Maakunnat: Ministeriön asetusluonnos EU-rakennerahastojen hallinnosta rikkoo lakia

17.02.2014

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitot vastustavat asetusta, jota työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee EU:n rakennerahastojen hallinnointiin.

– Asetusluonnos rikkoo uutta aluekehityslakia, sanoo Etelä-Savon vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen.

Etelä-Savon maakuntahallitus sai asiasta selonteon kokouksessaan 17. helmikuuta. Maakuntahallitus  tukee maakuntien edustajien Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnassa esittämää eriävää kantaa.

Asetusluonnoksen lainvastainen pykälä liittyy maakuntaliittojen rahoittajarooliin uudella EU:n rakennerahastokaudella 2014 – 2020. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on keskittämässä rahoituksen hallinnon neljään maakuntaan. Tätä Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat eivät voi hyväksyä.

- Esitys toisi ohjelman toimeenpanoon yhden uuden hallintotason eikä suinkaan yksinkertaistaisi hallintoa. Päätöksentekoa esitetyllä tavalla keskittämällä ohjelman toimeenpano ei tehostu, mutta kehittämistoimien osumatarkkuus heikkenee, Koskinen toteaa.

Maakunta on aluekehityksen perusyksikkö

- Uutta aluekehityslakia säätäessään eduskunta viestitti selvästi, että maakunta on aluekehityksen perusyksikkö myös rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanossa. Laissa halutaan vahvistaa maakuntaohjelman ohjausvaikutusta ja maakunnan yhteistyöryhmän roolia, korostaa Koskinen.

- Eduskunnan hallintovaliokunta lisäsi tietoisesti ja tarkoituksella hallituksen lakiesitykseen maininnan välittävistä viranomaisista  eli ohjelman rahoittajista. Alueilla rahoittajia ovat maakunnan liitot ja ELY-keskukset.

- Valiokunta jätti laista tarkoituksella pois kohdan, jonka nojalla maakuntaliittojen rahoittajaroolista voitaisiin antaa tarkempia säädöksiä asetuksella. Eduskunta hyväksyi lain valiokunnan esityksen mukaisena, Koskinen muistuttaa.

Lakiin on kirjattu myös riittävät mahdollisuudet sille, että maakunnat voivat halutessaan delegoida tehtäviä toisilleen.

Nyt TEM kuitenkin valmistelee asetusta, joka yksiselitteisesti keskittäisi maakuntaliittojen rahoittajatehtävät neljään liittoon.

- Mielestäni ministeriö ei voi noin vain kävellä eduskunnan yksimielisen päätöksen yli, Koskinen toteaa.

Maakunnan toimivaltaa ei saa kaventaa

- Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa rakennerahasto-ohjelman toimeenpanoa ei ole tarkoituksenmukaista maakuntaliittojen osalta keskittää.

Seitsemänkymmentä prosenttia ohjelmarahasta tulee Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemään maakuntaan. Vain kolmekymmentä prosenttia menee Etelä- ja Länsi-Suomen yhteentoista maakuntaan.

- Meillä ohjelman rahoitus on mittavaa, ja rahoilla on todellista merkitystä alueiden kehittymiselle. EU-rahoitushan onkin tarkoitettu alueellisten erojen kaventamiseen. Eteläiselle ja läntiselle Suomelle ohjelmaraha ei ole niin oleellinen. Ne kehittyvät ilman ohjelmarahaakin.

- Esimerkiksi Etelä-Savo saa uudella kaudella ohjelmarahaa seitsemässä vuodessa noin 100 miljoonaa euroa EU:lta ja 75 miljoonaa euroa Suomen valtiolta. Lisäksi kunnat rahoittavat ohjelmaa noin 25 miljoonalla.

Itä- ja Pohjois-Suomelta eriävä kannanotto

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat jättivät asetusvalmisteluun eriävän kannanoton alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnalle 11. helmikuuta. Kannanotossaan ne esittävät TEM:n valmisteleman, maakuntien ohjelmahallinnointia keskittävän asetuspykälän poistamista asetusluonnoksesta.

