Suoraan sisältöön
Etelä-Savon maakunnallinen järjestöneuvottelukunta (YhES) toimii maakunnan alueella toimivien yhdistysten ja järjestöjen monialaisena yhteistyöelimenä. Mukana järjestöneuvottelukunnassa on 18 jäsentä, jotka esittelemme vuoden 2024 varrella. Ensimmäisinä esittelyvuorossa on puheenjohtaja Mali Soininen, Etelä-Savon sosiaali-ja terveysturva ry:stä.

Julkaistu 08.05.2024

YhES-järjestöneuvottelukunnan jäsenten esittelykierros käynnistyy!

Etelä-Savon maakunnallinen järjestöneuvottelukunta (YhES) toimii maakunnan alueella toimivien yhdistysten ja järjestöjen monialaisena yhteistyöelimenä. Mukana järjestöneuvottelukunnassa on 18 jäsentä, jotka esittelemme vuoden 2024 varrella. Ensimmäisinä esittelyvuorossa on puheenjohtaja Mali Soininen, Etelä-Savon sosiaali-ja terveysturva ry:stä.

Mali Soininen, YhES järjestöneuvottelukunnan puheenjohtaja

1. Kuka olet ja mitä järjestöä edustat?

Olen Mali Soininen, YhES järjestöneuvottelukunnan puheenjohtaja. Tunnen voimakkaasti edustavani järjestöneuvottelukuntaa ja sen vaikuttamistoimintaa. Mutta koska kaikki neuvottelukunnan jäsenet edustavat jotakin järjestöä, olen tullut valituksi neuvottelukuntaan potilas-ja omaishoidon järjestöjen edustajana.

2. Millaista toimintaa järjestösi/tahosi toteuttaa Etelä-Savossa?

Omaishoitojärjestöjä on Etelä-Savossa Mikkelin seudun ja Pieksämäen seudun Omaishoitajat sekä Savonlinnan Omaishoitajat Pieksämäen yhdistyksen kumppanina. Vahvana taustatukena toimii Omaishoitajaliitto, jossa toimin varapuheenjohtajana. Omaishoito koskettaa kasvavaa joukkoa suomalaisia perheitä. Pitkäaikaissairaan, vammaisen, iäkkään omaisen hoitaminen kotona ei onnistu ilman n. 350 000n omaishoitajan panosta. Sekä liitto että alueelliset yhdistykset ovat ennen kaikkea omaishoitajien edunvalvojia ja vertaistuen varmistajia.
Yhteisenä tehtävänä on nostaa omaishoidon yhteiskunnallista asemaa, tilaa ja arvostusta.
Luomme Etelä-Savossa kumppanuusmallia hyvinvointialueen kanssa niin, että omaishoidon lakisääteiset palvelut ja palkkiot tuottavat jaksamista rajattomaan hoivatyöhön kotona.
Yhdistysten välityksellä omaishoitajat saavat ääntä, näkyvyyttä ja ymmärrystä arkitilanteessaan. Viestimme yhdistyksissä omaishoidon erityisen vastuun kuvaa niin että se tunnustetaan osana kokonaishoivaa. Lähes jokainen meistä on ollut, on tai tulee olemaan omaishoitaja tai läheisauttaja, läsnäolevana, etähoivaajana ja/tai työelämän joustojen turvin.
Yhdistykset ovat ensiarvoisia omaishoidon asiantuntijoita ja sanoman kannattajia.

3. Mitkä ovat mielestäsi YhES järjestöneuvottelukunnan tärkeimmät tehtävät ja tavoitteet?

YhES-neuvottelukunta on maakunnallinen toimija-ja toimintaresurssi, samalla tietynlainen verkosto, joka koostaa ja nostaa näkyväksi alueen kansalaisjärjestöjen yleisiä tavoitteita ja päämääriä.
YhES on ihmisen asialla luomassa tasa-arvoa, demokratiaa ja osallisuutta.
YhES kokoaa alueen järjestöt yhteiseen keskusteluun säännöllisesti. Se kanavoi järjestöjen ääntä mm. julkilausumina, kannanottoina ja aloitteina. Se rakentaa järjestöjen yhteyttä ja kumppanuutta.
YhESin sijainti julkisen hallinnossa, maakuntaliitossa, antaa sille voimaa ja on järjestövoimavara maakunnallisissa hyvinvoinnin ja elinvoiman kysymyksissä.
YhES tunnistaa alueellisia muutoksia ja kehittämistarpeita kansalaisnäkökulmasta, virittää yhteistä toimintaa ja luo yhteiskehittämistä. Sitä kautta se luo uusia mahdollisuuksia kolmannen sektorin roolille, toiminnalle ja mahdollisuuksille laajoissa osallisuuksissa.

4. Mikä on parasta järjestötoiminnassa?

Järjestöt ovat keskeinen osa kansalaisyhteiskuntaa. On hienoa olla kansalaistoiminnan kautta auttamassa hyvinvointiyhteiskuntaa toimimaan parhaalla tavalla ihmisen rinnalla.
Olemme inhimillisen ja oikeudenmukaisen kansakunnan asialla, ei enempää eikä vähempää.
Suomessa tuhannet järjestöt paikkaavat hyvinvointiaukkoja ja turvaverkkoja, luovat uusia harrastusmahdollisuuksia, antavat itsensä toteuttamiselle rakenteita ja sisältöjä, kouluttavat, kasvattavat ja antavat tarkoitusta ja mielekkyyttä elämään. Upeinta on se inhimillisen ja sosiaalisen pääoman määrä, joka järjestöissä viriää ja kasvaa ja koskettaa jokaista toimijaa, isoa ja pientä.
Hyvä on havaita järjestöjen työn arvostus resurssipulasta huolimatta. Järjestömaailma on hereillä, tuntee ihmisen tarpeet lähellä ja varhain. Se vaan on hienoa.