Maakuntajohtajan virka hakuun

19.08.2013

Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se myöntäisi eron maakuntajohtaja Viialaiselle 1.12.2013 alkaen. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan käynnistää maakuntajohtajan viran täyttöprosessin.

Samalla hallitus määritteli virkaan valittavan kelpoisuudeksi hallintosäännön mukaisesti ylemmän korkeakoulututkinnon ja käytännön kokemusta maakuntaliiton toimialaan kuuluvissa tehtävissä. Lisäksi edellytetään hyvää englannin kielen taitoa. Lisäarvoa annetaan venäjän kielen osaamiselle.

Lisäksi arvostetaan yhteistyökykyä, yhteiskuntasuhteita, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä paloa ja sitoutuneisuutta Etelä-Savon kehittämiseen ja edunvalvontaan. EU-ohjelmien ja aluekehitystyön tuntemus katsotaan eduksi. Virka täytetään toistaiseksi. Virkaan sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa. Hakuaika päättyy 19.9.2013 klo 12.

Maakuntahallitus nimesi asia valmistelevaan työryhmään Jarkko Wuorisen, Teemu Hirvosen, Pertti Oksan, Lenita Toivakan, Mikko Hokkasen, Kaija Viljakaisen ja Matti Lundeniuksen.

Puheenjohtajaksi nimettiin Jarkko Wuorinen ja varapuheenjohtajaksi Teemu Hirvonen.  Sihteerinä toimii maakuntahallituksen sihteeri. Tavoitteena on, että marraskuun lopulla kokoontuva maakuntavaltuusto valitsisi uuden johtajan.

- Etsimme henkilöä, joka on yhteistyökykyinen ja –hakuinen, hyvät yhteydet omaava elinkeinoelämään ja poliittiseen päätöksentekoon. Sellainen, joka heittää koko persoonansa likoon maakunnan edunvalvonnan puolesta, toteaa työryhmän puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

- Tärkeintä on sopiva, osaava, aktiivinen henkilö. Toivottavasti pystytään valitsemaan sopivin puoluekantaan katsomatta, korostaa Wuorinen työryhmän linjaamia periaatteita.

Tuulivoimaa koskeva vaihemaakuntakaavaehdotus nähtäville ja lausunnoille syyskuussa

Maakuntahallitus päätti tänään tuulivoimaa käsittelevän vaihemaakuntakaavan ehdotuksen laittamisesta nähtäville ja lausuntokierrokselle. Etelä-Savon tuulivoimakaavan ehdotuksessa on rajattu kaikkiaan 10 teollisen kokoluokan tuulivoimatuotantoon soveltuvaa aluetta. Lisäksi kaavan yleismääräyksellä ohjataan yksittäistenkin tuulivoimaloiden suunnittelua maakunnan alueella.

Kaavaehdotus asetetaan nähtäville syyskuun ajaksi. Samaan aikaan pyydetään lausunnot kunnilta, viranomaisilta ja muilta keskeisiltä intressitahoilta. Kaavaehdotuksesta saatavan palautteen sekä lokakuulla ympäristöministeriön kanssa pidettävän viranomaisneuvottelun pohjalta viimeistellään lopullinen kaavaratkaisu maakuntavaltuuston loppuvuodesta pidettävään kokoukseen hyväksyttäväksi.

Osallisten kommentointimahdollisuuksista kaavaehdotukseen tiedotetaan maakunnan lehdissä ennen syyskuun alkua. Kaavaehdotukseen voi tutustua nähtävillä olon aikana maakuntaliiton viraston ja kuntien ilmoitustauluilla sekä liiton kotisivuilla esavo.fi.

Muutoksia kaavakarttaan

Kaavaehdotuksessa tuulivoimatuotannon jatkosuunnitteluun osoitetaan 10 aluetta. Niistä Sarvikumpu-Sopakon, Kangasmäen ja Kilpimäen alueet sijoittuvat Heinävedelle, Savonrannan, Syvälahden ja Pihlajaniemen alueet Savonlinnaan, Enonkosken ja Laukunkankaan alueet Enonkoskelle, Konnalammenmäen alue Puumalaan sekä Niinimäen alue Pieksämäelle.

Kaavaluonnoksessa olleista seitsemästä alueesta Rantasalmen Parkumäen itäpuoleinen alue ja Heinäveden Kangaslamminmäen alue on poistettu kaavasta. Ratkaisulla halutaan turvata luonnonmaiseman suojelun ja matkailun kannalta merkittävien Linnasaaren kansallispuiston ja Heinäveden reitin maisemaa. Ratkaisulla vähennetään Linnasaaren kansallispuistoon ja Heinäveden reitille kohdistuvia maisemavaikutuksia.

Myös Koloveden kansallispuiston maisemat turvataan, sillä Tornator Oyj:n esitykseen aluevarauksesta Koloveden viereen ei suostuttu. Sen sijaan kaavaehdotukseen mukaan otetut Niinimäen ja Kilpimäen alueet ovat Tornator Oyj:n kaavaan esittämiä uusia alueita.

Kaavakartalle uusina alueina luonnokseen verrattuna on merkitty Savonrannan ja Enonkosken kirkonkylien läheiset alueet sekä Savonlinnan Pihlajaniemen alue. Nämä nousivat kaavakartalle kuntien esitysten ja valintakriteerien tarkistusten myötä.

Kaavamääräyksiin ja –selostukseen täsmennyksiä

Kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella myös kaavamääräyksiin on tehty hienosäätöä. Kaikkea teollisen kokoluokan tuulivoimasuunnittelua ohjaavaa yleismääräystä on täsmennetty puolustusvoimien tarpeiden huomioinnilla ja museoviraston esittämällä muinaisjäännöksiä koskevalla lisäyksellä huomioinnilla.

Lisäksi aluekohtaisiin suunnittelumääräyksiin tulee mm. linnuston huomiointia koskevia lisämääräyksiä. Kaavaselostusta täsmennetään erityisesti vaikutusarvioinnin osalta sekä parannetaan selostuksen luettavuutta mm. kaavan oikeusvaikutuksia koskevan tekstin osalta.

Maanomistaja päättää, vuokraako vai eikö vuokraa

Kaavan oikeusvaikutuksia täsmennetään selostuksessa, sillä luonnosvaiheen kansalaispalautteen perusteella maakuntakaavan rooli tuulivoimatuotantoa ohjaavana ja sille soveltuvia alueita kartoittavana kaavana ei täysin avautunut suurelle yleisölle.

- Maankäyttö maakuntakaavan määrittelemillä, tuulivoimatuotantoon soveltuvilla alueilla on jatkossakin kiinni maanomistajan omasta tahdosta. Kyse on ensiksi siitä, haluaako maanomistaja vuokrata alueitaan tuulivoimatoimijoille. Tämänkin jälkeen mahdollinen tuulivoimarakentaminen ratkaistaan kuntien yleiskaavoituksella ja muulla yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla, kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen korostaa.

Savonrannan Syvälahteen tuulivoimayleiskaava

Maakuntahallitus antoi kokouksessaan lausuntonsa Savonlinnan kaupungin Savonrannan Syvälahden tuulivoimayleiskaavaehdotuksesta. Kaavoitus käsittää enintään kahdeksan noin kolmen megawatin tuulivoimalan rakentamisen. Maakuntaliitolla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta, koska kokouksessakin käsittelyssä olleessa 1. vaihemaakuntakaavassa Syvälahden alue on todettu yhdeksi parhaista tuulivoimatuotantoon soveltuvista alueista maakunnassa ja se on myös mukana tuulivoimaa käsittelevässä 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa.

Porosalmessa maisemavaikutukset otettava huomioon

Lausunnossaan Porosalmen ranta-asemakaavaehdotuksesta maakuntahallitus kiinnitti huomiota alueelle suunniteltuun yli 75 metriä Haukiveden pinnan yläpuolelle kohoavaan hotellirakennukseen. Maakuntakaavan matkailupalvelujen alueen kohdemerkinnän (rm)  suunnittelumääräyksessä edel­ly­te­tään, että rm-kohteen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava arvokkaiden ym­päris­tö- ja luonnonarvojen säilyminen.

Maakuntaliiton näkemyksen mukaan kansallispuiston mai­se­maan suunniteltu ympäristöstään selkeästi poikkeava korkea hotellirakennus ei edistä em. maa­kun­ta­kaa­va­mää­räyk­sen toteutumista ja on näin ollen maakuntakaavan vastainen. Ko. ho­tel­li­ra­ken­nuk­sen to­teut­ta­mi­nen ei olisi myöskään ranta-asemakaavan omien tavoitteiden mukaista, sil­lä yhdeksi ran­ta-ase­ma­kaa­van tavoitteeksi on määritelty uuden rakennuskannan so­peu­tu­mi­nen olemassa ole­vaan ympäristöön. Maakuntahallituksen mukaan ranta-asemakaavaa tulisi muuttaa siten, että ho­tel­li­ra­ken­nus ei aiheuta haitallisia muu­tok­sia Linnansaaren kansallispuiston maisemassa.

Päättyvän maakuntaohjelman arviointi 2011-2014 antaa eväitä uuden ohjelman valmisteluun

Etelä-Savon maakuntaohjelmasta vuosille 2011-2014 on tehty ulkopuolinen arviointi. MDI Public Oy:n laajaan kyselyyn ja sitä täydentäviin haastatteluihin pohjautuvien arviointihavaintojen perusteella maakuntaohjelma on kokonaisuudessaan onnistunut. Erityistä kiitosta saa osaamisen kehittäminen. Arvioijan mielestä ohjelman tavoitepaletti on kuitenkin turhan laaja, ja ohjelman kärkiä on syytä teroittaa.

