Tietopalvelu

Maakuntablogi

Paluu artikkeleihin

Säädösmuutosten tuettava maakuntauudistusta

(04.04.2016)

Valtioneuvosto on päättänyt muodostaa Suomeen 18 itsehallintoaluetta (maakuntaa) nykyisten maakuntien pohjalta. Maakuntaliittojen ja ELY-keskusten tehtävät sekä osa kuntien tehtävistä muodostavat uuden maakuntaitsehallinnon elinvoimapolitiikan kokonaisuuden.

Maakuntaliittojen mielestä kaikki säädösvalmistelu tulevan maakuntapohjaisen itsehallinnon toimialaan kuuluvista ja sitä sivuavista asioista tulee tehdä maakuntauudistuksen kokonaisuus huomioiden. Säädösmuutosten tulee tukea käynnissä olevan maakuntauudistuksen linjauksia: 18 aidosti itsehallinnollista maakuntaa, jotka voivat tehdä keskenään sopimuksia tehtävien hoitamisesta maakunnan sisällä ja maakuntien kesken.

Maakuntaliitot ovat tuoreessa kannanotossaan ilmaisseet huolensa siitä, että ELY-keskusten tehtäviä kootaan toistuvilla säädösmuutoksilla suurempiin aluekokonaisuuksiin tai valtakunnallisesti hoidettavaksi. Avoimeen ja läpinäkyvään lainvalmisteluun ei mielestämme kuulu jatkuva asetustehtailu, joka maakuntahallintouudistuksen valmisteluvaiheessa pala palalta heikentää tulevan maakuntaitsehallinnon edellytyksiä omaehtoiseen ja vaikuttavaan elinvoimapolitiikkaan.

Nyt työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) pyytää lausuntoa muutosehdotukseen, jolla mm. tarkennetaan aluekehityslain tavoitteita vastaamaan Sipilän hallituksen vastikään hyväksymiä aluekehityksen painopisteitä.

Samassa yhteydessä TEM on ujuttamassa aluekehityksen rahoituslakiin ELY-keskusten EAKR-tukivalikoiman laajentamisen yrityspalveluiden kehittämis- ja investointihankkeisiin. Perusteluna on hallituksen lopettaman valtakunnallisen INKA-ohjelman käyttämättä jääneiden EAKR-varojen osoittaminen Yritys-Suomi-palvelun kehittämiseen. Myöhemmin valmisteltavalla asetuksella tämä tehtävä määrättäisiin jollekin (yhdelle) ELY-keskukselle.

Tarpeettomat muutokset ja päällekkäisyydet sotivat norminpurkua vastaan

Maakuntaliitot pitävät uudistusta tarpeettomana, sillä jäljellä olevia INKA-varoja on jo merkittävästi sidottu muihin tarpeisiin. INKA-rahan rippeet voidaan ilman lakimuutoksia palauttaa maakuntien kehyksiin, käyttää uuteen valtakunnalliseen pk-aloitteeseen tai osoittaa muuhun valtakunnalliseen EAKR-toimenpiteeseen kuullen ensin maakuntaliittoja. Yritys-Suomi –palvelua puolestaan on viime ohjelmakaudella kehitetty useiden miljoonien ESR-rahoituksella. Jos tähän halutaan käyttää lisää hankerahaa, se tulee tehdä ESR-varoilla.

Ministeriö on itse ohjeistanut suhtautumaan pidättyvästi rahan myöntämiseen itselleen ns. oman tuotannon hankkeisiin. Rakennerahastovaroilla ei pidä täydentää valtionhallinnon rahoitusvajetta.

Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämis- ja investointihankkeet voidaan edelleen rahoittaa maakunnan liittojen saman rahoituslain mukaisilla toimilla. Ehdotettu lakimuutos synnyttäisi päällekkäisyyttä ELY-keskusten ja maakuntaliittojen yritysten toimintaedellytysten kehittämisen tukivalikoimaan ja rahoittajarooleihin.

Lakiuudistuksessa säädetään myös Alueiden uudistumisen neuvottelukunnasta (Aune). Neuvottelukunnan tehtäväalueeseen, Suomen maantieteelliseen laajuuteen ja alueiden erilaisuuteen nähden maakuntaliitojen edustus on liian ohut - 1 maakuntajohtaja 18 hengen kokoonpanossa, jossa ministeriöillä ja valtion aluehallinnolla on selvä enemmmistö. Jos ryhmän leipälaji on aluekehitys, olisi siinä hyvä olla asian- ja aluetuntemusta vähintäänkin maan jokaiselta suuralueelta.

Riitta Koskinen
Aluekehitysjohtaja
Etelä-Savon maakuntaliitto

Jaa

Kommentit

Lisää kommentti