Julkaistu 15.06.2020
Etelä-Savon ja koko Itä-Suomen elinvoiman vahvistaminen on maakuntaliiton tavoitteena
Etelä-Savon maakuntavaltuuston kevätkokous toteutettiin koronatilanteen vuoksi etäkokouksena ja striimattiin suorana maakuntaliiton YouTube-kanavalle.
Etelä-Savon maakuntaliitto suuntasi viime vuonna työtään elinvoimaisen maakunnan rakentamiseen. Pitkäjänteisen liikennesuunnittelun tavoitteena on ottaa huomioon Etelä-Savon ja koko Itä-Suomen elinvoiman vahvistaminen.
Maakunta- ja sote-uudistus vaikutti keskeisesti maakuntaliiton toimintaan vuonna 2019. Sipilän hallituksen uudistus päättyi maaliskuussa 2019. Marinin hallituksen valmisteleman sote-uudistuksen tavoitteena on hyvinvointierojen kaventaminen ja yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen kaikille suomalaisille. Sote-uudistuksen ulkopuolelle myöhemmin toteutettavaksi jää mm. elinvoiman kehittäminen. Etelä-Savon maakuntaliitto on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle, että sote-palveluiden valmistelu tulisi toteuttaa hallitusohjelman mukaisesti nykyisillä maakuntarajoilla.
Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaliiton tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon maakuntaliiton tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2019. Liiton hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille myönnettiin vastuuvapaus kuluneelta tilikaudelta.
Maakuntavaltuusto hyväksyi myös Etelä-Savon maakuntaliiton arviointikertomuksen vuodelta 2019. Siinä tarkastuslautakunta toteaa, että liiton toiminnalliset tavoitteet on asetettu oikein ja liiton toiminta on ollut määrätietoista ja muutostarpeet huomioon ottavaa. Liiton toiminta on järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta totesi, että maakuntaliiton aktiivista työtä maakunnan yhtenäisyyden löytämiseksi pitää jatkaa edelleen, sillä Etelä-Savon maakunnan tulevaisuus on yhteistyössä.
Kokouksessa maakuntavaltuustoryhmät pitivät ryhmäpuheenvuorot, joissa nostettiin esiin liiton viime vuoden toiminnan keskeisiä asioita. Ryhmäpuheenvuoroissa korostettiin maakunnan yhtenäisyyttä ja palveluiden saavutettavuutta myös tulevassa sote-maakuntauudistuksessa. Kaivoslain uudistamisen tarve ja huoli kaivoishankkeiden ympäristövaikutuksista nousivat myös keskusteluun. Saimaa-ilmiö mainittiin erinomaisena esimerkkinä maakuntien yhteisestä edunvalvontatyöstä.
Itä-Suomen edunvalvontaa on tehty laajassa yhteistyössä
Maakuntien välisellä yhteistyöllä on viety monia erilaisia hankkeita eteenpäin. Edunvalvonnan tärkeä yhteistyötoimija oli Itä-Suomen neuvottelukunta, joka vuonna 2019 otti kantaa mm. EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021-27 varojen jakoon.
Viime vuonna maakunnan saavutettavuuden parantaminen, kuten liikennejärjestelmäsuunnittelu ja raideliikenteen kehittäminen, on ollut maakuntaliiton edunvalvonnan keskeisenä painopistealueena. Koko itäisen Suomen yhteinen tavoite raideliikenteen kehittämiseksi oli kolmen tunnin juna Kuopiosta ja Joensuusta Helsinkiin sekä osana sitä Itärata-hanke eli Porvoo-Kouvola oikaisu.
Liikenteen edunvalvontaa edistettiin tekemällä yhteistyötä Itä-Suomen maakuntien kanssa mm. valtakunnalliseen liikennejärjestelmään yhdessä vaikuttamisessa ja Savon ja Karjalan ratojen nopeuden edistämisessä.
Vuonna 2019 valmisteltiin EU:n vuosien 2021-2027 rakennepolitiikan ohjelmakautta. Maakuntaliitto on ollut aktiivisesti mukana uuden EU-ohjelmakauden valmistelussa yhdessä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa.
Keskeisessä osassa oli EU:n rakennerahoituksen kansallinen jakaminen. Etelä-Savon maakuntaliiton tavoitteena on Itä- ja Pohjois-Suomen erityispiirteiden huomioon ottaminen ja riittävän koheesiorahoituksen turvaaminen näille alueille.
Maakuntaliitto osallistui ja vaikutti aktiivisesti maakuntien elinvoimapolitiikkaan liittyvään valtakunnalliseen valmisteluun. Keskeisiä asioita olivat mm aluekehityslainsäädännön uudistus, maankäyttö- ja rakennuslain uudistus sekä valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen valmistelu, joissa kaikissa työ jatkuu vuoden 2020 puolella.
Vuoden 2019 keväällä käynnistyi Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon yhteinen Saimaa-ilmiö niminen hanke Euroopan vuoden 2026 kulttuuripääkaupungin saamiseksi Savonlinnaan. Neljä maakuntaa ja viisi kaupunkia ovat tehneet merkittävää yhteistyötä saavuttaakseen yhteisen kulttuuripääkaupunkitavoitteen. Kulttuuripääkaupunkistatuksen lisäksi Saimaa-ilmiö luo positiivista mielikuvaa Järvi-Suomen alueesta investointikohteena ja asumispaikkana.
Lisätietoja: maakuntavaltuuston puheenjohtaja Satu Taavitsainen, p. 040 129 4370 ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, p. 050 500 2584