Arvioija näkee maakuntaohjelman vaikuttavan alueen kehitykseen erityisesti siten, että maakunnan eri toimijoiden strategiat ovat samansuuntaiset. Resurssien ohjaajana maakuntaohjelma toimii kohtalaisen hyvin. Toisaalta arvioijan mielestä yhteistyötä heikentää heikko sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin. Erityisesti eteläsavolaisena piirteenä arvioija nostaa esiin maakunnan kaksinapaisuuden. Kunnat ja kehittämisyhtiöt ovat pitäneet ohjelmaa myös liiaksi maakuntaliiton, ei maakunnan, ohjelmana.

- Arvioinnista otetaan opiksi uuden maakuntaohjelman valmistelussa, joka on paraikaa käynnissä. Valmisteluprosessista on tehty entistäkin osallistavampi, toteaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen.

- Arviointi on herättänyt keskustelua maakuntaohjelmatyössä mukana olevissa. Prosessiin osallistuvat yhteistyökumppanit ovat ihmetelleet kaksinapaisuuden korostumista arvioinnissa. Eri alojen toimijat ja asiantuntijat ovat mielestään hyvinkin yksituumaisia ja yhteistyökykyisiä, ja he arvelevatkin kaksinapaisuuden elävän lähinnä poliittisen ja virkamiesjohdon tasolla, sanoo Koskinen.

Maakuntaohjelmalla sovitetaan yhteen lähivuosien toimenpiteet, joilla maakunnassa päästään asetettuihin tavoitteisiin. Nykyinen maakuntaohjelma on voimassa vuoteen 2014 saakka. Uutta, vuosille 2014-2017 ulottuvaa ohjelmaa laaditaan parhaillaan ja tarkoitus on, että sen hyväksyy maakuntavaltuusto kevätkokouksessaan 2014.

Ulkomaalaisten vapaa-ajan asumisen muotoja selvitetään

Itä-Suomen yliopisto käynnistää hankkeen, jossa tarkastellaan venäläisten kiinteistönomistukseen pohjautuvaa vapaa-ajan asumista Etelä-Savossa. Vaikka ulkomaalaisten ja erityisesti venäläisten kiinteistönostot ovat lisääntyneet viime vuosina voimakkaasti, ilmiötä koskevaa tietoa on saatavilla vain rajoitetusti. Tämän vuoksi ilmiötä koskevaa keskustelua leimaavat voimakkaasti erilaiset olettamukset ja kuulopuheet ja venäläisten kiinteistönostot on usein nähty uhkana.

Venäläisten arvioidaan omistavan tällä hetkellä noin 5000 kiinteistöä Suomessa, mutta ennusteiden mukaan määrä voi nousta jopa 25 000 vuoteen 2030 mennessä. Tällaisen ennusteen mahdollinen toteutuminen korostaa tarvetta tarkastella ilmiön merkitystä Etelä-Savolle. Hanke alkaa 1.9.2013 ja päättyy keväällä 2014. Kustannuksiksi hyväksyttiin 48 045 euroa, josta valtion ja EU-rahoituksen osuus on 33 632 euroa. 

Tapahtumia matkailualueen imagon rakentajina kartoitetaan

Maakuntahallitus myönsi Itä-Suomen yliopistolle 54 1445 euroa hankkeelle, jonka päätavoitteena on selvittää maakunnan matkakohteiden imagojen ja brändien rakentumista kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumien näkökulmasta sekä tutkia, kuinka imagoja ja brändejä voidaan rakentaa yhdessä tai kuinka ne rakentuvat yhteisesti eri sidosryhmien (matkailijat, yrittäjät, kunta, matkailun alueorganisaatiot jne.) välisessä kanssakäymisessä mahdollisimman tehokkaasti.

Hanke päättyy vuoden 2014 lopussa ja sen tuloksena saadaan mm., toimenpide-ehdotus tapahtumien ja sidosryhmien hyödyntämisestä osana imagon rakennusprosessia.

Food Meets Art for Europe 1 tuo näkyvyyttä

Maakuntahallitus myönsi 95 340 euroa Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:lle Food Meets Art for Europe 1 –hankkeelle. Vuoden aikana hankkeessa jatketaan ja laajennetaan Spektaakkeli 2012 -hankkeessa käynnistettyä työtä ete­lä­sa­vo­lais­ten käsityö-, elintarvike- ja matkailuyritysten näkyvyyden, myynti- ja mark­ki­noin­ti­osaa­mi­sen vahvistamiseksi.

Projektissa etsitään uusia myynnin ja markkinoinnin toimintatapoja sekä selvitetään sähköisten ja­ke­lu­ka­na­vien tuomia mahdollisuuksia. Jatketaan ja vahvistetaan alueen yritysten keskinäistä ver­kos­toi­tu­mis­ta sekä aloitetaan uusien kumppanuuksien etsiminen maakunnan ulkopuolelta ja Eu­roo­pas­ta. Projektin tarve ilmeni edellisessä Spektaakkeli 2012 -hankkeessa, jossa alan yri­tys­ten tuotteita tehtiin tunnetuksi omassa maakunnassa ja pääkaupunkiseudulla. Tuolloin huo­mat­tiin, että todellinen kysyntä eteläsavolaisia tuotteita kohtaan löytyy maakunnan ulkopuolelta, eri­tyi­ses­ti Etelä-Suomesta. Tässä projektissa etsitään uudenlaisia tapoja myydä ja markkinoida ja selvitetään mahdollisuuksia luoda kokonaan uusia sähköisiin ratkaisuihin pohjautuvia kau­pan­käyn­nin muotoja.

Kulttuuriympäristöasioihin saatava selkeyttä maakuntatasolla

Maakuntahallitus korostaa lausunnossaan työryhmän esityksestä kulttuuriympäristöstrategiaksi 2014-2020, että keskeisin ratkaistava asia kulttuuriympäristöstrategiassa on selkiyttää kulttuuriympäristöasioiden hoitoa maakuntatasolla. Strategiassa tässä ei ole esitetty ratkaisua, vaan se on tarkoitus ratkaista jatkotyössä.

Maakuntahallituksen mukaan työnjaon selkeyttämisellä ja määrittämisellä olisi kuitenkin kiire, sillä maakuntamuseoiden, ELY- keskusten ja maakuntaliittojen voimavarat kulttuuriympäristöasioissa ovat koko ajan vähenemässä ja näitä asioita hoitava asiantuntijajoukko on vuosi vuodelta pienentynyt. Työnjako näiden viranomaisten vaihtelee eri maakunnissa riippuen osaavista henkilöistä, yhteistä käytäntöä ei ole.  Maakuntataso tarvitseekin selkeän roolin ottajan kulttuuriympäristöasioiden hoitamisessa.

Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä kunnat ja maakuntaliitot ovat keskeisiä toimijoita kulttuuriperintöasioiden hallinnoinnissa kaavoituksen ja siihen liittyvän inventointityön vuoksi. Vastuuta asian hoidosta voisikin siirtää maakuntaliitoille. Maakuntaliittojen, ELY- keskusten ja maakuntamuseoiden edustus strategian toimeenpanoa pohdittaessa onkin oleellisen tärkeää, koska esitetyt toimenpiteet koskevat mitä suurimmassa määrin näiden viranomaisten resursseja ja tehtäviä.

Laajakaistassa hyödynnettävä kaikki mahdollinen potentiaali

Etelä-Savon maakuntahallitus korostaa lausunnossaan Laajakaistaa kaikille 2015 –hankkeen toisen väliarvioinnin keskustelumuistiosta, että on tärkeää, että kaikin mahdollisin keinoin parannetaan laajakaistahankkeiden taloudellista kannattavuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. kaiken asiakaspotentiaali hyödyntämistä (sekä vakituiset että vapaa-ajan asunnot) sekä itsesäätelyn lisäämistä.

Etelä-Savossa kuntien kiinnostus laajakaistaverkkoja kohtaan on lisääntynyt merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Yhtenä keskeisenä syynä tähän on ollut markkinoiden kehittyminen. Tämä näkyy mm TV-yhtiöiden laajentuneina netti-TV palveluina (esim. YLE Areena, Katsomo, Ruutu.fi) sekä kansainvälisten tilausvideopalveluyritysten (esim Netflix, HBO ja Viaplay) tulona Suomen markkinoille. Nämä ja muut uudet palvelut ovat lisänneet ymmärrystä suurta tiedonsiirtonopeutta vaativien verkkojen tarpeesta tulevaisuudessa.

Markkinoiden kehitys on selvästi lisännyt kuntien ja kuntalaisten kiinnostusta laajakaistapalveluita kohtaan. Tällä hetkellä Etelä-Savossa on käynnissä laajakaistaselvitykset useiden kuntien alueella. Näistä osa voi edetä julkisen tuen hakuvaiheeseen vielä tämän vuoden aikana, mutta monet ovat toteutettavissa vasta vuonna 2015 tai sen jälkeen.

Maakuntaliitto korostaa lausunnossaan, että Etelä-Savossa vapaa-ajanasuntoja on yli 48 000. Niiden saaminen tuen piiriin lisäisi merkittävästi kysyntäpotentiaalia. Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä laajakaista kaikille –hankkeessa kiinnitetään aivan liika huomiota siihen, ettei toteutuvissa hankkeissa rakennetta liikaa. Todellinen ongelma on kuitenkin se, että rakentamista tapahtuu liian vähän. Maakuntaliitto toteaa, että hankkeiden tukikelpoisuuden arviointia voitaisiin keventää ja luotaa enemmän toimijoiden itsesäätelyyn.

Muut kokousasiat hyväksyttiin esityksen mukaisina.

