmän vaikuttavuusnäkökulma. Tavoitteena on saada Suomi kasvu-uralle pandemian jälkeen. Tulossa on monenlaisia muutoksia: uudistuksia on tiedossa muun muassa toimintalinjoihin, sisältöihin ja kustannusmalleihin. Myös uusi Eura 2021 -järjestelmä otetaan käyttöön, ja hankehallinnointi kevenee.
Ohjelman valmistelu etenee kansallisella ja alueellisilla tasoilla
Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelman rauhoitushaut avataan syksyn aikana. Parhaillaan kansallisella tasolla käydään neuvottelua, kuinka rahoitus jaetaan Suomen sisällä. Vielä ei siis ole tiedossa, paljonko Etelä-Savoon saadaan rakennerahastovaroja käyttöön. Ajankohtaiset kuulumiset rakennerahasto-ohjelman valmistelusta päivitetään rakennerahastot.fi -sivustolle, joka myös uudistuu syksyn kuluessa. Kannattaa siis pitää sivustoa säännöllisesti silmällä.
Tällä hetkellä Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa rahoittajille ohjelmaan liittyviä viranomaiskoulutuksia. Rahoittavat viranomaiset pääsevät pian tutustumaan myös uuteen Eura 2021-järjestelmään. Uuden Euran toiminnallisuudet otetaan käyttöön vaiheittain. Ensin avautuu hakijan osio, ja tämän jälkeen viranomaisosio.
Uudella rakennerahastokaudella ohjelman sisällöt monipuolistuvat
Uusi rakennerahasto-ohjelma koostuu kolmesta rahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+) sekä Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). EAKR:n sisältö painottuu kolmeen teemaan: Innovatiivinen Suomi, Hiilineutraali Suomi ja Saavutettavampi Suomi. ESR-ohjelman sisällöllisinä teemoina puolestaan ovat Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi, Sosiaalisten innovaatioiden Suomi ja Aineellista puutetta torjuva Suomi.
Uutena elementtinä rakennerahasto-ohjelmaan sisältyy Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF, joka kohdentuu turvetuotannosta luopumisesta aiheutuviin negatiivisiin sosioekonomisiin vaikutuksiin. Toimenpiteinä toteutetaan muun muassa liiketoiminnan uudistamista sekä turvetyöntekijöiden uudelleenkouluttautumista. Rakennerahastojen rahoittajaviranomaisina toimivat tuttuun tapaan maakuntien liitot ja ELY-keskukset. Uutena rahoittajana toimii jatkossa myös Ruokavirasto, josta rahoitusta on saatavilla ruoka-avun järjestämiseen.
Euroopan aluekehitysrahastossa TKI-toiminta ja pk-yritysten kehittäminen on edelleen keskeinen kulmakivi. Päättyvällä rakennerahastokaudella EAKR-rahoituksesta 25 % kohdistettiin vähähiilisyyteen. Uudella ohjelmakaudella vaatimustaso nousee, sillä rahoituksesta 35 % kohdistetaan erilaisiin ilmastotoimenpiteisiin. Myös vihreä siirtymä on edelleen keskeinen painopiste rahoitettavissa teemoissa.
Uudistetut kustannus- ja palkkamallit otetaan käyttöön
Päättyvällä ohjelmakaudella yksinkertaistetut kustannusmallit ovat jo tulleet hanketoteuttajille tutuiksi. Uudella ohjelmakaudella yksinkertaistettuja kustannusmalleja tullaan käyttämään kaikissa hankkeissa joko osittain tai kokonaan. Flat rate -malleja on jatkossa kolme. Kertakorvaus-malli on käytössä edelleen, ja sitä voi käyttää sekä kehittämis- että investointihankkeissa. Tuen siirto -menettelystä luovutaan sen vähäisen käytön vuoksi. Yhteishankkeita on mahdollista toteuttaa edelleen. Jatkossa näistä puhutaan ryhmähankkeina, jotka koostuvat päähankkeesta ja osahankkeista. Niissä voi käyttää joko yhtä kustannusmallia, tai niiden yhdistelmiä.
