Julkaistu 02.06.2020

Järjestöt edistämässä osallisuutta Etelä-Savossa

Järjestöjen asiantuntemusta sekä asukkaiden ja palveluiden käyttäjien kokemusta saadaan mukaan maakunnallisen yhteistyörakenteen avulla maakunnalliseen ja kunnalliseen kehittämiseen ja päätöksentekoon

Järjestöt ovat osallisuuden selkänoja. Näin todetaan SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n sivuilla ja näin on myös Etelä-Savossa. Yhdistykset Etelä-Savossa - YhES järjestöneuvottelukunnan toiminta on osa Etelä-Savon maakuntaliiton osallisuustyötä. Järjestöjen yhteistyörakenteen valmistelusta vastasi Järjestö 2.0 Etelä-Savo -hanke.

Etelä-Savon osallisuusohjelma tehtiin laajapohjaisena verkostoyhteistyönä ja ohjelma toimii osallisuuden työkaluna. Osallisuuden vision mukaan Etelä-Savo on aktiivisten asukkaiden maakunta, jossa ihmiset välittävät toinen toisistaan. Kaikilla on kokemus mukana olemisesta ja mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua yhteisten asioiden hoitoon.

Osallisuuden teemaryhmät ovat asukkaat, asiakkaat, nuoret, ikäihmiset ja vammaiset sekä järjestöt, joista jokainen ryhmä on saanut osallisuusohjelmaan ”oman äänensä”. Ryhmien vetäjistä ja keskeisistä asiantuntijoista muodostuu maakunnan osallisuuspöytä. Ryhmät vastaavat vetäjiensä tuella ohjelmaan kirjatuista kehittämistoimista.

Osallisuusohjelmassa Järjestöjen ääni kokoaa 3000 yhdistyksen näkökulmat kansalais- ja viranomaistoiminnan yhteistyön kehittämiseen. YhES järjestöneuvottelukunnan tehtäviin kuuluu edistää osallisuus- ja osallistumismahdollisuuksien toteutumista.

Järjestöneuvottelukunta yhdistysten äänitorvena

Järjestöjen asiantuntemusta sekä asukkaiden ja palveluiden käyttäjien kokemusta saadaan mukaan maakunnallisen yhteistyörakenteen avulla maakunnalliseen ja kunnalliseen kehittämiseen ja päätöksentekoon. Eri maakunnissa toimivista järjestöneuvottelukunnista ja yhteistyörakenteista on tehty Innokylään toimintamallikuvaus.

Etelä-Savon maakunnallinen YhES järjestöneuvottelukunta on monialainen ja alueellisesti kattava. Sen rakenne, tehtävät ja toimintakäytännöt on kuvattu toimintasäännössä. Eri alojen yhdistyksiä edustavat jäsenet valittiin järjestöneuvottelukuntaan avoimen haun kautta. Ensimmäisessä kokouksessa lokakuussa 2019 oli paikalla lähes kaikki neuvottelukunnan 19 varsinaista ja 19 varajäsentä.

Mitä YhES on saanut aikaan?

Etelä-Savon YhES järjestöneuvottelukunta on osallistunut maakuntastrategian päivitykseen. Neuvottelukunta nosti tärkeimmiksi teemoiksi hyvinvoinnin ja hyvän ympäristön sekä samaistuttaviksi valinnoiksi yhteistyön kehittämisen ja saavutettavuuden. Erityisesti korostettiin eläkeläisten roolia yhdistysten vapaaehtoisina sekä vapaa-ajan asukkaita, joita on mukana paikallisten yhdistysten toiminnassa.

Maaliskuussa YhES järjestöneuvottelukunta sai tilannekatsauksen sosiaali- ja terveyspalvelujen valtionavustushankkeiden valmistelusta Etelä-Savon maakunnassa. Toukokuussa järjestöneuvottelukuntaa pyydettiin valitsemaan kolmannen sektorin edustaja sote-valmistelun johtoryhmään, koska järjestöillä on tärkeä tehtävä ennalta ehkäisevässä työssä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Parhaillaan YhES järjestöneuvottelukunta kokoaa yhdessä Järjestö 2.0 Etelä-Savon kanssa kyselyllä yhdistysten yhteystietoja viestintäkanavan rakentamiseksi. Yhdistysten yhteystietoalustan tarkoituksena on saada maakunnan yhdistysten tiedot samaan paikkaan. Sivustolta kunnat, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä maakunnan asukkaat löytävät helposti tarvitsemansa tiedot yhdistyksistä.

Kyselyllä YhES järjestöneuvottelukunta kerää yhdistyksiltä tietoa myös yhdistysten kiinnostuksesta olla mukana ja antaa oma panoksensa poikkeusoloihin. Kerätyn tiedon avulla järjestöjen asiantuntijuutta ja nopeaa reagointikykyä voidaan hyödyntää tulevaisuuden häiriötilanteiden tai poikkeusolojen toimintatavoissa.

Kirjoittajat Anita Hahl-Weckström ja Pia Forselius työskentelevät Järjestö 2.0 Etelä-Savo -hankkeessa.

Tämä blogi on osa valtakunnallisen Järjestö 2.0 ohjelman maakuntahankkeiden blogisarjaa.