Seuraava kokous

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran eduskuntavaalien jälkeen 30. syyskuuta.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh.044 770 0515,aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,hallinto-ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntajohtajan virka hakuun

19.08.2013

Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se myöntäisi eron maakuntajohtaja Viialaiselle 1.12.2013 alkaen. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan käynnistää maakuntajohtajan viran täyttöprosessin.

Samalla hallitus määritteli virkaan valittavan kelpoisuudeksi hallintosäännön mukaisesti ylemmän korkeakoulututkinnon ja käytännön kokemusta maakuntaliiton toimialaan kuuluvissa tehtävissä. Lisäksi edellytetään hyvää englannin kielen taitoa. Lisäarvoa annetaan venäjän kielen osaamiselle.

Lisäksi arvostetaan yhteistyökykyä, yhteiskuntasuhteita, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä paloa ja sitoutuneisuutta Etelä-Savon kehittämiseen ja edunvalvontaan. EU-ohjelmien ja aluekehitystyön tuntemus katsotaan eduksi. Virka täytetään toistaiseksi. Virkaan sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa. Hakuaika päättyy 19.9.2013 klo 12.

Maakuntahallitus nimesi asia valmistelevaan työryhmään Jarkko Wuorisen, Teemu Hirvosen, Pertti Oksan, Lenita Toivakan, Mikko Hokkasen, Kaija Viljakaisen ja Matti Lundeniuksen.

Puheenjohtajaksi nimettiin Jarkko Wuorinen ja varapuheenjohtajaksi Teemu Hirvonen.  Sihteerinä toimii maakuntahallituksen sihteeri. Tavoitteena on, että marraskuun lopulla kokoontuva maakuntavaltuusto valitsisi uuden johtajan.

- Etsimme henkilöä, joka on yhteistyökykyinen ja –hakuinen, hyvät yhteydet omaava elinkeinoelämään ja poliittiseen päätöksentekoon. Sellainen, joka heittää koko persoonansa likoon maakunnan edunvalvonnan puolesta, toteaa työryhmän puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

- Tärkeintä on sopiva, osaava, aktiivinen henkilö. Toivottavasti pystytään valitsemaan sopivin puoluekantaan katsomatta, korostaa Wuorinen työryhmän linjaamia periaatteita.

Tuulivoimaa koskeva vaihemaakuntakaavaehdotus nähtäville ja lausunnoille syyskuussa

Maakuntahallitus päätti tänään tuulivoimaa käsittelevän vaihemaakuntakaavan ehdotuksen laittamisesta nähtäville ja lausuntokierrokselle. Etelä-Savon tuulivoimakaavan ehdotuksessa on rajattu kaikkiaan 10 teollisen kokoluokan tuulivoimatuotantoon soveltuvaa aluetta. Lisäksi kaavan yleismääräyksellä ohjataan yksittäistenkin tuulivoimaloiden suunnittelua maakunnan alueella.

Kaavaehdotus asetetaan nähtäville syyskuun ajaksi. Samaan aikaan pyydetään lausunnot kunnilta, viranomaisilta ja muilta keskeisiltä intressitahoilta. Kaavaehdotuksesta saatavan palautteen sekä lokakuulla ympäristöministeriön kanssa pidettävän viranomaisneuvottelun pohjalta viimeistellään lopullinen kaavaratkaisu maakuntavaltuuston loppuvuodesta pidettävään kokoukseen hyväksyttäväksi.

Osallisten kommentointimahdollisuuksista kaavaehdotukseen tiedotetaan maakunnan lehdissä ennen syyskuun alkua. Kaavaehdotukseen voi tutustua nähtävillä olon aikana maakuntaliiton viraston ja kuntien ilmoitustauluilla sekä liiton kotisivuilla esavo.fi.

Muutoksia kaavakarttaan

Kaavaehdotuksessa tuulivoimatuotannon jatkosuunnitteluun osoitetaan 10 aluetta. Niistä Sarvikumpu-Sopakon, Kangasmäen ja Kilpimäen alueet sijoittuvat Heinävedelle, Savonrannan, Syvälahden ja Pihlajaniemen alueet Savonlinnaan, Enonkosken ja Laukunkankaan alueet Enonkoskelle, Konnalammenmäen alue Puumalaan sekä Niinimäen alue Pieksämäelle.

Kaavaluonnoksessa olleista seitsemästä alueesta Rantasalmen Parkumäen itäpuoleinen alue ja Heinäveden Kangaslamminmäen alue on poistettu kaavasta. Ratkaisulla halutaan turvata luonnonmaiseman suojelun ja matkailun kannalta merkittävien Linnasaaren kansallispuiston ja Heinäveden reitin maisemaa. Ratkaisulla vähennetään Linnasaaren kansallispuistoon ja Heinäveden reitille kohdistuvia maisemavaikutuksia.

Myös Koloveden kansallispuiston maisemat turvataan, sillä Tornator Oyj:n esitykseen aluevarauksesta Koloveden viereen ei suostuttu. Sen sijaan kaavaehdotukseen mukaan otetut Niinimäen ja Kilpimäen alueet ovat Tornator Oyj:n kaavaan esittämiä uusia alueita.

Kaavakartalle uusina alueina luonnokseen verrattuna on merkitty Savonrannan ja Enonkosken kirkonkylien läheiset alueet sekä Savonlinnan Pihlajaniemen alue. Nämä nousivat kaavakartalle kuntien esitysten ja valintakriteerien tarkistusten myötä.

Kaavamääräyksiin ja –selostukseen täsmennyksiä

Kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella myös kaavamääräyksiin on tehty hienosäätöä. Kaikkea teollisen kokoluokan tuulivoimasuunnittelua ohjaavaa yleismääräystä on täsmennetty puolustusvoimien tarpeiden huomioinnilla ja museoviraston esittämällä muinaisjäännöksiä koskevalla lisäyksellä huomioinnilla.

Lisäksi aluekohtaisiin suunnittelumääräyksiin tulee mm. linnuston huomiointia koskevia lisämääräyksiä. Kaavaselostusta täsmennetään erityisesti vaikutusarvioinnin osalta sekä parannetaan selostuksen luettavuutta mm. kaavan oikeusvaikutuksia koskevan tekstin osalta.

Maanomistaja päättää, vuokraako vai eikö vuokraa

Kaavan oikeusvaikutuksia täsmennetään selostuksessa, sillä luonnosvaiheen kansalaispalautteen perusteella maakuntakaavan rooli tuulivoimatuotantoa ohjaavana ja sille soveltuvia alueita kartoittavana kaavana ei täysin avautunut suurelle yleisölle.

- Maankäyttö maakuntakaavan määrittelemillä, tuulivoimatuotantoon soveltuvilla alueilla on jatkossakin kiinni maanomistajan omasta tahdosta. Kyse on ensiksi siitä, haluaako maanomistaja vuokrata alueitaan tuulivoimatoimijoille. Tämänkin jälkeen mahdollinen tuulivoimarakentaminen ratkaistaan kuntien yleiskaavoituksella ja muulla yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla, kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen korostaa.

Savonrannan Syvälahteen tuulivoimayleiskaava

Maakuntahallitus antoi kokouksessaan lausuntonsa Savonlinnan kaupungin Savonrannan Syvälahden tuulivoimayleiskaavaehdotuksesta. Kaavoitus käsittää enintään kahdeksan noin kolmen megawatin tuulivoimalan rakentamisen. Maakuntaliitolla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta, koska kokouksessakin käsittelyssä olleessa 1. vaihemaakuntakaavassa Syvälahden alue on todettu yhdeksi parhaista tuulivoimatuotantoon soveltuvista alueista maakunnassa ja se on myös mukana tuulivoimaa käsittelevässä 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa.

Porosalmessa maisemavaikutukset otettava huomioon

Lausunnossaan Porosalmen ranta-asemakaavaehdotuksesta maakuntahallitus kiinnitti huomiota alueelle suunniteltuun yli 75 metriä Haukiveden pinnan yläpuolelle kohoavaan hotellirakennukseen. Maakuntakaavan matkailupalvelujen alueen kohdemerkinnän (rm)  suunnittelumääräyksessä edel­ly­te­tään, että rm-kohteen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava arvokkaiden ym­päris­tö- ja luonnonarvojen säilyminen.

Maakuntaliiton näkemyksen mukaan kansallispuiston mai­se­maan suunniteltu ympäristöstään selkeästi poikkeava korkea hotellirakennus ei edistä em. maa­kun­ta­kaa­va­mää­räyk­sen toteutumista ja on näin ollen maakuntakaavan vastainen. Ko. ho­tel­li­ra­ken­nuk­sen to­teut­ta­mi­nen ei olisi myöskään ranta-asemakaavan omien tavoitteiden mukaista, sil­lä yhdeksi ran­ta-ase­ma­kaa­van tavoitteeksi on määritelty uuden rakennuskannan so­peu­tu­mi­nen olemassa ole­vaan ympäristöön. Maakuntahallituksen mukaan ranta-asemakaavaa tulisi muuttaa siten, että ho­tel­li­ra­ken­nus ei aiheuta haitallisia muu­tok­sia Linnansaaren kansallispuiston maisemassa.

Päättyvän maakuntaohjelman arviointi 2011-2014 antaa eväitä uuden ohjelman valmisteluun

Etelä-Savon maakuntaohjelmasta vuosille 2011-2014 on tehty ulkopuolinen arviointi. MDI Public Oy:n laajaan kyselyyn ja sitä täydentäviin haastatteluihin pohjautuvien arviointihavaintojen perusteella maakuntaohjelma on kokonaisuudessaan onnistunut. Erityistä kiitosta saa osaamisen kehittäminen. Arvioijan mielestä ohjelman tavoitepaletti on kuitenkin turhan laaja, ja ohjelman kärkiä on syytä teroittaa.