Koskinen korostaa, että idän ja pohjoisen eriävä kannanotto tarjoaa lain mukaisen ja rakentavan vaihtoehdon, jossa Itä- ja Pohjois-Suomi sekä Etelä- ja Länsi-Suomi voivat erilaisiin olosuhteisiinsa sopivalla tavalla koota rakennerahasto-ohjelman toimeenpanotehtäviä ns. koordinoiville maakunnan liitoille. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitot ovatkin johdonmukaisesti valmistelleet esitystään ohjelmahallinnointiin tältä pohjalta.

Tästä menettelystä myös koko maan maakuntajohtajat ovat viime marraskuussa yhteisesti sopineet.

Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta kokoontuu käsittelemään asetusluonnoksia seuraavan kerran 26. helmikuuta.

Lisätietoja antaa vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 040 540 5903.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakunnat: Ministeriön asetusluonnos EU-rakennerahastojen hallinnosta rikkoo lakia

17.02.2014

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitot vastustavat asetusta, jota työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee EU:n rakennerahastojen hallinnointiin.

– Asetusluonnos rikkoo uutta aluekehityslakia, sanoo Etelä-Savon vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen.

Etelä-Savon maakuntahallitus sai asiasta selonteon kokouksessaan 17. helmikuuta. Maakuntahallitus  tukee maakuntien edustajien Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnassa esittämää eriävää kantaa.

Asetusluonnoksen lainvastainen pykälä liittyy maakuntaliittojen rahoittajarooliin uudella EU:n rakennerahastokaudella 2014 – 2020. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on keskittämässä rahoituksen hallinnon neljään maakuntaan. Tätä Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat eivät voi hyväksyä.

- Esitys toisi ohjelman toimeenpanoon yhden uuden hallintotason eikä suinkaan yksinkertaistaisi hallintoa. Päätöksentekoa esitetyllä tavalla keskittämällä ohjelman toimeenpano ei tehostu, mutta kehittämistoimien osumatarkkuus heikkenee, Koskinen toteaa.

Maakunta on aluekehityksen perusyksikkö

- Uutta aluekehityslakia säätäessään eduskunta viestitti selvästi, että maakunta on aluekehityksen perusyksikkö myös rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanossa. Laissa halutaan vahvistaa maakuntaohjelman ohjausvaikutusta ja maakunnan yhteistyöryhmän roolia, korostaa Koskinen.

- Eduskunnan hallintovaliokunta lisäsi tietoisesti ja tarkoituksella hallituksen lakiesitykseen maininnan välittävistä viranomaisista  eli ohjelman rahoittajista. Alueilla rahoittajia ovat maakunnan liitot ja ELY-keskukset.

- Valiokunta jätti laista tarkoituksella pois kohdan, jonka nojalla maakuntaliittojen rahoittajaroolista voitaisiin antaa tarkempia säädöksiä asetuksella. Eduskunta hyväksyi lain valiokunnan esityksen mukaisena, Koskinen muistuttaa.

Lakiin on kirjattu myös riittävät mahdollisuudet sille, että maakunnat voivat halutessaan delegoida tehtäviä toisilleen.

Nyt TEM kuitenkin valmistelee asetusta, joka yksiselitteisesti keskittäisi maakuntaliittojen rahoittajatehtävät neljään liittoon.

- Mielestäni ministeriö ei voi noin vain kävellä eduskunnan yksimielisen päätöksen yli, Koskinen toteaa.

Maakunnan toimivaltaa ei saa kaventaa

- Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa rakennerahasto-ohjelman toimeenpanoa ei ole tarkoituksenmukaista maakuntaliittojen osalta keskittää.

Seitsemänkymmentä prosenttia ohjelmarahasta tulee Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemään maakuntaan. Vain kolmekymmentä prosenttia menee Etelä- ja Länsi-Suomen yhteentoista maakuntaan.

