Julkaistu 12.04.2021
Keinoja vapaa-ajan asukkaiden kestävään liikkumiseen
Etelä-Savon maakuntaliitto julkaisi tänään selvityksen, jossa kartoitetaan vapaa-ajan asumisen ja siihen liittyvän liikkumisen nykytila ja erityispiirteet Etelä-Savossa. Selvityksessä esitetään myös keinot loma-asumiseen liittyvän liikkumisen vähäpäästöisyyden edistämiseksi.
Vapaa-ajan asuminen on tunnistettu Etelä-Savon maakuntastrategiassa ja -ohjelmassa merkittäväksi strategiseksi osa-alueeksi ja elinvoimaan vaikuttavaksi voimavaraksi. Vapaa-ajanasuntojen merkitys kasvaa monipaikkaisuuden ja etätyön yleistymisen myötä. Maakunnan loma-asuntojen omistajista yli 60 prosenttia asuu vakituisesti maakunnan ulkopuolella. Siksi loma-asumiseen liittyvän liikkumisen suhteellinen osuus maakunnan liikennevirroissa on merkittävää.
Valtakunnallisesti tavoitteena on, että kotimaan liikenteen päästöt puolitetaan vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tätä taustaa vasten on tarpeen tarkastella keinoja myös loma-asumiseen liittyvän liikkumisen päästöjen vähentämiseen.
Mökille matkataan omalla autolla, ostoksille voidaan pyöräillä
Vapaa-ajan asumiseen liittyvässä liikkumisessa henkilöauto on ylivoimaisesti käytetyin kulkumuoto. Reilusti yli 80 prosenttia sekä matkoista loma-asunnolle että matkoista loma-asunnolla oleskeltaessa tehdään henkilöautolla.
Maakunnan sisäinen vapaa-ajanasuntoliikenne suuntautuu säteittäin erityisesti kaupunkikeskuksista, mutta myös taajamakeskuksista, harvemmin asutuille alueille. Maakunnan ulkopuolisina lähtöpaikkakuntina korostuvat pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Espoo ja Vantaa, joista Etelä-Savoon tulee yhteensä yli 10 000 matkaajaa. Maakunnan ulkopuolelta saapuvat liikennevirrat kohdistuvat suurille väylille sekä kaupunki- ja taajamakeskukset yhdistäville teille, kuten valtateille 5, 14 ja 15 sekä kantatielle 62 sekä seututeille 381 ja 438.
Loma-asunnolla oleskeltaessa liikkuminen liittyy erilaisten palveluiden käyttöön. Yleisimmin matkaan liittyy käynti päivittäistavarakaupassa. Noin 15% loma-asunnoista sijaitseekin 5 km etäisyydellä päivittäistavarakaupasta tieverkkoa pitkin. Keskittymät sijaitsevat pitkälti taajamakeskusten lähialueilla, esille nostettavissa ovat Mäntyharjun, Kangasniemen, Mikkelin ja Pertunmaan alueet.
Loma-asunnolla ollessa yli 10 % matkoista tehdään polkupyörällä. Jalankulku- ja pyöräilyteiden läheisyydessä, 500 metrin etäisyydellä tiestä, sijaitsi vuonna 2019 noin 1 000 vapaa-ajan asuntoa. Kilometrin etäisyydellä jalankulku- ja pyöräilyteistä sijaitsi reilut 2000 vapaa-ajan asuntoa. Merkittävin jalankulku- ja pyöräilyteiden läheinen vapaa-ajan asuntokeskittymä sijaitsee Kangasniemen taajaman läheisyydessä.
Sähköautojen latausverkon laajentaminen vähentäisi päästöjä merkittävästi
Merkittävin päästöjä vähentävä toimenpide on selvityksen mukaan sähkön latauspisteiden markkinaehtoisen toteutuksen edistäminen. Latausinfran laajentaminen erityisesti muihin kuntakeskuksiin kuin kaupunkikeskuksiin tukisi merkittävästi sähköautojen käyttöä. Latausverkon laajentaminen on toteutettavissa nopeasti, vaikutukset syntyvät nopeasti, ja kunnilta mahdollisesti edellytettävien toimenpiteiden kustannukset ovat vähäiset.
- Toki myös muut vaihtoehtoiset käyttövoimat edistävät päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Latausverkon laajentaminen on mahdollista ripeämmin muihin vaihtoehtoisiin käyttövoimiin verrattuna. Muiden vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelupisteiden toteutus edellyttää kunnilta usein toimenpiteitä kaavoituksen osalta, toteaa yhteyspäällikkö Marko Tanttu Etelä-Savon maakuntaliitosta.
Selvityksen mukaan keskisuuren päästövähennyspotentiaalin omaavia keinoja ovat:
- liikkumisen peruspalveluiden turvaaminen ja kehittäminen maaseudulla
- kestävän liikkumisen tiedollinen ohjaus
- taajamakeskusten liikenneverkon kehittäminen jalankulun ja pyöräilyn kannalta
Liikkumisen palveluilla ja kestävän liikkumisen ohjauksella voidaan tukea päästövähennystavoitteiden saavuttamista koko maakunnan alueella. Uusien liikennepalveluiden pilotointi- ja kehitysvaihe voi olla syytä kohdentaa kaupunki- ja taajamakeskusten lähialueille, joilla sijaitsee varsin runsaasti vapaa-ajan asuntoja, Mikkelin kaupunkiseudun sekä Mäntyharjun, Kangasniemen, ja Pertunmaan taajamien läheisyydelle.
Latauspisteistä, pyöräteistä ja julkisesta liikenteestä on iloa sekä asukkaille että lomalaisille
Pienten ja keskisuurten taajamakeskusten pyörätieverkon kehittämisellä voidaan vaikuttaa vapaa-ajan asunnolla oleskeluun liittyvään liikkumiseen pyöräillen ja kävellen. Tällaisia taajama-keskuksia ovat esimerkiksi Kangasniemi, Mäntyharju-Vihantasalmen alue, Haukivuori, Anttola ja Savonranta.
- Selvityksessä esitetyt päästövähennystoimenpiteet, kuten liikennepalveluiden ja kevyen liikenteen olosuhteiden kehittäminen, tukevat toteutuessa myös alueen vakituisten asukkaiden kestävän liikkumisen mahdollisuuksia. Vastaavasti pyöräverkon kehittyminen tukee myös pyörämatkailun kehittämistä, korostaa Tanttu.
Työn toteutuksesta on vastannut Linea Konsultit Oy projektipäällikkönä FM Harri Aaltonen. Työhön ovat osallistuneet lisäksi HT, DI Seppo Lampinen ja DI, HTM Sakari Somerpalo.
Lisätietoja: Marko Tanttu, Etelä-Savon maakuntaliitto, p. 044 7700488 tai email.: etunimi.sukunimi@esavo.fi ja Harri Aaltonen, Linea Konsultit Oy, p. 0400 621 030 etunimi@sukunimi@linea.fi