Suoraan sisältöön

Julkaistu 28.05.2021

Mitä jos kunnanvaltuustossa olisi paljon nuoria päättäjiä?

Parhaimmillaan kunnanvaltuusto olisi eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten ihmisten moninainen joukko, joka pursuaa intoa ja halua kehittää uusia juttuja.

Minun on vaikea vastata nuorten puolesta. Perustan tekstini tietoon, valistuneisiin käsityksiin, omakohtaisiin kokemuksiin sekä keskusteluihin nuorten kanssa.

Miltä kunnanvaltuusto näyttäytyy nuoren silmissä ja mielessä? Todennäköisesti vaikealta, kaukaiselta ja vanhalta.  Mielikuva syntyy useimmiten siitä, ettei ole vuorovaikutusta. Nuoret eivät tunne päätöksentekijöitä eikä päätöksentekijät nuoria. Nuorille on vierasta ottaa yhteyttä päätöksentekijöihin. Vastuu on päätöksentekijöillä. Harmillista on, että usein päätöksentekijät eivät toimi. Demokratia on tärkeää. Herää päätöksentekijä.

Parhaimmillaan kunnanvaltuusto olisi eri-ikäisten ja taustaltaan moninainen joukko, joka pursuaa intoa ja halua kehittää uusia juttuja. Nykyinen edustuksellisen demokratian toimintatavat karkottavat nuoria, mutta myös aikuisia. Asiat ovat monimutkaisia ja sitä pidetään yllä. Ilmatilaa hallitsevat pitkään mukana olleet päättäjät. Ikä ja kokemus eivät ole päätöksenteon este, mutta valitettavasti monessa kunnassa aikamoinen hidaste.

Etelä-Savon nuorten vaikuttajien viesti on: ”Aikuinen älä ole tulppa, ole tolppa”. Vastuu nuorten rohkaisemiselle ja kannustamiselle vaikuttamaan on aikuisilla. Peruskysymykset mitä kuuluu ja haluaisitko tulla mukaan auttavat yllättävän paljon eteenpäin. Aikuisten tehtävä on mentoroida ja välittää äänekästä ja hiljaista tietoa. Kysymys ei ole puoluepolitikoinnista vaan vaikuttamisesta kunnan tärkeisiin asioihin. Nuorten kiinnostus ei lähde puoluepolitiikasta vaan asioista.

Mistä nuoret ovat kiinnostuneita? Sitran tutkimuksen mukaan nuoria kiinnostaa sekä maailmanlaajuiset että paikalliset asiat. Maailmanlaajuisia asioita ovat mm. ympäristö, ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet. Sama on Etelä-Savon nuorten vaikuttajien viesti (Länsi-Savo 4.5.21): ”ilmastonmuutos, tasa-arvo ja syrjäytymisen hallitsemiseen pystytään myös vaikuttamaan kuntatasolla.” Demokratian mystinen seinä tulisi avata.

Yksi keskeinen asia on viestintä. Etelä-Savon nuorten vaikuttajien mukaan kuntapolitiikka on nuorille hankalasti saavutettavaa. Kunnan päätöksistä ei viestitä tarpeeksi. Kunnan viestintäkanavia täytyisi laajentaa ja kehittää. Nettisivut ja paikallislehti eivät riitä, vaan kuntien pitäisi pysyä viestinnän kehityksen mukana ja ottaa haltuun kanavat, joissa nuoret viestivät.

Miten näihin asioihin voisi paikallisesti tarttua? Tietysti kysymällä nuorilta, kuuntelemalla heitä ja antamalla tilaa omien toimintatapojen toteuttamiseen. Mieluusti nuorten kanssa yhdessä. Monet kuntia koskevat asiat ovat lähellä nuoria kuten koulu, harrastusmahdollisuudet, julkinen liikenne, nuorisotyö, liikunta ja kulttuuri.

Voisiko tiukkojen ja virallisten kokousten rinnalla järjestää vaikka demokratiabileitä, pyöreän pöydän keskusteluja, väittelyitä, ilmastotalkoita, ihmisoikeusmittareita, sateenkaarijuhlia, kovaääniskisoja, kuntaristeilyitä, kasvisruokatoritapahtumia, ideointipalavereita, brain storming – happeninkejä, learning cafe – tilaisuuksia, arvomielenosoituksia, napakymppejä sekä metsien, järvien, puistojen ja tilojen parantamiskatselmuksia.

Selasin eri kanavia pitkin miten nuoret ovat innostuneen politiikasta ja asettuneet kuntavaaleissa 2021 ehdokkaiksi. Kipinän saamiseen on monia reittejä kuten koti ns. äidinmaito, yhteiskuntaopin opettaja, valtuuston jäsen, kansanedustaja, täti, setä, eno, kummi, naapuri sekä kokemukset nuorisovaltuustossa ja opiskelija- ja nuorisojärjestössä.

Maailmanlaajuisten erittäin tärkeiden aiheiden lisäksi nuoret ehdokkaat haluavat vaikuttaa mm. osallistumismahdollisuuksien laajentamiseen, koulutukseen, mielenterveyteen, yrittäjämyönteisyyteen, yhdenvertaisuuteen, vähemmistöryhmien oikeuksiin, asuinalueiden väliseen eriarvoisuuteen, eläinten oikeuksiin, translain uudistumattomuuteen, laadukkaaseen tutkimukseen, esteettömyyteen, toimivaan terveydenhoitoon, roskaamattomaan luontoon, heikossa asemassa olevien puolustamiseen, itsemääräämisoikeuksiin, teknologian kehittämiseen ihmislähtöisesti ja turvallisuuteen.

Innostuneista nuorista ja asiasisällöistä ei ole puutetta. Annatko sinä nuorille tilaa?

Leena Ruotsalainen
Pertunmaan kunnanjohtaja
p. 0408214590, leena.ruotsalainen@pertunmaa.fi