Viialainen: Palvelurakenneuudistuksessa päätöksen aika

09.04.2010


Noin 50-henkinen päättäjäporukka kokoontui pohtimaan Etelä-Savon tulevaisuudelle tärkeitä kysymyksiä 9. huhtikuuta Mikkeliin. Aamupäiväseminaarissa maakuntajohtaja Matti Viialainen esitti seminaariväelle tuoreimmat tilastotiedot kehityksen suunnasta.

Monilta osin uusimmat tiedot ilahduttavat: muuttotappio on selvästi pienentynyt ja kuntatalous kohentunut. Kunta- ja palvelurakenneuudistus ei sen sijaan ole edennyt toivotulla tavalla. Tilanteen jumiutuminen sosiaali- ja terveyspalveluissa huolestuttaa maakuntajohtaja Viialaista.


Maakunnallinen sosiaali- ja terveyspiiri?

– Savonlinnan seudun Sosteri natisee liitoksissaan, ja Mikkelin seudun Mainio jäi lähtökuoppiin. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asukkaille todella tärkeitä. Syntynyt pattitilanne on ikävä takaisku, Viialainen sanoo.

Viialaisen viesti kuntapäättäjille oli selvä: ajan ei voi antaa vain kulua, on tehtävä ratkaisuja.

– Jos seudullisia ratkaisuja ei synny, maakuntajohtajana esitän harkittavaksi maakunnallista sosiaali- ja terveyspiiriä. Sen synnyttämisessä voimme hyödyntää Etelä-Karjalan ja Kainuun kokemukset, Viialainen sanoo.

Maakunnallinen toteuttamismalli oli yksi niistä kolmesta vaihtoehdosta, joita selvitysmies Kari Puro esitti eteläsavolaisille kunnille kaksi vuotta sitten raportissaan.


Muuttotappio pieneni

Etelä-Savon muuttotappio pieneni viime vuonna selvästi. Tappio oli enää 277 ihmistä eli puolet vuoden 2008 määrästä ja vain runsas neljäsosa vuoden 2007 synkistä luvuista.

Viialainen uskoo, että luvut kertovat muun muassa Etelä-Savon vetovoiman kasvusta.

– Nyt meidän on varmistettava, että myönteinen kehitys jatkuu ja muuttotappio kääntyy muuttovoitoksi, Viialainen sanoo.

Uusiutuva Etelä-Savo -strategian tavoitteena oli supistaa vuoden 2009 muuttotappio 250 henkeen, joten tavoitteesta jäätiin vain 27 ihmisen verran. Lopullisena tavoitteena on kääntää muuttotappio muuttovoitoksi vuoteen 2015 mennessä.


Ripeästi mukaan nousuun

– Näytämme selvinneen myös vientilamasta pienemmin kolhuin kuin muut maakunnat. Nyt on päästävä ripeästi mukaan talouden orastavaan nousuun, Viialainen painottaa.

– Isot julkiset ja yksityiset investoinnit rohkaisevat, esimerkkeinä Savonlinnasta rinnakkaisväylän rakentaminen ja UPM:n investoinnit ja Mikkelin seudulta Viitostien kunnostustyöt, Kauppakeskus Akseli ja toriparkki.

Myös valtion aluehallinnon remontissa Etelä-Savo pärjäsi Viialaisen mukaan kohtuullisesti.
Matkailussa maakuntajohtajaa ilahduttaa tieto, että ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset ovat kasvaneet, kiitos venäläisturistien.

– Matkailussa maakunta alisuoriutuu kuitenkin edelleen. Huono tilanne johtuu siitä, ettei meillä ole suuria investointeja. Odotankin nopeita ratkaisuja Lomaliiton konkurssin synnyttämään tilanteeseen Savonlinnassa ja Punkaharjulla.


Kunnat hyötyisivät energiafuusiosta

Kuntatalous kehittyi vuonna 2009 hyvään suuntaan. Mahdollinen energiayhtiöiden fuusio kohentaisi Viialaisen mielestä kuntataloutta entisestään, kun kunnat voisivat kaupparahoilla lyhentää velkojaan.

Seminaarissa oli myös paneelikeskustelu, jossa kaupunginhallitusten luottamushenkilöjohto ja elinkeinoelämän edustajat kertoivat omat näkemyksensä maakunnan talouden tilasta. Keskustelua veti päätoimittaja Tapio Honkamaa Länsi-Savosta.