Arvioija näkee maakuntaohjelman vaikuttavan alueen kehitykseen erityisesti siten, että maakunnan eri toimijoiden strategiat ovat samansuuntaiset. Resurssien ohjaajana maakuntaohjelma toimii kohtalaisen hyvin. Toisaalta arvioijan mielestä yhteistyötä heikentää heikko sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin. Erityisesti eteläsavolaisena piirteenä arvioija nostaa esiin maakunnan kaksinapaisuuden. Kunnat ja kehittämisyhtiöt ovat pitäneet ohjelmaa myös liiaksi maakuntaliiton, ei maakunnan, ohjelmana.

- Arvioinnista otetaan opiksi uuden maakuntaohjelman valmistelussa, joka on paraikaa käynnissä. Valmisteluprosessista on tehty entistäkin osallistavampi, toteaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen.

- Arviointi on herättänyt keskustelua maakuntaohjelmatyössä mukana olevissa. Prosessiin osallistuvat yhteistyökumppanit ovat ihmetelleet kaksinapaisuuden korostumista arvioinnissa. Eri alojen toimijat ja asiantuntijat ovat mielestään hyvinkin yksituumaisia ja yhteistyökykyisiä, ja he arvelevatkin kaksinapaisuuden elävän lähinnä poliittisen ja virkamiesjohdon tasolla, sanoo Koskinen.

Maakuntaohjelmalla sovitetaan yhteen lähivuosien toimenpiteet, joilla maakunnassa päästään asetettuihin tavoitteisiin. Nykyinen maakuntaohjelma on voimassa vuoteen 2014 saakka. Uutta, vuosille 2014-2017 ulottuvaa ohjelmaa laaditaan parhaillaan ja tarkoitus on, että sen hyväksyy maakuntavaltuusto kevätkokouksessaan 2014.

Ulkomaalaisten vapaa-ajan asumisen muotoja selvitetään

Itä-Suomen yliopisto käynnistää hankkeen, jossa tarkastellaan venäläisten kiinteistönomistukseen pohjautuvaa vapaa-ajan asumista Etelä-Savossa. Vaikka ulkomaalaisten ja erityisesti venäläisten kiinteistönostot ovat lisääntyneet viime vuosina voimakkaasti, ilmiötä koskevaa tietoa on saatavilla vain rajoitetusti. Tämän vuoksi ilmiötä koskevaa keskustelua leimaavat voimakkaasti erilaiset olettamukset ja kuulopuheet ja venäläisten kiinteistönostot on usein nähty uhkana.

Venäläisten arvioidaan omistavan tällä hetkellä noin 5000 kiinteistöä Suomessa, mutta ennusteiden mukaan määrä voi nousta jopa 25 000 vuoteen 2030 mennessä. Tällaisen ennusteen mahdollinen toteutuminen korostaa tarvetta tarkastella ilmiön merkitystä Etelä-Savolle. Hanke alkaa 1.9.2013 ja päättyy keväällä 2014. Kustannuksiksi hyväksyttiin 48 045 euroa, josta valtion ja EU-rahoituksen osuus on 33 632 euroa. 

Tapahtumia matkailualueen imagon rakentajina kartoitetaan

Maakuntahallitus myönsi Itä-Suomen yliopistolle 54 1445 euroa hankkeelle, jonka päätavoitteena on selvittää maakunnan matkakohteiden imagojen ja brändien rakentumista kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumien näkökulmasta sekä tutkia, kuinka imagoja ja brändejä voidaan rakentaa yhdessä tai kuinka ne rakentuvat yhteisesti eri sidosryhmien (matkailijat, yrittäjät, kunta, matkailun alueorganisaatiot jne.) välisessä kanssakäymisessä mahdollisimman tehokkaasti.

Hanke päättyy vuoden 2014 lopussa ja sen tuloksena saadaan mm., toimenpide-ehdotus tapahtumien ja sidosryhmien hyödyntämisestä osana imagon rakennusprosessia.

Food Meets Art for Europe 1 tuo näkyvyyttä

Maakuntahallitus myönsi 95 340 euroa Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:lle Food Meets Art for Europe 1 –hankkeelle. Vuoden aikana hankkeessa jatketaan ja laajennetaan Spektaakkeli 2012 -hankkeessa käynnistettyä työtä ete­lä­sa­vo­lais­ten käsityö-, elintarvike- ja matkailuyritysten näkyvyyden, myynti- ja mark­ki­noin­ti­osaa­mi­sen vahvistamiseksi.

Projektissa etsitään uusia myynnin ja markkinoinnin toimintatapoja sekä selvitetään sähköisten ja­ke­lu­ka­na­vien tuomia mahdollisuuksia. Jatketaan ja vahvistetaan alueen yritysten keskinäistä ver­kos­toi­tu­mis­ta sekä aloitetaan uusien kumppanuuksien etsiminen maakunnan ulkopuolelta ja Eu­roo­pas­ta. Projektin tarve ilmeni edellisessä Spektaakkeli 2012 -hankkeessa, jossa alan yri­tys­ten tuotteita tehtiin tunnetuksi omassa maakunnassa ja pääkaupunkiseudulla. Tuolloin huo­mat­tiin, että todellinen kysyntä eteläsavolaisia tuotteita kohtaan löytyy maakunnan ulkopuolelta, eri­tyi­ses­ti Etelä-Suomesta. Tässä projektissa etsitään uudenlaisia tapoja myydä ja markkinoida ja selvitetään mahdollisuuksia luoda kokonaan uusia sähköisiin ratkaisuihin pohjautuvia kau­pan­käyn­nin muotoja.

Kulttuuriympäristöasioihin saatava selkeyttä maakuntatasolla

Maakuntahallitus korostaa lausunnossaan työryhmän esityksestä kulttuuriympäristöstrategiaksi 2014-2020, että keskeisin ratkaistava asia kulttuuriympäristöstrategiassa on selkiyttää kulttuuriympäristöasioiden hoitoa maakuntatasolla. Strategiassa tässä ei ole esitetty ratkaisua, vaan se on tarkoitus ratkaista jatkotyössä.

Maakuntahallituksen mukaan työnjaon selkeyttämisellä ja määrittämisellä olisi kuitenkin kiire, sillä maakuntamuseoiden, ELY- keskusten ja maakuntaliittojen voimavarat kulttuuriympäristöasioissa ovat koko ajan vähenemässä ja näitä asioita hoitava asiantuntijajoukko on vuosi vuodelta pienentynyt. Työnjako näiden viranomaisten vaihtelee eri maakunnissa riippuen osaavista henkilöistä, yhteistä käytäntöä ei ole.  Maakuntataso tarvitseekin selkeän roolin ottajan kulttuuriympäristöasioiden hoitamisessa.

Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä kunnat ja maakuntaliitot ovat keskeisiä toimijoita kulttuuriperintöasioiden hallinnoinnissa kaavoituksen ja siihen liittyvän inventointityön vuoksi. Vastuuta asian hoidosta voisikin siirtää maakuntaliitoille. Maakuntaliittojen, ELY- keskusten ja maakuntamuseoiden edustus strategian toimeenpanoa pohdittaessa onkin oleellisen tärkeää, koska esitetyt toimenpiteet koskevat mitä suurimmassa määrin näiden viranomaisten resursseja ja tehtäviä.

Laajakaistassa hyödynnettävä kaikki mahdollinen potentiaali

Etelä-Savon maakuntahallitus korostaa lausunnossaan Laajakaistaa kaikille 2015 –hankkeen toisen väliarvioinnin keskustelumuistiosta, että on tärkeää, että kaikin mahdollisin keinoin parannetaan laajakaistahankkeiden taloudellista kannattavuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. kaiken asiakaspotentiaali hyödyntämistä (sekä vakituiset että vapaa-ajan asunnot) sekä itsesäätelyn lisäämistä.

Etelä-Savossa kuntien kiinnostus laajakaistaverkkoja kohtaan on lisääntynyt merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Yhtenä keskeisenä syynä tähän on ollut markkinoiden kehittyminen. Tämä näkyy mm TV-yhtiöiden laajentuneina netti-TV palveluina (esim. YLE Areena, Katsomo, Ruutu.fi) sekä kansainvälisten tilausvideopalveluyritysten (esim Netflix, HBO ja Viaplay) tulona Suomen markkinoille. Nämä ja muut uudet palvelut ovat lisänneet ymmärrystä suurta tiedonsiirtonopeutta vaativien verkkojen tarpeesta tulevaisuudessa.

Markkinoiden kehitys on selvästi lisännyt kuntien ja kuntalaisten kiinnostusta laajakaistapalveluita kohtaan. Tällä hetkellä Etelä-Savossa on käynnissä laajakaistaselvitykset useiden kuntien alueella. Näistä osa voi edetä julkisen tuen hakuvaiheeseen vielä tämän vuoden aikana, mutta monet ovat toteutettavissa vasta vuonna 2015 tai sen jälkeen.

Maakuntaliitto korostaa lausunnossaan, että Etelä-Savossa vapaa-ajanasuntoja on yli 48 000. Niiden saaminen tuen piiriin lisäisi merkittävästi kysyntäpotentiaalia. Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä laajakaista kaikille –hankkeessa kiinnitetään aivan liika huomiota siihen, ettei toteutuvissa hankkeissa rakennetta liikaa. Todellinen ongelma on kuitenkin se, että rakentamista tapahtuu liian vähän. Maakuntaliitto toteaa, että hankkeiden tukikelpoisuuden arviointia voitaisiin keventää ja luotaa enemmän toimijoiden itsesäätelyyn.

Muut kokousasiat hyväksyttiin esityksen mukaisina.