- Meillä ohjelman rahoitus on mittavaa, ja rahoilla on todellista merkitystä alueiden kehittymiselle. EU-rahoitushan onkin tarkoitettu alueellisten erojen kaventamiseen. Eteläiselle ja läntiselle Suomelle ohjelmaraha ei ole niin oleellinen. Ne kehittyvät ilman ohjelmarahaakin.

- Esimerkiksi Etelä-Savo saa uudella kaudella ohjelmarahaa seitsemässä vuodessa noin 100 miljoonaa euroa EU:lta ja 75 miljoonaa euroa Suomen valtiolta. Lisäksi kunnat rahoittavat ohjelmaa noin 25 miljoonalla.

Itä- ja Pohjois-Suomelta eriävä kannanotto

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat jättivät asetusvalmisteluun eriävän kannanoton alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnalle 11. helmikuuta. Kannanotossaan ne esittävät TEM:n valmisteleman, maakuntien ohjelmahallinnointia keskittävän asetuspykälän poistamista asetusluonnoksesta.

Koskinen korostaa, että idän ja pohjoisen eriävä kannanotto tarjoaa lain mukaisen ja rakentavan vaihtoehdon, jossa Itä- ja Pohjois-Suomi sekä Etelä- ja Länsi-Suomi voivat erilaisiin olosuhteisiinsa sopivalla tavalla koota rakennerahasto-ohjelman toimeenpanotehtäviä ns. koordinoiville maakunnan liitoille. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitot ovatkin johdonmukaisesti valmistelleet esitystään ohjelmahallinnointiin tältä pohjalta.

Tästä menettelystä myös koko maan maakuntajohtajat ovat viime marraskuussa yhteisesti sopineet.

Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta kokoontuu käsittelemään asetusluonnoksia seuraavan kerran 26. helmikuuta.

Lisätietoja antaa vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 040 540 5903.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakunnat: Ministeriön asetusluonnos EU-rakennerahastojen hallinnosta rikkoo lakia

17.02.2014

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitot vastustavat asetusta, jota työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee EU:n rakennerahastojen hallinnointiin.

– Asetusluonnos rikkoo uutta aluekehityslakia, sanoo Etelä-Savon vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen.

Etelä-Savon maakuntahallitus sai asiasta selonteon kokouksessaan 17. helmikuuta. Maakuntahallitus  tukee maakuntien edustajien Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnassa esittämää eriävää kantaa.

Asetusluonnoksen lainvastainen pykälä liittyy maakuntaliittojen rahoittajarooliin uudella EU:n rakennerahastokaudella 2014 – 2020. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on keskittämässä rahoituksen hallinnon neljään maakuntaan. Tätä Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat eivät voi hyväksyä.

- Esitys toisi ohjelman toimeenpanoon yhden uuden hallintotason eikä suinkaan yksinkertaistaisi hallintoa. Päätöksentekoa esitetyllä tavalla keskittämällä ohjelman toimeenpano ei tehostu, mutta kehittämistoimien osumatarkkuus heikkenee, Koskinen toteaa.

Maakunta on aluekehityksen perusyksikkö

- Uutta aluekehityslakia säätäessään eduskunta viestitti selvästi, että maakunta on aluekehityksen perusyksikkö myös rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanossa. Laissa halutaan vahvistaa maakuntaohjelman ohjausvaikutusta ja maakunnan yhteistyöryhmän roolia, korostaa Koskinen.

- Eduskunnan hallintovaliokunta lisäsi tietoisesti ja tarkoituksella hallituksen lakiesitykseen maininnan välittävistä viranomaisista  eli ohjelman rahoittajista. Alueilla rahoittajia ovat maakunnan liitot ja ELY-keskukset.