Maakuntastrategiaa toteuttavan maakuntaohjelman mahdollisuuksia vaikuttaa väestö- ja talouskehitykseen arvioivat sekä aluehallintoviranomaiset että seutujen elinkeinojohtajat.
Seminaari oli Etelä-Savon uuden maakuntastrategian ensimmäinen seurantatilaisuus. Maakuntavaltuusto hyväksyi Uusiutuva Etelä-Savo -strategian toukokuussa 2009.

Strategian tavoitteena on kääntää maakunnan muutto- ja talousluvut kasvuun. Tavoitteeseen pyritään vahvistamalla yritystoimintaa ja hyödyntämällä alueen viihtyisää asuinympäristöä ja Saimaan vetovoimaa. Strategiassaan Etelä-Savo julistautuu Saimaan maakunnaksi.

Strategia valmisteltiin laajassa yhteistyössä kuntien, seutukuntien, elinkeinoelämän, etujärjestöjen ja aluehallintoviranomaisten kesken. – Seminaarin järjesti Etelä-Savon maakuntaliitto.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 – 770 0515, ja maakuntasuunnittelija Jyrki Kuva, puh. 040 – 757 6698.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Viialainen: Palvelurakenneuudistuksessa päätöksen aika

09.04.2010


Noin 50-henkinen päättäjäporukka kokoontui pohtimaan Etelä-Savon tulevaisuudelle tärkeitä kysymyksiä 9. huhtikuuta Mikkeliin. Aamupäiväseminaarissa maakuntajohtaja Matti Viialainen esitti seminaariväelle tuoreimmat tilastotiedot kehityksen suunnasta.

Monilta osin uusimmat tiedot ilahduttavat: muuttotappio on selvästi pienentynyt ja kuntatalous kohentunut. Kunta- ja palvelurakenneuudistus ei sen sijaan ole edennyt toivotulla tavalla. Tilanteen jumiutuminen sosiaali- ja terveyspalveluissa huolestuttaa maakuntajohtaja Viialaista.


Maakunnallinen sosiaali- ja terveyspiiri?

– Savonlinnan seudun Sosteri natisee liitoksissaan, ja Mikkelin seudun Mainio jäi lähtökuoppiin. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asukkaille todella tärkeitä. Syntynyt pattitilanne on ikävä takaisku, Viialainen sanoo.

Viialaisen viesti kuntapäättäjille oli selvä: ajan ei voi antaa vain kulua, on tehtävä ratkaisuja.

– Jos seudullisia ratkaisuja ei synny, maakuntajohtajana esitän harkittavaksi maakunnallista sosiaali- ja terveyspiiriä. Sen synnyttämisessä voimme hyödyntää Etelä-Karjalan ja Kainuun kokemukset, Viialainen sanoo.

Maakunnallinen toteuttamismalli oli yksi niistä kolmesta vaihtoehdosta, joita selvitysmies Kari Puro esitti eteläsavolaisille kunnille kaksi vuotta sitten raportissaan.


Muuttotappio pieneni

Etelä-Savon muuttotappio pieneni viime vuonna selvästi. Tappio oli enää 277 ihmistä eli puolet vuoden 2008 määrästä ja vain runsas neljäsosa vuoden 2007 synkistä luvuista.

Viialainen uskoo, että luvut kertovat muun muassa Etelä-Savon vetovoiman kasvusta.

– Nyt meidän on varmistettava, että myönteinen kehitys jatkuu ja muuttotappio kääntyy muuttovoitoksi, Viialainen sanoo.

Uusiutuva Etelä-Savo -strategian tavoitteena oli supistaa vuoden 2009 muuttotappio 250 henkeen, joten tavoitteesta jäätiin vain 27 ihmisen verran. Lopullisena tavoitteena on kääntää muuttotappio muuttovoitoksi vuoteen 2015 mennessä.


Ripeästi mukaan nousuun

– Näytämme selvinneen myös vientilamasta pienemmin kolhuin kuin muut maakunnat. Nyt on päästävä ripeästi mukaan talouden orastavaan nousuun, Viialainen painottaa.

– Isot julkiset ja yksityiset investoinnit rohkaisevat, esimerkkeinä Savonlinnasta rinnakkaisväylän rakentaminen ja UPM:n investoinnit ja Mikkelin seudulta Viitostien kunnostustyöt, Kauppakeskus Akseli ja toriparkki.

Myös valtion aluehallinnon remontissa Etelä-Savo pärjäsi Viialaisen mukaan kohtuullisesti.
Matkailussa maakuntajohtajaa ilahduttaa tieto, että ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset ovat kasvaneet, kiitos venäläisturistien.