Seuraava kokous

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran eduskuntavaalien jälkeen 30. syyskuuta.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh.044 770 0515,aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,hallinto-ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntajohtajan virka hakuun

19.08.2013

Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se myöntäisi eron maakuntajohtaja Viialaiselle 1.12.2013 alkaen. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan käynnistää maakuntajohtajan viran täyttöprosessin.

Samalla hallitus määritteli virkaan valittavan kelpoisuudeksi hallintosäännön mukaisesti ylemmän korkeakoulututkinnon ja käytännön kokemusta maakuntaliiton toimialaan kuuluvissa tehtävissä. Lisäksi edellytetään hyvää englannin kielen taitoa. Lisäarvoa annetaan venäjän kielen osaamiselle.

Lisäksi arvostetaan yhteistyökykyä, yhteiskuntasuhteita, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä paloa ja sitoutuneisuutta Etelä-Savon kehittämiseen ja edunvalvontaan. EU-ohjelmien ja aluekehitystyön tuntemus katsotaan eduksi. Virka täytetään toistaiseksi. Virkaan sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa. Hakuaika päättyy 19.9.2013 klo 12.

Maakuntahallitus nimesi asia valmistelevaan työryhmään Jarkko Wuorisen, Teemu Hirvosen, Pertti Oksan, Lenita Toivakan, Mikko Hokkasen, Kaija Viljakaisen ja Matti Lundeniuksen.

Puheenjohtajaksi nimettiin Jarkko Wuorinen ja varapuheenjohtajaksi Teemu Hirvonen.  Sihteerinä toimii maakuntahallituksen sihteeri. Tavoitteena on, että marraskuun lopulla kokoontuva maakuntavaltuusto valitsisi uuden johtajan.

- Etsimme henkilöä, joka on yhteistyökykyinen ja –hakuinen, hyvät yhteydet omaava elinkeinoelämään ja poliittiseen päätöksentekoon. Sellainen, joka heittää koko persoonansa likoon maakunnan edunvalvonnan puolesta, toteaa työryhmän puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

- Tärkeintä on sopiva, osaava, aktiivinen henkilö. Toivottavasti pystytään valitsemaan sopivin puoluekantaan katsomatta, korostaa Wuorinen työryhmän linjaamia periaatteita.

Tuulivoimaa koskeva vaihemaakuntakaavaehdotus nähtäville ja lausunnoille syyskuussa

Maakuntahallitus päätti tänään tuulivoimaa käsittelevän vaihemaakuntakaavan ehdotuksen laittamisesta nähtäville ja lausuntokierrokselle. Etelä-Savon tuulivoimakaavan ehdotuksessa on rajattu kaikkiaan 10 teollisen kokoluokan tuulivoimatuotantoon soveltuvaa aluetta. Lisäksi kaavan yleismääräyksellä ohjataan yksittäistenkin tuulivoimaloiden suunnittelua maakunnan alueella.

Kaavaehdotus asetetaan nähtäville syyskuun ajaksi. Samaan aikaan pyydetään lausunnot kunnilta, viranomaisilta ja muilta keskeisiltä intressitahoilta. Kaavaehdotuksesta saatavan palautteen sekä lokakuulla ympäristöministeriön kanssa pidettävän viranomaisneuvottelun pohjalta viimeistellään lopullinen kaavaratkaisu maakuntavaltuuston loppuvuodesta pidettävään kokoukseen hyväksyttäväksi.

Osallisten kommentointimahdollisuuksista kaavaehdotukseen tiedotetaan maakunnan lehdissä ennen syyskuun alkua. Kaavaehdotukseen voi tutustua nähtävillä olon aikana maakuntaliiton viraston ja kuntien ilmoitustauluilla sekä liiton kotisivuilla esavo.fi.

Muutoksia kaavakarttaan

Kaavaehdotuksessa tuulivoimatuotannon jatkosuunnitteluun osoitetaan 10 aluetta. Niistä Sarvikumpu-Sopakon, Kangasmäen ja Kilpimäen alueet sijoittuvat Heinävedelle, Savonrannan, Syvälahden ja Pihlajaniemen alueet Savonlinnaan, Enonkosken ja Laukunkankaan alueet Enonkoskelle, Konnalammenmäen alue Puumalaan sekä Niinimäen alue Pieksämäelle.

Kaavaluonnoksessa olleista seitsemästä alueesta Rantasalmen Parkumäen itäpuoleinen alue ja Heinäveden Kangaslamminmäen alue on poistettu kaavasta. Ratkaisulla halutaan turvata luonnonmaiseman suojelun ja matkailun kannalta merkittävien Linnasaaren kansallispuiston ja Heinäveden reitin maisemaa. Ratkaisulla vähennetään Linnasaaren kansallispuistoon ja Heinäveden reitille kohdistuvia maisemavaikutuksia.

Myös Koloveden kansallispuiston maisemat turvataan, sillä Tornator Oyj:n esitykseen aluevarauksesta Koloveden viereen ei suostuttu. Sen sijaan kaavaehdotukseen mukaan otetut Niinimäen ja Kilpimäen alueet ovat Tornator Oyj:n kaavaan esittämiä uusia alueita.

Kaavakartalle uusina alueina luonnokseen verrattuna on merkitty Savonrannan ja Enonkosken kirkonkylien läheiset alueet sekä Savonlinnan Pihlajaniemen alue. Nämä nousivat kaavakartalle kuntien esitysten ja valintakriteerien tarkistusten myötä.

Kaavamääräyksiin ja –selostukseen täsmennyksiä

Kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella myös kaavamääräyksiin on tehty hienosäätöä. Kaikkea teollisen kokoluokan tuulivoimasuunnittelua ohjaavaa yleismääräystä on täsmennetty puolustusvoimien tarpeiden huomioinnilla ja museoviraston esittämällä muinaisjäännöksiä koskevalla lisäyksellä huomioinnilla.

Lisäksi aluekohtaisiin suunnittelumääräyksiin tulee mm. linnuston huomiointia koskevia lisämääräyksiä. Kaavaselostusta täsmennetään erityisesti vaikutusarvioinnin osalta sekä parannetaan selostuksen luettavuutta mm. kaavan oikeusvaikutuksia koskevan tekstin osalta.

Maanomistaja päättää, vuokraako vai eikö vuokraa

Kaavan oikeusvaikutuksia täsmennetään selostuksessa, sillä luonnosvaiheen kansalaispalautteen perusteella maakuntakaavan rooli tuulivoimatuotantoa ohjaavana ja sille soveltuvia alueita kartoittavana kaavana ei täysin avautunut suurelle yleisölle.

- Maankäyttö maakuntakaavan määrittelemillä, tuulivoimatuotantoon soveltuvilla alueilla on jatkossakin kiinni maanomistajan omasta tahdosta. Kyse on ensiksi siitä, haluaako maanomistaja vuokrata alueitaan tuulivoimatoimijoille. Tämänkin jälkeen mahdollinen tuulivoimarakentaminen ratkaistaan kuntien yleiskaavoituksella ja muulla yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla, kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen korostaa.

Savonrannan Syvälahteen tuulivoimayleiskaava

Maakuntahallitus antoi kokouksessaan lausuntonsa Savonlinnan kaupungin Savonrannan Syvälahden tuulivoimayleiskaavaehdotuksesta. Kaavoitus käsittää enintään kahdeksan noin kolmen megawatin tuulivoimalan rakentamisen. Maakuntaliitolla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta, koska kokouksessakin käsittelyssä olleessa 1. vaihemaakuntakaavassa Syvälahden alue on todettu yhdeksi parhaista tuulivoimatuotantoon soveltuvista alueista maakunnassa ja se on myös mukana tuulivoimaa käsittelevässä 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa.

Porosalmessa maisemavaikutukset otettava huomioon

Lausunnossaan Porosalmen ranta-asemakaavaehdotuksesta maakuntahallitus kiinnitti huomiota alueelle suunniteltuun yli 75 metriä Haukiveden pinnan yläpuolelle kohoavaan hotellirakennukseen. Maakuntakaavan matkailupalvelujen alueen kohdemerkinnän (rm)  suunnittelumääräyksessä edel­ly­te­tään, että rm-kohteen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava arvokkaiden ym­päris­tö- ja luonnonarvojen säilyminen.

Maakuntaliiton näkemyksen mukaan kansallispuiston mai­se­maan suunniteltu ympäristöstään selkeästi poikkeava korkea hotellirakennus ei edistä em. maa­kun­ta­kaa­va­mää­räyk­sen toteutumista ja on näin ollen maakuntakaavan vastainen. Ko. ho­tel­li­ra­ken­nuk­sen to­teut­ta­mi­nen ei olisi myöskään ranta-asemakaavan omien tavoitteiden mukaista, sil­lä yhdeksi ran­ta-ase­ma­kaa­van tavoitteeksi on määritelty uuden rakennuskannan so­peu­tu­mi­nen olemassa ole­vaan ympäristöön. Maakuntahallituksen mukaan ranta-asemakaavaa tulisi muuttaa siten, että ho­tel­li­ra­ken­nus ei aiheuta haitallisia muu­tok­sia Linnansaaren kansallispuiston maisemassa.

Päättyvän maakuntaohjelman arviointi 2011-2014 antaa eväitä uuden ohjelman valmisteluun

Etelä-Savon maakuntaohjelmasta vuosille 2011-2014 on tehty ulkopuolinen arviointi. MDI Public Oy:n laajaan kyselyyn ja sitä täydentäviin haastatteluihin pohjautuvien arviointihavaintojen perusteella maakuntaohjelma on kokonaisuudessaan onnistunut. Erityistä kiitosta saa osaamisen kehittäminen. Arvioijan mielestä ohjelman tavoitepaletti on kuitenkin turhan laaja, ja ohjelman kärkiä on syytä teroittaa.

