Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen: Kuntakeskuksen kehittäminen osaksi kuntastrategiaa

15.08.2017

Maaseutukunnat ja keskukset voivat toimia vastavoimana isoille kaupunkiseuduille mutta tulevaisuudenusko ja paikat pitää olla kunnossa. Vähenevä asukasmäärä heijastuu paitsi taloudelliseen toimeliaisuuteen, verotuloihin ja palveluihin myös rakentamiseen ja rakennettuun ympäristöön, sen laatuun ja vetovoimaan. Kuntakeskus toimii kunnan elinvoiman näyteikkunana ja käyntikorttina. Siksi kuntakeskusten elinvoimaisuus, vetovoimaisuus ja uusiutuminen olisi syytä tunnistaa aikaisempaa paremmin kriittiseksi menestystekijäksi myös kuntien strategiatyössä.

 

Kuntakeskusten 1900-luvun jatkunut vanha kasvutarina, visio ja strategia eivät enää sellaisenaan toimi. Hyvinvointiyhteiskunnan rakennemuutoksen alueelliset vaikutukset näkyvät erityisesti maaseudun yhdyskunta- ja palvelurakenteessa ja muuttavat kirkonkylien ja muiden maaseututaajamien roolia. Maaseutukeskukset ja niiden perinteinen elinvoima ovat laimenemassa.

 

Etelä-Savolla ei olisi varaa menettää elinvoimaisia maaseutukeskuksia. Nykyisen elinvoiman ja taajamarakenteen ylläpito edellyttävät selkeitä valintoja, päättäjien pitkäjänteistä sitoutumista ja erilaisten investointien suuntaamista keskuksen elinvoimaisuuden tukemiseen. Pois valuvan elinvoiman tilalle on luotava uutta. Samanlaiseen kasvuun kuin 1900-luvulla totuttiin Etelä-Savon kunnilla ja kuntakeskuksilla ei ole näillä näkymillä perusteita mutta mahdollisuuksia elinvoimaisuuteen ja uusiutumiselle on. Elinvoimansa ja vetovoimansa turvaamiseksi kunnilla on edessä sopeuttamisen ja uusiutumisen pakko ja mahdollisuus.

 

Elinvoima ja keskukset ovat aina vaeltaneet kehityksen mukana, Savonradan ja Viitostien varrelle ja isompaan keskukseen, nykyisin myös yli kunta- ja maakuntarajojen. Jos kuntakeskuksessa on tyhjiä asunto- ja liiketiloja sekä vajaakäyttöisyyttä, samalla on tilaa uusiutumiselle. Esimerkiksi kaavamonopolin turvin kunta pystyy tarvittaessa luomaan edellytyksiä uusiutumiselle myös ydinkeskustan parhaille markkinapaikoille. Yhtään investointia ei olisi varaa jättää toteuttamatta sen takia, että tavoitteet kuntakeskuksen kehittämiseksi ovat epäselviä tai kaavat ja tonttipalvelu eivät ole kunnossa.

 

Avointa keskustelua kunnan ja kuntakeskuksen tulevaisuudesta tarvitaan. Uusi valtuustokausi ja kuntastrategian päivitys on hyvä mahdollisuus keskustella ja päättää myös kuntakeskuksen kehittämisestä ja uusiutumistarpeista - yhdessä asukkaiden, yrittäjien ja yhteisöjen kanssa. Yhteinen tahtotila on välttämätön edellytys kuntakeskuksen kestävälle elinvoimaisuudelle ja kehittämiselle.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010