– Matkailussa maakunta alisuoriutuu kuitenkin edelleen. Huono tilanne johtuu siitä, ettei meillä ole suuria investointeja. Odotankin nopeita ratkaisuja Lomaliiton konkurssin synnyttämään tilanteeseen Savonlinnassa ja Punkaharjulla.


Kunnat hyötyisivät energiafuusiosta

Kuntatalous kehittyi vuonna 2009 hyvään suuntaan. Mahdollinen energiayhtiöiden fuusio kohentaisi Viialaisen mielestä kuntataloutta entisestään, kun kunnat voisivat kaupparahoilla lyhentää velkojaan.

Seminaarissa oli myös paneelikeskustelu, jossa kaupunginhallitusten luottamushenkilöjohto ja elinkeinoelämän edustajat kertoivat omat näkemyksensä maakunnan talouden tilasta. Keskustelua veti päätoimittaja Tapio Honkamaa Länsi-Savosta.

Maakuntastrategiaa toteuttavan maakuntaohjelman mahdollisuuksia vaikuttaa väestö- ja talouskehitykseen arvioivat sekä aluehallintoviranomaiset että seutujen elinkeinojohtajat.
Seminaari oli Etelä-Savon uuden maakuntastrategian ensimmäinen seurantatilaisuus. Maakuntavaltuusto hyväksyi Uusiutuva Etelä-Savo -strategian toukokuussa 2009.

Strategian tavoitteena on kääntää maakunnan muutto- ja talousluvut kasvuun. Tavoitteeseen pyritään vahvistamalla yritystoimintaa ja hyödyntämällä alueen viihtyisää asuinympäristöä ja Saimaan vetovoimaa. Strategiassaan Etelä-Savo julistautuu Saimaan maakunnaksi.

Strategia valmisteltiin laajassa yhteistyössä kuntien, seutukuntien, elinkeinoelämän, etujärjestöjen ja aluehallintoviranomaisten kesken. – Seminaarin järjesti Etelä-Savon maakuntaliitto.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 – 770 0515, ja maakuntasuunnittelija Jyrki Kuva, puh. 040 – 757 6698.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Viialainen: Palvelurakenneuudistuksessa päätöksen aika

09.04.2010


Noin 50-henkinen päättäjäporukka kokoontui pohtimaan Etelä-Savon tulevaisuudelle tärkeitä kysymyksiä 9. huhtikuuta Mikkeliin. Aamupäiväseminaarissa maakuntajohtaja Matti Viialainen esitti seminaariväelle tuoreimmat tilastotiedot kehityksen suunnasta.

Monilta osin uusimmat tiedot ilahduttavat: muuttotappio on selvästi pienentynyt ja kuntatalous kohentunut. Kunta- ja palvelurakenneuudistus ei sen sijaan ole edennyt toivotulla tavalla. Tilanteen jumiutuminen sosiaali- ja terveyspalveluissa huolestuttaa maakuntajohtaja Viialaista.


Maakunnallinen sosiaali- ja terveyspiiri?

– Savonlinnan seudun Sosteri natisee liitoksissaan, ja Mikkelin seudun Mainio jäi lähtökuoppiin. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asukkaille todella tärkeitä. Syntynyt pattitilanne on ikävä takaisku, Viialainen sanoo.

Viialaisen viesti kuntapäättäjille oli selvä: ajan ei voi antaa vain kulua, on tehtävä ratkaisuja.

– Jos seudullisia ratkaisuja ei synny, maakuntajohtajana esitän harkittavaksi maakunnallista sosiaali- ja terveyspiiriä. Sen synnyttämisessä voimme hyödyntää Etelä-Karjalan ja Kainuun kokemukset, Viialainen sanoo.

Maakunnallinen toteuttamismalli oli yksi niistä kolmesta vaihtoehdosta, joita selvitysmies Kari Puro esitti eteläsavolaisille kunnille kaksi vuotta sitten raportissaan.


Muuttotappio pieneni

Etelä-Savon muuttotappio pieneni viime vuonna selvästi. Tappio oli enää 277 ihmistä eli puolet vuoden 2008 määrästä ja vain runsas neljäsosa vuoden 2007 synkistä luvuista.

Viialainen uskoo, että luvut kertovat muun muassa Etelä-Savon vetovoiman kasvusta.