Arvioija näkee maakuntaohjelman vaikuttavan alueen kehitykseen erityisesti siten, että maakunnan eri toimijoiden strategiat ovat samansuuntaiset. Resurssien ohjaajana maakuntaohjelma toimii kohtalaisen hyvin. Toisaalta arvioijan mielestä yhteistyötä heikentää heikko sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin. Erityisesti eteläsavolaisena piirteenä arvioija nostaa esiin maakunnan kaksinapaisuuden. Kunnat ja kehittämisyhtiöt ovat pitäneet ohjelmaa myös liiaksi maakuntaliiton, ei maakunnan, ohjelmana.

- Arvioinnista otetaan opiksi uuden maakuntaohjelman valmistelussa, joka on paraikaa käynnissä. Valmisteluprosessista on tehty entistäkin osallistavampi, toteaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen.

- Arviointi on herättänyt keskustelua maakuntaohjelmatyössä mukana olevissa. Prosessiin osallistuvat yhteistyökumppanit ovat ihmetelleet kaksinapaisuuden korostumista arvioinnissa. Eri alojen toimijat ja asiantuntijat ovat mielestään hyvinkin yksituumaisia ja yhteistyökykyisiä, ja he arvelevatkin kaksinapaisuuden elävän lähinnä poliittisen ja virkamiesjohdon tasolla, sanoo Koskinen.

Maakuntaohjelmalla sovitetaan yhteen lähivuosien toimenpiteet, joilla maakunnassa päästään asetettuihin tavoitteisiin. Nykyinen maakuntaohjelma on voimassa vuoteen 2014 saakka. Uutta, vuosille 2014-2017 ulottuvaa ohjelmaa laaditaan parhaillaan ja tarkoitus on, että sen hyväksyy maakuntavaltuusto kevätkokouksessaan 2014.

Ulkomaalaisten vapaa-ajan asumisen muotoja selvitetään

Itä-Suomen yliopisto käynnistää hankkeen, jossa tarkastellaan venäläisten kiinteistönomistukseen pohjautuvaa vapaa-ajan asumista Etelä-Savossa. Vaikka ulkomaalaisten ja erityisesti venäläisten kiinteistönostot ovat lisääntyneet viime vuosina voimakkaasti, ilmiötä koskevaa tietoa on saatavilla vain rajoitetusti. Tämän vuoksi ilmiötä koskevaa keskustelua leimaavat voimakkaasti erilaiset olettamukset ja kuulopuheet ja venäläisten kiinteistönostot on usein nähty uhkana.

Venäläisten arvioidaan omistavan tällä hetkellä noin 5000 kiinteistöä Suomessa, mutta ennusteiden mukaan määrä voi nousta jopa 25 000 vuoteen 2030 mennessä. Tällaisen ennusteen mahdollinen toteutuminen korostaa tarvetta tarkastella ilmiön merkitystä Etelä-Savolle. Hanke alkaa 1.9.2013 ja päättyy keväällä 2014. Kustannuksiksi hyväksyttiin 48 045 euroa, josta valtion ja EU-rahoituksen osuus on 33 632 euroa. 

Tapahtumia matkailualueen imagon rakentajina kartoitetaan

Maakuntahallitus myönsi Itä-Suomen yliopistolle 54 1445 euroa hankkeelle, jonka päätavoitteena on selvittää maakunnan matkakohteiden imagojen ja brändien rakentumista kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumien näkökulmasta sekä tutkia, kuinka imagoja ja brändejä voidaan rakentaa yhdessä tai kuinka ne rakentuvat yhteisesti eri sidosryhmien (matkailijat, yrittäjät, kunta, matkailun alueorganisaatiot jne.) välisessä kanssakäymisessä mahdollisimman tehokkaasti.

Hanke päättyy vuoden 2014 lopussa ja sen tuloksena saadaan mm., toimenpide-ehdotus tapahtumien ja sidosryhmien hyödyntämisestä osana imagon rakennusprosessia.

Food Meets Art for Europe 1 tuo näkyvyyttä

Maakuntahallitus myönsi 95 340 euroa Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:lle Food Meets Art for Europe 1 –hankkeelle. Vuoden aikana hankkeessa jatketaan ja laajennetaan Spektaakkeli 2012 -hankkeessa käynnistettyä työtä ete­lä­sa­vo­lais­ten käsityö-, elintarvike- ja matkailuyritysten näkyvyyden, myynti- ja mark­ki­noin­ti­osaa­mi­sen vahvistamiseksi.

Projektissa etsitään uusia myynnin ja markkinoinnin toimintatapoja sekä selvitetään sähköisten ja­ke­lu­ka­na­vien tuomia mahdollisuuksia. Jatketaan ja vahvistetaan alueen yritysten keskinäistä ver­kos­toi­tu­mis­ta sekä aloitetaan uusien kumppanuuksien etsiminen maakunnan ulkopuolelta ja Eu­roo­pas­ta. Projektin tarve ilmeni edellisessä Spektaakkeli 2012 -hankkeessa, jossa alan yri­tys­ten tuotteita tehtiin tunnetuksi omassa maakunnassa ja pääkaupunkiseudulla. Tuolloin huo­mat­tiin, että todellinen kysyntä eteläsavolaisia tuotteita kohtaan löytyy maakunnan ulkopuolelta, eri­tyi­ses­ti Etelä-Suomesta. Tässä projektissa etsitään uudenlaisia tapoja myydä ja markkinoida ja selvitetään mahdollisuuksia luoda kokonaan uusia sähköisiin ratkaisuihin pohjautuvia kau­pan­käyn­nin muotoja.

Kulttuuriympäristöasioihin saatava selkeyttä maakuntatasolla

Maakuntahallitus korostaa lausunnossaan työryhmän esityksestä kulttuuriympäristöstrategiaksi 2014-2020, että keskeisin ratkaistava asia kulttuuriympäristöstrategiassa on selkiyttää kulttuuriympäristöasioiden hoitoa maakuntatasolla. Strategiassa tässä ei ole esitetty ratkaisua, vaan se on tarkoitus ratkaista jatkotyössä.

Maakuntahallituksen mukaan työnjaon selkeyttämisellä ja määrittämisellä olisi kuitenkin kiire, sillä maakuntamuseoiden, ELY- keskusten ja maakuntaliittojen voimavarat kulttuuriympäristöasioissa ovat koko ajan vähenemässä ja näitä asioita hoitava asiantuntijajoukko on vuosi vuodelta pienentynyt. Työnjako näiden viranomaisten vaihtelee eri maakunnissa riippuen osaavista henkilöistä, yhteistä käytäntöä ei ole.  Maakuntataso tarvitseekin selkeän roolin ottajan kulttuuriympäristöasioiden hoitamisessa.

Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä kunnat ja maakuntaliitot ovat keskeisiä toimijoita kulttuuriperintöasioiden hallinnoinnissa kaavoituksen ja siihen liittyvän inventointityön vuoksi. Vastuuta asian hoidosta voisikin siirtää maakuntaliitoille. Maakuntaliittojen, ELY- keskusten ja maakuntamuseoiden edustus strategian toimeenpanoa pohdittaessa onkin oleellisen tärkeää, koska esitetyt toimenpiteet koskevat mitä suurimmassa määrin näiden viranomaisten resursseja ja tehtäviä.

Laajakaistassa hyödynnettävä kaikki mahdollinen potentiaali

Etelä-Savon maakuntahallitus korostaa lausunnossaan Laajakaistaa kaikille 2015 –hankkeen toisen väliarvioinnin keskustelumuistiosta, että on tärkeää, että kaikin mahdollisin keinoin parannetaan laajakaistahankkeiden taloudellista kannattavuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. kaiken asiakaspotentiaali hyödyntämistä (sekä vakituiset että vapaa-ajan asunnot) sekä itsesäätelyn lisäämistä.

Etelä-Savossa kuntien kiinnostus laajakaistaverkkoja kohtaan on lisääntynyt merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Yhtenä keskeisenä syynä tähän on ollut markkinoiden kehittyminen. Tämä näkyy mm TV-yhtiöiden laajentuneina netti-TV palveluina (esim. YLE Areena, Katsomo, Ruutu.fi) sekä kansainvälisten tilausvideopalveluyritysten (esim Netflix, HBO ja Viaplay) tulona Suomen markkinoille. Nämä ja muut uudet palvelut ovat lisänneet ymmärrystä suurta tiedonsiirtonopeutta vaativien verkkojen tarpeesta tulevaisuudessa.

Markkinoiden kehitys on selvästi lisännyt kuntien ja kuntalaisten kiinnostusta laajakaistapalveluita kohtaan. Tällä hetkellä Etelä-Savossa on käynnissä laajakaistaselvitykset useiden kuntien alueella. Näistä osa voi edetä julkisen tuen hakuvaiheeseen vielä tämän vuoden aikana, mutta monet ovat toteutettavissa vasta vuonna 2015 tai sen jälkeen.

Maakuntaliitto korostaa lausunnossaan, että Etelä-Savossa vapaa-ajanasuntoja on yli 48 000. Niiden saaminen tuen piiriin lisäisi merkittävästi kysyntäpotentiaalia. Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä laajakaista kaikille –hankkeessa kiinnitetään aivan liika huomiota siihen, ettei toteutuvissa hankkeissa rakennetta liikaa. Todellinen ongelma on kuitenkin se, että rakentamista tapahtuu liian vähän. Maakuntaliitto toteaa, että hankkeiden tukikelpoisuuden arviointia voitaisiin keventää ja luotaa enemmän toimijoiden itsesäätelyyn.

Muut kokousasiat hyväksyttiin esityksen mukaisina.

