Julkaistu 02.07.2020

TikTok-videoita ei voi painaa sanomalehtiin

Rastita mielestäsi sopiva vaihtoehto: nuoret ovat aktiivisia, samaa vai eri mieltä. Nuoria kiinnostaa vaikuttaminen, samaa vai eri mieltä. Vastaus: samaa mieltä!

Julkisessa keskustelussa jaksetaan aina mässäillä sillä, että nuoria ei kiinnosta, nuoret eivät äänestä, nuoret eivät ole aktiivisia. Lista jatkuu ja jatkuu, mutta minun, nuoren, näkökulmasta väitteet ovat pelkkiä mustavalkoisia kärjistyksiä. Nuoret ovat aktiivisia koko ajan.

Black Lives Matter -liike on saattanut nuoret osoittamaan mieltään tasa-arvon nimissä ympäri Suomea. Joka kerta kun käyn kampuksella lounaalla, näen nuoria tekemässä ympäristöystävällisiä valintoja ruoan suhteen. Koronavirus räjäytti sosiaalisen median ja nuoret loivat kantaaottavaa sisältöä kuten meemejä. Nuorten äänestysprosenttia en voi hehkuttaa korkeaksi, mutta toisaalta en voi syyttää pelkästään nuoria. Vastuu on koko demokraattisella järjestelmällä, joka ei ole pystynyt vakuuttamaan nuoria siitä, että heidän äänellään olisi merkitystä. Kuitenkin joka kerta, kun avaan Twitterin, näen nuoria osallistumassa poliittiseen keskusteluun ja tekemässä omaa vaikuttamistyötä.

Jo pelkästään Etelä-Savon alueella nuoret ovat tehneet paljon. Etelä-Savossa toimii nuorten ilmastotiimi Ilmasto-Esa, joka taistelee ilmastonmuutosta vastaan. Pieksämäen nuorisovaltuusto puolestaan jakaa ilmaista rahaa nuorten projekteihin. Mikkelin nuorisovaltuusto tukee nuoria jatkuvasti osallistumalla muun muassa Pride-kulkueeseen ja ilmastomarssiin. On turhaa vähätellä nuorten osallistumista.

Tarvitsemme kipeästi asennemuutosta. Tarvitsemme päättäjiltä uskoa nuoriin ja nuorilta rohkeutta tehdä päätöksiä. Päättäjien on uskallettava luovuttaa päätösvaltaa nuorille, sillä nuorissa on tulevaisuus. Asennemuutosta edesauttaa vahva ja konkreettiseen painottuva viestintä. Nuorten osallistumisesta kertovista esimerkeistä saamme vipuvoimaa, jotta ajatusmalli “nuorilta voisi kysyä mielipidettä” muuttuisi toimintamalliksi, jossa nuoret ovat automaattisesti mukana päätöksenteossa.

Vaikka nuorten vaikuttaminen on erilaista kuin muiden ikäryhmien, se ei tarkoita, etteikö se olisi yhtä lailla vaikuttamista. Vanhemmat ikäluokat suosivat perinteisiä metodeja, kuten mielipidekirjoituksia, kun taas nuoret ovat ottaneet haltuunsa uusia keinoja, esimerkiksi Instagram-postaukset ja meemit.

Ongelma kytee siinä, että perinteisillä metodeilla on jo jalansija mediassa ja niiden kohderyhmä on laaja. Vaikka meemitkään eivät ole uusi keksintö, niillä ei ole vakiintunutta paikkaa julkisessa keskustelussa tai mediassa. TikTok-videoita kun ei vain voi printata sanomalehteen. Digitaalisen muodon ja sosiaalisen median toimiessa julkaisualustana, eivät meemit tai videot tavoita läheskään yhtä kattavasti ikääntyneitä, mikä rajaa niiden tavoitettavuutta ja yleisöä huomattavasti. Keino yhdistää modernit vaikuttamistavat ja sukupolvet on keksittävä ja pian.

Nuorten pitää saada äänensä kuuluviin ja saada edustaa itseään. Pakottamalla tai valittamalla epäaktiivisuudesta se ei tule tapahtumaan. Nuorille on tarjottava mahdollisuus osallistua päätöksentekoon perinteisellä tyylillä, mutta on myös keksittävä innovatiivisia vaikuttamismalleja nuorten ehdoilla.

Wiktoria Ripatti
viestinnän ylioppilas

Kirjoittaja opiskelee viestintää Vaasan yliopistossa ja työskenteli maakuntaliitossa kesäkuussa 2020 E=mc2 – Nuorten osallisuudesta energiaa Etelä-Savossa nuorten näköistä viestintää tehden ja teki listaa sanoista, jotka kannattaisi kääntää jargonista suomeksi.