– Nyt meidän on varmistettava, että myönteinen kehitys jatkuu ja muuttotappio kääntyy muuttovoitoksi, Viialainen sanoo.

Uusiutuva Etelä-Savo -strategian tavoitteena oli supistaa vuoden 2009 muuttotappio 250 henkeen, joten tavoitteesta jäätiin vain 27 ihmisen verran. Lopullisena tavoitteena on kääntää muuttotappio muuttovoitoksi vuoteen 2015 mennessä.


Ripeästi mukaan nousuun

– Näytämme selvinneen myös vientilamasta pienemmin kolhuin kuin muut maakunnat. Nyt on päästävä ripeästi mukaan talouden orastavaan nousuun, Viialainen painottaa.

– Isot julkiset ja yksityiset investoinnit rohkaisevat, esimerkkeinä Savonlinnasta rinnakkaisväylän rakentaminen ja UPM:n investoinnit ja Mikkelin seudulta Viitostien kunnostustyöt, Kauppakeskus Akseli ja toriparkki.

Myös valtion aluehallinnon remontissa Etelä-Savo pärjäsi Viialaisen mukaan kohtuullisesti.
Matkailussa maakuntajohtajaa ilahduttaa tieto, että ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset ovat kasvaneet, kiitos venäläisturistien.

– Matkailussa maakunta alisuoriutuu kuitenkin edelleen. Huono tilanne johtuu siitä, ettei meillä ole suuria investointeja. Odotankin nopeita ratkaisuja Lomaliiton konkurssin synnyttämään tilanteeseen Savonlinnassa ja Punkaharjulla.


Kunnat hyötyisivät energiafuusiosta

Kuntatalous kehittyi vuonna 2009 hyvään suuntaan. Mahdollinen energiayhtiöiden fuusio kohentaisi Viialaisen mielestä kuntataloutta entisestään, kun kunnat voisivat kaupparahoilla lyhentää velkojaan.

Seminaarissa oli myös paneelikeskustelu, jossa kaupunginhallitusten luottamushenkilöjohto ja elinkeinoelämän edustajat kertoivat omat näkemyksensä maakunnan talouden tilasta. Keskustelua veti päätoimittaja Tapio Honkamaa Länsi-Savosta.

Maakuntastrategiaa toteuttavan maakuntaohjelman mahdollisuuksia vaikuttaa väestö- ja talouskehitykseen arvioivat sekä aluehallintoviranomaiset että seutujen elinkeinojohtajat.
Seminaari oli Etelä-Savon uuden maakuntastrategian ensimmäinen seurantatilaisuus. Maakuntavaltuusto hyväksyi Uusiutuva Etelä-Savo -strategian toukokuussa 2009.

Strategian tavoitteena on kääntää maakunnan muutto- ja talousluvut kasvuun. Tavoitteeseen pyritään vahvistamalla yritystoimintaa ja hyödyntämällä alueen viihtyisää asuinympäristöä ja Saimaan vetovoimaa. Strategiassaan Etelä-Savo julistautuu Saimaan maakunnaksi.

Strategia valmisteltiin laajassa yhteistyössä kuntien, seutukuntien, elinkeinoelämän, etujärjestöjen ja aluehallintoviranomaisten kesken. – Seminaarin järjesti Etelä-Savon maakuntaliitto.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 – 770 0515, ja maakuntasuunnittelija Jyrki Kuva, puh. 040 – 757 6698.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Viialainen: Palvelurakenneuudistuksessa päätöksen aika

09.04.2010


Noin 50-henkinen päättäjäporukka kokoontui pohtimaan Etelä-Savon tulevaisuudelle tärkeitä kysymyksiä 9. huhtikuuta Mikkeliin. Aamupäiväseminaarissa maakuntajohtaja Matti Viialainen esitti seminaariväelle tuoreimmat tilastotiedot kehityksen suunnasta.

Monilta osin uusimmat tiedot ilahduttavat: muuttotappio on selvästi pienentynyt ja kuntatalous kohentunut. Kunta- ja palvelurakenneuudistus ei sen sijaan ole edennyt toivotulla tavalla. Tilanteen jumiutuminen sosiaali- ja terveyspalveluissa huolestuttaa maakuntajohtaja Viialaista.


Maakunnallinen sosiaali- ja terveyspiiri?

– Savonlinnan seudun Sosteri natisee liitoksissaan, ja Mikkelin seudun Mainio jäi lähtökuoppiin. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asukkaille todella tärkeitä. Syntynyt pattitilanne on ikävä takaisku, Viialainen sanoo.