Hankkeiden palkkakustannusten korvaamisessa tulee olemaan kaksi vaihtoehtoa: yksikkökustannusmalli eli ”tuntitaksa”, ja vakiosivukuluprosenttimalli. Tuntitaksamallissa lasketaan työtunnin hinta sisältäen kaikki palkkaan liittyvät sivukulut, vapaajakson palkat ja lomarahat. Tuntitaksamallissa hanketyöntekijöiden tulee pitää työaikakirjanpitoa, johon kirjataan ainoastaan tehdyt työtunnit. Työtuntien sisältöjä ei enää kirjata.
Vakiosivukuluprosenttimallissa puolestaan korvataan palkat ilman sivukuluja ja lomarahaa tosiallisiin kustannuksiin perustuen. Sivukulut sekä lomarahat keskimääräisenä prosenttiosuutena välittömistä palkkakustannuksista. Prosenttiosuus on vakioitu Eura 2021-järjestelmässä ja sivukulujen laskenta tapahtuu automaattisesti.
Vaihtoehtoisista malleista hakijoille suositellaan tuntitaksamallin käyttöä. Tuntitaksamallin käyttöönotto vaatii hakuvaiheessa hakijalta perusteellista työtä, mutta maksatusvaiheessa prosessi on huomattavasti aikaisempaa kevyempi. Maksatuksessa hakija toimittaa ainoastaan selvitykset tehollisista työtunneista, mutta kirjanpidon otteita eikä maksatuksen liitelomakkeita tarvita.
Eura 2021 − mikä muuttuu Eura 2014 -järjestelmään verrattuna?
Eura 2021 -järjestelmään on tulossa lukuisia uudistuksia niin hankehakijoiden kuin viranomaisten puolella. Hankehakemusten täyttö alkaa jatkossa aina rahoittajan Eura 2021 -järjestelmään tekemästä hakuilmoituksesta, josta ilmenevät muun muassa kyseisessä haussa rahoitettavat teemat ja hyväksyttävät kustannusmallit. Hakemuksia ei voi enää jättää hakuajan ulkopuolella. Eura 2021 -järjestelmää on pyritty automatisoimaan siten, että hakijan palveluissa tulee olemaan automaattitallennus. Eura avustaa myös palkkakustannusten laskennassa. Lisäksi Eura 2021 integroidaan useisiin valtionhallinnon tietojärjestelmiin, esimerkiksi Yritysten asiakastietovarantoon, Suomi.fi -palveluun ja Verohallintoon, joista saadaan suoraan hakijakohtaisia tietoja Euraan. Myös RR-tietopalvelu uudistuu informatiivisemmaksi.
Osallistujatietojen seuranta tulee olemaan osa Eura 2021 -järjestelmää, eli erillistä ESR-henkilörekisteriä ei jatkossa ole eikä paperisia seurantalomakkeita enää käytetä. Eura 2021:ssä liitepankki tulee olemaan hankekohtainen, ei toimijakohtainen. Lisäksi järjestelmään tunnistaudutaan Suomi.fi -palvelun kautta. Kuten päättyvällä kaudella, myös uudella kaudella asioidaan täysin sähköisesti. Eura 2014 -järjestelmä säilyy edelleen käytössä vanhan ohjelmakauden hankkeissa.
Ohjelman Kick off -tilaisuuksia tulossa marraskuussa!
Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen rakennerahasto-ohjelman Kick off -tilaisuus järjestetään webinaarina marraskuun alussa. Tilaisuuden ohjelmana on muun muassa yleiskatsaus Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelmaan, Itä- ja Pohjois-Suomelle esitetyt ohjelmatavoitteet, keskeisimpiä uudistuksia sekä puheenvuoroja alueilta ja älykkäästä erikoistumisesta. Webinaarin ajankohta tarkentuu lähiaikoina.
Ohjelman starttitilaisuuden jälkeen Etelä-Savon alueen toimijoille on tulossa myös erillinen hakuinfotilaisuus, jossa käydään tarkemmin läpi alueellisia painotuksia sekä neuvotaan rahoituksen hakemisessa. Molemmista tilaisuuksista tiedotetaan tarkemmin syksyn kuluessa.