Julkaistu 02.06.2021

Saimaa-ilmiö on todistanut, että kulttuuri on muutosvoima, joka saa ihmiset puhaltamaan yhteen hiileen

Matka kulttuuripääkaupunkikisassa alkoi jo vuonna 2018 ja se on kasvanut itäsuomalaiseksi ilmiöksi, jonka takana seisoo satoja ihmisiä, yhteisöjä ja organisaatioita.

Saimaa-ilmiö2026:n hakemuksen takana ovat Itä-Suomen neljä maakuntaa ja viisi keskuskaupunkia – kyse on siis koko Saimaan yhteisestä aloitteesta ja tahtotilasta löytää itsensä eurooppalaisena kulttuurikaupunkina ja kulttuuriseutuna.

”Tämä mieletön matka alkoi kesällä 2018 ja on kasvanut lähes kolmen vuoden aikana itäsuomalaiseksi ilmiöksi. Mukana projektissa on ollut satoja ihmisiä, yhteisöjä ja organisaatiota. Itse haku on käynnistänyt itäisessä Suomessa suuren muutoksen, joka on jo voitto itsessään: eri alueiden ja alojen välinen yhteistyö, kulttuurin näkeminen strategisena muutosvoimana sekä yhteinen visio Itä-Suomesta pääkaupunkiseudun ja Lapin rinnalla houkuttelevana kohteena on saanut meidät puhaltamaan yhteen hiileen,” Saimaa-ilmiön hankejohtaja Sari Kaasinen toteaa.

Vaikka hakua kutsutaan nimellä "Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi", on kyseessä noin kuuden vuoden mittainen hankekokonaisuus. Historia on osoittanut, että tapahtuma myös tarjoaa kaupungille mahdollisuuden uudistua, näyttäytyä uudella tavalla omille asukkailleen, nostaa kaupungin kansainvälistä profiilia, antaa uutta energiaa kaupungin kulttuurielämälle ja vahvistaa matkailua. Hakemuksien arviointi perustuu EU-kriteereihin, joihin kuuluvat muun muassa kulttuurinen ja taiteellinen sisältö, toimien monimuotoisuus, kaupungin kulttuuristrategia ja toteutuksen uskottavuus. Vuonna 2026 kulttuuripääkaupunkeja on kaksi, toinen Suomesta ja toinen Slovakiasta.

Saimaa-ilmiön hakemus on kansainvälinen esimerkki siitä, kuinka pienemmät kaupungit ja alueet voivat nousta pandemian jälkeen esiin osaamisellaan ja kuinka kulttuurin voi linkittää YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Hankkeen budjetti on 28 miljoonaa euroa.

”Meillä on pienempi budjetti kuin monilla muilla Euroopan kulttuuripääkaupungeilla, mutta sitoutuminen aina päättäjätasolta yhdistyksiin ja yksittäisiin toimijoihin, yrityksistä oppilaitoksiin on esimerkki siitä, että rahalla ei voi kaikkea mitata. Saimaa-ilmiön hakemus on rohkeasti erilainen. Siksi Saimaa-ilmiön ja Savonlinnan valinta kulttuuripääkaupungiksi on avaus myös uudenlaiselle kulttuuripääkaupunki-ajattelulle, jossa pieni voi olla suurta ja ihmiset, luonto ja kulttuuri elävät sopusoinnussa keskenään," Kaasinen toteaa.