Viialaisen viesti kuntapäättäjille oli selvä: ajan ei voi antaa vain kulua, on tehtävä ratkaisuja.

– Jos seudullisia ratkaisuja ei synny, maakuntajohtajana esitän harkittavaksi maakunnallista sosiaali- ja terveyspiiriä. Sen synnyttämisessä voimme hyödyntää Etelä-Karjalan ja Kainuun kokemukset, Viialainen sanoo.

Maakunnallinen toteuttamismalli oli yksi niistä kolmesta vaihtoehdosta, joita selvitysmies Kari Puro esitti eteläsavolaisille kunnille kaksi vuotta sitten raportissaan.


Muuttotappio pieneni

Etelä-Savon muuttotappio pieneni viime vuonna selvästi. Tappio oli enää 277 ihmistä eli puolet vuoden 2008 määrästä ja vain runsas neljäsosa vuoden 2007 synkistä luvuista.

Viialainen uskoo, että luvut kertovat muun muassa Etelä-Savon vetovoiman kasvusta.

– Nyt meidän on varmistettava, että myönteinen kehitys jatkuu ja muuttotappio kääntyy muuttovoitoksi, Viialainen sanoo.

Uusiutuva Etelä-Savo -strategian tavoitteena oli supistaa vuoden 2009 muuttotappio 250 henkeen, joten tavoitteesta jäätiin vain 27 ihmisen verran. Lopullisena tavoitteena on kääntää muuttotappio muuttovoitoksi vuoteen 2015 mennessä.


Ripeästi mukaan nousuun

– Näytämme selvinneen myös vientilamasta pienemmin kolhuin kuin muut maakunnat. Nyt on päästävä ripeästi mukaan talouden orastavaan nousuun, Viialainen painottaa.

– Isot julkiset ja yksityiset investoinnit rohkaisevat, esimerkkeinä Savonlinnasta rinnakkaisväylän rakentaminen ja UPM:n investoinnit ja Mikkelin seudulta Viitostien kunnostustyöt, Kauppakeskus Akseli ja toriparkki.

Myös valtion aluehallinnon remontissa Etelä-Savo pärjäsi Viialaisen mukaan kohtuullisesti.
Matkailussa maakuntajohtajaa ilahduttaa tieto, että ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset ovat kasvaneet, kiitos venäläisturistien.

– Matkailussa maakunta alisuoriutuu kuitenkin edelleen. Huono tilanne johtuu siitä, ettei meillä ole suuria investointeja. Odotankin nopeita ratkaisuja Lomaliiton konkurssin synnyttämään tilanteeseen Savonlinnassa ja Punkaharjulla.


Kunnat hyötyisivät energiafuusiosta

Kuntatalous kehittyi vuonna 2009 hyvään suuntaan. Mahdollinen energiayhtiöiden fuusio kohentaisi Viialaisen mielestä kuntataloutta entisestään, kun kunnat voisivat kaupparahoilla lyhentää velkojaan.

Seminaarissa oli myös paneelikeskustelu, jossa kaupunginhallitusten luottamushenkilöjohto ja elinkeinoelämän edustajat kertoivat omat näkemyksensä maakunnan talouden tilasta. Keskustelua veti päätoimittaja Tapio Honkamaa Länsi-Savosta.

Maakuntastrategiaa toteuttavan maakuntaohjelman mahdollisuuksia vaikuttaa väestö- ja talouskehitykseen arvioivat sekä aluehallintoviranomaiset että seutujen elinkeinojohtajat.
Seminaari oli Etelä-Savon uuden maakuntastrategian ensimmäinen seurantatilaisuus. Maakuntavaltuusto hyväksyi Uusiutuva Etelä-Savo -strategian toukokuussa 2009.

Strategian tavoitteena on kääntää maakunnan muutto- ja talousluvut kasvuun. Tavoitteeseen pyritään vahvistamalla yritystoimintaa ja hyödyntämällä alueen viihtyisää asuinympäristöä ja Saimaan vetovoimaa. Strategiassaan Etelä-Savo julistautuu Saimaan maakunnaksi.

Strategia valmisteltiin laajassa yhteistyössä kuntien, seutukuntien, elinkeinoelämän, etujärjestöjen ja aluehallintoviranomaisten kesken. – Seminaarin järjesti Etelä-Savon maakuntaliitto.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 – 770 0515, ja maakuntasuunnittelija Jyrki Kuva, puh. 040 – 757 6698.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010