Seuraava kokous

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran eduskuntavaalien jälkeen 30. syyskuuta.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh.044 770 0515,aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,hallinto-ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntajohtajan virka hakuun

19.08.2013

Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se myöntäisi eron maakuntajohtaja Viialaiselle 1.12.2013 alkaen. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan käynnistää maakuntajohtajan viran täyttöprosessin.

Samalla hallitus määritteli virkaan valittavan kelpoisuudeksi hallintosäännön mukaisesti ylemmän korkeakoulututkinnon ja käytännön kokemusta maakuntaliiton toimialaan kuuluvissa tehtävissä. Lisäksi edellytetään hyvää englannin kielen taitoa. Lisäarvoa annetaan venäjän kielen osaamiselle.

Lisäksi arvostetaan yhteistyökykyä, yhteiskuntasuhteita, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä paloa ja sitoutuneisuutta Etelä-Savon kehittämiseen ja edunvalvontaan. EU-ohjelmien ja aluekehitystyön tuntemus katsotaan eduksi. Virka täytetään toistaiseksi. Virkaan sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa. Hakuaika päättyy 19.9.2013 klo 12.

Maakuntahallitus nimesi asia valmistelevaan työryhmään Jarkko Wuorisen, Teemu Hirvosen, Pertti Oksan, Lenita Toivakan, Mikko Hokkasen, Kaija Viljakaisen ja Matti Lundeniuksen.

Puheenjohtajaksi nimettiin Jarkko Wuorinen ja varapuheenjohtajaksi Teemu Hirvonen.  Sihteerinä toimii maakuntahallituksen sihteeri. Tavoitteena on, että marraskuun lopulla kokoontuva maakuntavaltuusto valitsisi uuden johtajan.

- Etsimme henkilöä, joka on yhteistyökykyinen ja –hakuinen, hyvät yhteydet omaava elinkeinoelämään ja poliittiseen päätöksentekoon. Sellainen, joka heittää koko persoonansa likoon maakunnan edunvalvonnan puolesta, toteaa työryhmän puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

- Tärkeintä on sopiva, osaava, aktiivinen henkilö. Toivottavasti pystytään valitsemaan sopivin puoluekantaan katsomatta, korostaa Wuorinen työryhmän linjaamia periaatteita.

Tuulivoimaa koskeva vaihemaakuntakaavaehdotus nähtäville ja lausunnoille syyskuussa

Maakuntahallitus päätti tänään tuulivoimaa käsittelevän vaihemaakuntakaavan ehdotuksen laittamisesta nähtäville ja lausuntokierrokselle. Etelä-Savon tuulivoimakaavan ehdotuksessa on rajattu kaikkiaan 10 teollisen kokoluokan tuulivoimatuotantoon soveltuvaa aluetta. Lisäksi kaavan yleismääräyksellä ohjataan yksittäistenkin tuulivoimaloiden suunnittelua maakunnan alueella.

Kaavaehdotus asetetaan nähtäville syyskuun ajaksi. Samaan aikaan pyydetään lausunnot kunnilta, viranomaisilta ja muilta keskeisiltä intressitahoilta. Kaavaehdotuksesta saatavan palautteen sekä lokakuulla ympäristöministeriön kanssa pidettävän viranomaisneuvottelun pohjalta viimeistellään lopullinen kaavaratkaisu maakuntavaltuuston loppuvuodesta pidettävään kokoukseen hyväksyttäväksi.

Osallisten kommentointimahdollisuuksista kaavaehdotukseen tiedotetaan maakunnan lehdissä ennen syyskuun alkua. Kaavaehdotukseen voi tutustua nähtävillä olon aikana maakuntaliiton viraston ja kuntien ilmoitustauluilla sekä liiton kotisivuilla esavo.fi.

Muutoksia kaavakarttaan

Kaavaehdotuksessa tuulivoimatuotannon jatkosuunnitteluun osoitetaan 10 aluetta. Niistä Sarvikumpu-Sopakon, Kangasmäen ja Kilpimäen alueet sijoittuvat Heinävedelle, Savonrannan, Syvälahden ja Pihlajaniemen alueet Savonlinnaan, Enonkosken ja Laukunkankaan alueet Enonkoskelle, Konnalammenmäen alue Puumalaan sekä Niinimäen alue Pieksämäelle.

Kaavaluonnoksessa olleista seitsemästä alueesta Rantasalmen Parkumäen itäpuoleinen alue ja Heinäveden Kangaslamminmäen alue on poistettu kaavasta. Ratkaisulla halutaan turvata luonnonmaiseman suojelun ja matkailun kannalta merkittävien Linnasaaren kansallispuiston ja Heinäveden reitin maisemaa. Ratkaisulla vähennetään Linnasaaren kansallispuistoon ja Heinäveden reitille kohdistuvia maisemavaikutuksia.

Myös Koloveden kansallispuiston maisemat turvataan, sillä Tornator Oyj:n esitykseen aluevarauksesta Koloveden viereen ei suostuttu. Sen sijaan kaavaehdotukseen mukaan otetut Niinimäen ja Kilpimäen alueet ovat Tornator Oyj:n kaavaan esittämiä uusia alueita.

Kaavakartalle uusina alueina luonnokseen verrattuna on merkitty Savonrannan ja Enonkosken kirkonkylien läheiset alueet sekä Savonlinnan Pihlajaniemen alue. Nämä nousivat kaavakartalle kuntien esitysten ja valintakriteerien tarkistusten myötä.

Kaavamääräyksiin ja –selostukseen täsmennyksiä

Kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella myös kaavamääräyksiin on tehty hienosäätöä. Kaikkea teollisen kokoluokan tuulivoimasuunnittelua ohjaavaa yleismääräystä on täsmennetty puolustusvoimien tarpeiden huomioinnilla ja museoviraston esittämällä muinaisjäännöksiä koskevalla lisäyksellä huomioinnilla.

Lisäksi aluekohtaisiin suunnittelumääräyksiin tulee mm. linnuston huomiointia koskevia lisämääräyksiä. Kaavaselostusta täsmennetään erityisesti vaikutusarvioinnin osalta sekä parannetaan selostuksen luettavuutta mm. kaavan oikeusvaikutuksia koskevan tekstin osalta.

Maanomistaja päättää, vuokraako vai eikö vuokraa

Kaavan oikeusvaikutuksia täsmennetään selostuksessa, sillä luonnosvaiheen kansalaispalautteen perusteella maakuntakaavan rooli tuulivoimatuotantoa ohjaavana ja sille soveltuvia alueita kartoittavana kaavana ei täysin avautunut suurelle yleisölle.

- Maankäyttö maakuntakaavan määrittelemillä, tuulivoimatuotantoon soveltuvilla alueilla on jatkossakin kiinni maanomistajan omasta tahdosta. Kyse on ensiksi siitä, haluaako maanomistaja vuokrata alueitaan tuulivoimatoimijoille. Tämänkin jälkeen mahdollinen tuulivoimarakentaminen ratkaistaan kuntien yleiskaavoituksella ja muulla yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla, kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen korostaa.

Savonrannan Syvälahteen tuulivoimayleiskaava

Maakuntahallitus antoi kokouksessaan lausuntonsa Savonlinnan kaupungin Savonrannan Syvälahden tuulivoimayleiskaavaehdotuksesta. Kaavoitus käsittää enintään kahdeksan noin kolmen megawatin tuulivoimalan rakentamisen. Maakuntaliitolla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta, koska kokouksessakin käsittelyssä olleessa 1. vaihemaakuntakaavassa Syvälahden alue on todettu yhdeksi parhaista tuulivoimatuotantoon soveltuvista alueista maakunnassa ja se on myös mukana tuulivoimaa käsittelevässä 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa.

Porosalmessa maisemavaikutukset otettava huomioon

Lausunnossaan Porosalmen ranta-asemakaavaehdotuksesta maakuntahallitus kiinnitti huomiota alueelle suunniteltuun yli 75 metriä Haukiveden pinnan yläpuolelle kohoavaan hotellirakennukseen. Maakuntakaavan matkailupalvelujen alueen kohdemerkinnän (rm)  suunnittelumääräyksessä edel­ly­te­tään, että rm-kohteen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava arvokkaiden ym­päris­tö- ja luonnonarvojen säilyminen.

Maakuntaliiton näkemyksen mukaan kansallispuiston mai­se­maan suunniteltu ympäristöstään selkeästi poikkeava korkea hotellirakennus ei edistä em. maa­kun­ta­kaa­va­mää­räyk­sen toteutumista ja on näin ollen maakuntakaavan vastainen. Ko. ho­tel­li­ra­ken­nuk­sen to­teut­ta­mi­nen ei olisi myöskään ranta-asemakaavan omien tavoitteiden mukaista, sil­lä yhdeksi ran­ta-ase­ma­kaa­van tavoitteeksi on määritelty uuden rakennuskannan so­peu­tu­mi­nen olemassa ole­vaan ympäristöön. Maakuntahallituksen mukaan ranta-asemakaavaa tulisi muuttaa siten, että ho­tel­li­ra­ken­nus ei aiheuta haitallisia muu­tok­sia Linnansaaren kansallispuiston maisemassa.

Päättyvän maakuntaohjelman arviointi 2011-2014 antaa eväitä uuden ohjelman valmisteluun

Etelä-Savon maakuntaohjelmasta vuosille 2011-2014 on tehty ulkopuolinen arviointi. MDI Public Oy:n laajaan kyselyyn ja sitä täydentäviin haastatteluihin pohjautuvien arviointihavaintojen perusteella maakuntaohjelma on kokonaisuudessaan onnistunut. Erityistä kiitosta saa osaamisen kehittäminen. Arvioijan mielestä ohjelman tavoitepaletti on kuitenkin turhan laaja, ja ohjelman kärkiä on syytä teroittaa.