- Valiokunta jätti laista tarkoituksella pois kohdan, jonka nojalla maakuntaliittojen rahoittajaroolista voitaisiin antaa tarkempia säädöksiä asetuksella. Eduskunta hyväksyi lain valiokunnan esityksen mukaisena, Koskinen muistuttaa.

Lakiin on kirjattu myös riittävät mahdollisuudet sille, että maakunnat voivat halutessaan delegoida tehtäviä toisilleen.

Nyt TEM kuitenkin valmistelee asetusta, joka yksiselitteisesti keskittäisi maakuntaliittojen rahoittajatehtävät neljään liittoon.

- Mielestäni ministeriö ei voi noin vain kävellä eduskunnan yksimielisen päätöksen yli, Koskinen toteaa.

Maakunnan toimivaltaa ei saa kaventaa

- Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa rakennerahasto-ohjelman toimeenpanoa ei ole tarkoituksenmukaista maakuntaliittojen osalta keskittää.

Seitsemänkymmentä prosenttia ohjelmarahasta tulee Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemään maakuntaan. Vain kolmekymmentä prosenttia menee Etelä- ja Länsi-Suomen yhteentoista maakuntaan.

- Meillä ohjelman rahoitus on mittavaa, ja rahoilla on todellista merkitystä alueiden kehittymiselle. EU-rahoitushan onkin tarkoitettu alueellisten erojen kaventamiseen. Eteläiselle ja läntiselle Suomelle ohjelmaraha ei ole niin oleellinen. Ne kehittyvät ilman ohjelmarahaakin.

- Esimerkiksi Etelä-Savo saa uudella kaudella ohjelmarahaa seitsemässä vuodessa noin 100 miljoonaa euroa EU:lta ja 75 miljoonaa euroa Suomen valtiolta. Lisäksi kunnat rahoittavat ohjelmaa noin 25 miljoonalla.

Itä- ja Pohjois-Suomelta eriävä kannanotto

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat jättivät asetusvalmisteluun eriävän kannanoton alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnalle 11. helmikuuta. Kannanotossaan ne esittävät TEM:n valmisteleman, maakuntien ohjelmahallinnointia keskittävän asetuspykälän poistamista asetusluonnoksesta.

Koskinen korostaa, että idän ja pohjoisen eriävä kannanotto tarjoaa lain mukaisen ja rakentavan vaihtoehdon, jossa Itä- ja Pohjois-Suomi sekä Etelä- ja Länsi-Suomi voivat erilaisiin olosuhteisiinsa sopivalla tavalla koota rakennerahasto-ohjelman toimeenpanotehtäviä ns. koordinoiville maakunnan liitoille. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitot ovatkin johdonmukaisesti valmistelleet esitystään ohjelmahallinnointiin tältä pohjalta.

Tästä menettelystä myös koko maan maakuntajohtajat ovat viime marraskuussa yhteisesti sopineet.

Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta kokoontuu käsittelemään asetusluonnoksia seuraavan kerran 26. helmikuuta.

Lisätietoja antaa vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 040 540 5903.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakunnat: Ministeriön asetusluonnos EU-rakennerahastojen hallinnosta rikkoo lakia

17.02.2014

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitot vastustavat asetusta, jota työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee EU:n rakennerahastojen hallinnointiin.

– Asetusluonnos rikkoo uutta aluekehityslakia, sanoo Etelä-Savon vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen.

Etelä-Savon maakuntahallitus sai asiasta selonteon kokouksessaan 17. helmikuuta. Maakuntahallitus  tukee maakuntien edustajien Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnassa esittämää eriävää kantaa.

Asetusluonnoksen lainvastainen pykälä liittyy maakuntaliittojen rahoittajarooliin uudella EU:n rakennerahastokaudella 2014 – 2020. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on keskittämässä rahoituksen hallinnon neljään maakuntaan. Tätä Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat eivät voi hyväksyä.

- Esitys toisi ohjelman toimeenpanoon yhden uuden hallintotason eikä suinkaan yksinkertaistaisi hallintoa. Päätöksentekoa esitetyllä tavalla keskittämällä ohjelman toimeenpano ei tehostu, mutta kehittämistoimien osumatarkkuus heikkenee, Koskinen toteaa.

Maakunta on aluekehityksen perusyksikkö

- Uutta aluekehityslakia säätäessään eduskunta viestitti selvästi, että maakunta on aluekehityksen perusyksikkö myös rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanossa. Laissa halutaan vahvistaa maakuntaohjelman ohjausvaikutusta ja maakunnan yhteistyöryhmän roolia, korostaa Koskinen.

- Eduskunnan hallintovaliokunta lisäsi tietoisesti ja tarkoituksella hallituksen lakiesitykseen maininnan välittävistä viranomaisista  eli ohjelman rahoittajista. Alueilla rahoittajia ovat maakunnan liitot ja ELY-keskukset.

- Valiokunta jätti laista tarkoituksella pois kohdan, jonka nojalla maakuntaliittojen rahoittajaroolista voitaisiin antaa tarkempia säädöksiä asetuksella. Eduskunta hyväksyi lain valiokunnan esityksen mukaisena, Koskinen muistuttaa.

Lakiin on kirjattu myös riittävät mahdollisuudet sille, että maakunnat voivat halutessaan delegoida tehtäviä toisilleen.

Nyt TEM kuitenkin valmistelee asetusta, joka yksiselitteisesti keskittäisi maakuntaliittojen rahoittajatehtävät neljään liittoon.

- Mielestäni ministeriö ei voi noin vain kävellä eduskunnan yksimielisen päätöksen yli, Koskinen toteaa.

Maakunnan toimivaltaa ei saa kaventaa

- Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa rakennerahasto-ohjelman toimeenpanoa ei ole tarkoituksenmukaista maakuntaliittojen osalta keskittää.

Seitsemänkymmentä prosenttia ohjelmarahasta tulee Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemään maakuntaan. Vain kolmekymmentä prosenttia menee Etelä- ja Länsi-Suomen yhteentoista maakuntaan.

- Meillä ohjelman rahoitus on mittavaa, ja rahoilla on todellista merkitystä alueiden kehittymiselle. EU-rahoitushan onkin tarkoitettu alueellisten erojen kaventamiseen. Eteläiselle ja läntiselle Suomelle ohjelmaraha ei ole niin oleellinen. Ne kehittyvät ilman ohjelmarahaakin.

- Esimerkiksi Etelä-Savo saa uudella kaudella ohjelmarahaa seitsemässä vuodessa noin 100 miljoonaa euroa EU:lta ja 75 miljoonaa euroa Suomen valtiolta. Lisäksi kunnat rahoittavat ohjelmaa noin 25 miljoonalla.

Itä- ja Pohjois-Suomelta eriävä kannanotto

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat jättivät asetusvalmisteluun eriävän kannanoton alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnalle 11. helmikuuta. Kannanotossaan ne esittävät TEM:n valmisteleman, maakuntien ohjelmahallinnointia keskittävän asetuspykälän poistamista asetusluonnoksesta.

Koskinen korostaa, että idän ja pohjoisen eriävä kannanotto tarjoaa lain mukaisen ja rakentavan vaihtoehdon, jossa Itä- ja Pohjois-Suomi sekä Etelä- ja Länsi-Suomi voivat erilaisiin olosuhteisiinsa sopivalla tavalla koota rakennerahasto-ohjelman toimeenpanotehtäviä ns. koordinoiville maakunnan liitoille. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitot ovatkin johdonmukaisesti valmistelleet esitystään ohjelmahallinnointiin tältä pohjalta.

Tästä menettelystä myös koko maan maakuntajohtajat ovat viime marraskuussa yhteisesti sopineet.

Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta kokoontuu käsittelemään asetusluonnoksia seuraavan kerran 26. helmikuuta.

Lisätietoja antaa vt. maakuntajohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh. 040 540 5903.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010