Arvioija näkee maakuntaohjelman vaikuttavan alueen kehitykseen erityisesti siten, että maakunnan eri toimijoiden strategiat ovat samansuuntaiset. Resurssien ohjaajana maakuntaohjelma toimii kohtalaisen hyvin. Toisaalta arvioijan mielestä yhteistyötä heikentää heikko sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin. Erityisesti eteläsavolaisena piirteenä arvioija nostaa esiin maakunnan kaksinapaisuuden. Kunnat ja kehittämisyhtiöt ovat pitäneet ohjelmaa myös liiaksi maakuntaliiton, ei maakunnan, ohjelmana.

- Arvioinnista otetaan opiksi uuden maakuntaohjelman valmistelussa, joka on paraikaa käynnissä. Valmisteluprosessista on tehty entistäkin osallistavampi, toteaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen.

- Arviointi on herättänyt keskustelua maakuntaohjelmatyössä mukana olevissa. Prosessiin osallistuvat yhteistyökumppanit ovat ihmetelleet kaksinapaisuuden korostumista arvioinnissa. Eri alojen toimijat ja asiantuntijat ovat mielestään hyvinkin yksituumaisia ja yhteistyökykyisiä, ja he arvelevatkin kaksinapaisuuden elävän lähinnä poliittisen ja virkamiesjohdon tasolla, sanoo Koskinen.

Maakuntaohjelmalla sovitetaan yhteen lähivuosien toimenpiteet, joilla maakunnassa päästään asetettuihin tavoitteisiin. Nykyinen maakuntaohjelma on voimassa vuoteen 2014 saakka. Uutta, vuosille 2014-2017 ulottuvaa ohjelmaa laaditaan parhaillaan ja tarkoitus on, että sen hyväksyy maakuntavaltuusto kevätkokouksessaan 2014.

Ulkomaalaisten vapaa-ajan asumisen muotoja selvitetään

Itä-Suomen yliopisto käynnistää hankkeen, jossa tarkastellaan venäläisten kiinteistönomistukseen pohjautuvaa vapaa-ajan asumista Etelä-Savossa. Vaikka ulkomaalaisten ja erityisesti venäläisten kiinteistönostot ovat lisääntyneet viime vuosina voimakkaasti, ilmiötä koskevaa tietoa on saatavilla vain rajoitetusti. Tämän vuoksi ilmiötä koskevaa keskustelua leimaavat voimakkaasti erilaiset olettamukset ja kuulopuheet ja venäläisten kiinteistönostot on usein nähty uhkana.

Venäläisten arvioidaan omistavan tällä hetkellä noin 5000 kiinteistöä Suomessa, mutta ennusteiden mukaan määrä voi nousta jopa 25 000 vuoteen 2030 mennessä. Tällaisen ennusteen mahdollinen toteutuminen korostaa tarvetta tarkastella ilmiön merkitystä Etelä-Savolle. Hanke alkaa 1.9.2013 ja päättyy keväällä 2014. Kustannuksiksi hyväksyttiin 48 045 euroa, josta valtion ja EU-rahoituksen osuus on 33 632 euroa. 

Tapahtumia matkailualueen imagon rakentajina kartoitetaan

Maakuntahallitus myönsi Itä-Suomen yliopistolle 54 1445 euroa hankkeelle, jonka päätavoitteena on selvittää maakunnan matkakohteiden imagojen ja brändien rakentumista kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumien näkökulmasta sekä tutkia, kuinka imagoja ja brändejä voidaan rakentaa yhdessä tai kuinka ne rakentuvat yhteisesti eri sidosryhmien (matkailijat, yrittäjät, kunta, matkailun alueorganisaatiot jne.) välisessä kanssakäymisessä mahdollisimman tehokkaasti.

Hanke päättyy vuoden 2014 lopussa ja sen tuloksena saadaan mm., toimenpide-ehdotus tapahtumien ja sidosryhmien hyödyntämisestä osana imagon rakennusprosessia.

Food Meets Art for Europe 1 tuo näkyvyyttä

Maakuntahallitus myönsi 95 340 euroa Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:lle Food Meets Art for Europe 1 –hankkeelle. Vuoden aikana hankkeessa jatketaan ja laajennetaan Spektaakkeli 2012 -hankkeessa käynnistettyä työtä ete­lä­sa­vo­lais­ten käsityö-, elintarvike- ja matkailuyritysten näkyvyyden, myynti- ja mark­ki­noin­ti­osaa­mi­sen vahvistamiseksi.

Projektissa etsitään uusia myynnin ja markkinoinnin toimintatapoja sekä selvitetään sähköisten ja­ke­lu­ka­na­vien tuomia mahdollisuuksia. Jatketaan ja vahvistetaan alueen yritysten keskinäistä ver­kos­toi­tu­mis­ta sekä aloitetaan uusien kumppanuuksien etsiminen maakunnan ulkopuolelta ja Eu­roo­pas­ta. Projektin tarve ilmeni edellisessä Spektaakkeli 2012 -hankkeessa, jossa alan yri­tys­ten tuotteita tehtiin tunnetuksi omassa maakunnassa ja pääkaupunkiseudulla. Tuolloin huo­mat­tiin, että todellinen kysyntä eteläsavolaisia tuotteita kohtaan löytyy maakunnan ulkopuolelta, eri­tyi­ses­ti Etelä-Suomesta. Tässä projektissa etsitään uudenlaisia tapoja myydä ja markkinoida ja selvitetään mahdollisuuksia luoda kokonaan uusia sähköisiin ratkaisuihin pohjautuvia kau­pan­käyn­nin muotoja.

Kulttuuriympäristöasioihin saatava selkeyttä maakuntatasolla

Maakuntahallitus korostaa lausunnossaan työryhmän esityksestä kulttuuriympäristöstrategiaksi 2014-2020, että keskeisin ratkaistava asia kulttuuriympäristöstrategiassa on selkiyttää kulttuuriympäristöasioiden hoitoa maakuntatasolla. Strategiassa tässä ei ole esitetty ratkaisua, vaan se on tarkoitus ratkaista jatkotyössä.

Maakuntahallituksen mukaan työnjaon selkeyttämisellä ja määrittämisellä olisi kuitenkin kiire, sillä maakuntamuseoiden, ELY- keskusten ja maakuntaliittojen voimavarat kulttuuriympäristöasioissa ovat koko ajan vähenemässä ja näitä asioita hoitava asiantuntijajoukko on vuosi vuodelta pienentynyt. Työnjako näiden viranomaisten vaihtelee eri maakunnissa riippuen osaavista henkilöistä, yhteistä käytäntöä ei ole.  Maakuntataso tarvitseekin selkeän roolin ottajan kulttuuriympäristöasioiden hoitamisessa.

Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä kunnat ja maakuntaliitot ovat keskeisiä toimijoita kulttuuriperintöasioiden hallinnoinnissa kaavoituksen ja siihen liittyvän inventointityön vuoksi. Vastuuta asian hoidosta voisikin siirtää maakuntaliitoille. Maakuntaliittojen, ELY- keskusten ja maakuntamuseoiden edustus strategian toimeenpanoa pohdittaessa onkin oleellisen tärkeää, koska esitetyt toimenpiteet koskevat mitä suurimmassa määrin näiden viranomaisten resursseja ja tehtäviä.

Laajakaistassa hyödynnettävä kaikki mahdollinen potentiaali

Etelä-Savon maakuntahallitus korostaa lausunnossaan Laajakaistaa kaikille 2015 –hankkeen toisen väliarvioinnin keskustelumuistiosta, että on tärkeää, että kaikin mahdollisin keinoin parannetaan laajakaistahankkeiden taloudellista kannattavuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. kaiken asiakaspotentiaali hyödyntämistä (sekä vakituiset että vapaa-ajan asunnot) sekä itsesäätelyn lisäämistä.

Etelä-Savossa kuntien kiinnostus laajakaistaverkkoja kohtaan on lisääntynyt merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Yhtenä keskeisenä syynä tähän on ollut markkinoiden kehittyminen. Tämä näkyy mm TV-yhtiöiden laajentuneina netti-TV palveluina (esim. YLE Areena, Katsomo, Ruutu.fi) sekä kansainvälisten tilausvideopalveluyritysten (esim Netflix, HBO ja Viaplay) tulona Suomen markkinoille. Nämä ja muut uudet palvelut ovat lisänneet ymmärrystä suurta tiedonsiirtonopeutta vaativien verkkojen tarpeesta tulevaisuudessa.

Markkinoiden kehitys on selvästi lisännyt kuntien ja kuntalaisten kiinnostusta laajakaistapalveluita kohtaan. Tällä hetkellä Etelä-Savossa on käynnissä laajakaistaselvitykset useiden kuntien alueella. Näistä osa voi edetä julkisen tuen hakuvaiheeseen vielä tämän vuoden aikana, mutta monet ovat toteutettavissa vasta vuonna 2015 tai sen jälkeen.

Maakuntaliitto korostaa lausunnossaan, että Etelä-Savossa vapaa-ajanasuntoja on yli 48 000. Niiden saaminen tuen piiriin lisäisi merkittävästi kysyntäpotentiaalia. Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä laajakaista kaikille –hankkeessa kiinnitetään aivan liika huomiota siihen, ettei toteutuvissa hankkeissa rakennetta liikaa. Todellinen ongelma on kuitenkin se, että rakentamista tapahtuu liian vähän. Maakuntaliitto toteaa, että hankkeiden tukikelpoisuuden arviointia voitaisiin keventää ja luotaa enemmän toimijoiden itsesäätelyyn.

Muut kokousasiat hyväksyttiin esityksen mukaisina.

Seuraava kokous

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran eduskuntavaalien jälkeen 30. syyskuuta.

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh.044 770 0515,aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903,hallinto-ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010