Etelä-Savon maakuntaliitto ja Varsinais-Suomen liitto ovat toteuttaneet yhdessä hankkeen taajamien elinvoiman kehittämiseksi. Hankkeessa on kehitetty yhteistyömuotoja ja -menetelmiä taajamien elinvoiman edistämiseksi sekä julkisen rakennuskannan hallintaan ja kestävään uusiokäyttöön. Vuoden mittainen hanke on saanut rahoitusta ympäristöministeriöltä.
Hanke on toteutettu tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa. Sekä Etelä-Savossa että Varsinais-Suomessa menetelmiä testattiin ja työstettiin kahdessa esimerkkitaajamassa. Etelä-Savon osalta taajamat olivat Haukivuori ja Kangasniemi, Varsinais-Suomen osalta Aura ja Mynämäki. Etelä-Savossa keskityttiin julkisten rakennusten arvon, kunnon ja uusiokäytön kysymyksiin osana taajamien elinvoimaa. Pääpaino oli sodanjälkeisen rakennuskannan tarkastelussa. Varsinais-Suomessa puolestaan tarkasteltiin taajamien ajallisen kehityksen, rakenteen ja laadullisten tekijöiden, kuten identiteetin, vaikutusta niiden elinvoimaisuuteen.
Etelä-Savossa keskityttiin rakennusten arvoihin, kuntoon ja uusiokäyttöön
Hankkeen Etelä-Savon osuudessa lisättiin tietopohjaa ja kehitettiin yhteistyömuotoja sodanjälkeen rakennetun ns. modernin rakennusperinnön arvojen tutkimiseen ja määrittämiseen yhteistyössä kuntien kanssa. Lisäksi toteutettiin reittiopas rakennusten arvojen, käytön ja kunnon selvittämiseen. Opas todettiin hankkeen työpajoissa tarpeelliseksi.
- Rakennusten arvojen, kunnon ja käytön jatkuvuuden tarkastelu yhdessä on monimutkainen yhtälö, johon sisältyy erilaista lainsäädännöllistä taustaa, selvitystyötä ja erityisosaamisen tarvetta, sanoo hanketta vetänyt kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitosta.
- Paras tae rakennuksen arvojen ja kunnon säilymiselle on, että se on käytössä, painottaa Nulpponen.
Reittiopas on luettavissa maakuntaliiton kotisivuilla osoitteessa http://www.esavo.fi/reittiopas.
Hankkeessa testattiin rakennusten arvojen ja merkityksellisyyden, kunnon ja käytettävyyden tietopohjan hyödyntämistä laatimalla Kangasniemen paloasemalle ideasuunnitelma sen uusiokäytöstä. Arkkitehtiopiskelija Pyry Kuismin Oulun yliopistosta tutki diplomityössään, miten rakennuksen arvot, kunto ja käytettävyys huomioiden se voitaisiin muokata uuteen käyttöön osana satamatorin toiminnallista kokonaisuutta.
Suunnitelman pohjaksi Kuisimin tarkasteli muualla toteutettuja paloasemarakennusten uusiokäyttöjä. Lisäksi hän hyödynsi suunnittelussa paikallisia asukkaita keräämällä sosiaalisessa mediassa heidän ideoitaan uusiokäytölle. Työn tuloksena syntyi idealuonnos tapahtumakeskuksesta, joka voisi toimia ravintola- ja tapahtumapaikkana, kokous- ja kerhokäytössä ja voisipa osaa rakennuksesta käyttää pienimuotoiseen majoitustoimintaa tai vaikkapa yhteisöllisenä saunanakin. Kunta voi hyödyntää opinnäytetyön ideoita aikanaan kaavoituksessa, mikäli paloaseman toiminnot siirtyvät pois nykyiseltä asemalta.
Varsinais-Suomessa tarkasteltiin taajaman identiteettitarinaa
Hankkeen Varsinais-Suomen osuudessa tarkasteltiin taajamaa, sen ominaispiirteitä ja toiminnallisuutta sekä näihin liitettäviä arvoja, kokemuksia ja merkityksiä. Ymmärrys taajaman identiteetin muodostavista tekijöistä sekä niihin kohdistuvien muutosten vaikutuksista on tärkeää, kun taajamia kehitetään tai suunnitellaan uutta. Taajaman kehitystarina voi muuttua ja kasvaa, ja identiteetti voi vastata ajan tuomiin haasteisiin, jos sen perusta on tukeva. Rajut muutokset rakennetussa ympäristössä voivat katkaista tarinan ja identiteetille voidaan joutua rakentamaan uutta perustaa.
Varsinais-Suomen pilottitaajamissa testattiin menetelmää, jolla kootaan kokonaiskuva keskeisistä taajamassa vuosien saatossa tapahtuneista muutoksista, joilla on ollut merkitystä taajaman identiteetille. Taajaman fyysisten piirteiden historian ja taajamakuvan tutkimisen lisäksi menetelmällä selvitetään taajaman toiminnallisuutta ja sisällöllisiä merkityksiä yhdessä päättäjien ja kansalaisten kanssa. Menetelmä tarjoaa hyvän apuvälineen taajamien omia vahvuuksia tukevaan kehittämiseen.
Hankkeen tulosseminaari pidettiin perjantaina 24.5. Kangasniemen kunnantalolla. Kunnantalo arvioitiin hankkeessa ehdolle maakunnallisesti arvokkaaksi modernin rakennusperinnön kohteeksi.
Lisätietoja hankkeesta antavat kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen (puh. 0400 977 672, janne.nulpponen(at)esavo.fi) ja ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, (puh. 040 724 9618, sanna.poutamo(at)esavo.fi) Etelä-Savon maakuntaliitosta.
Jani Halme, Saimi Hoyer ja Sari Kaasinen lähtevät rengasmatkalle jakamaan itäsuomalaista ilosanomaa ja innostamaan kaikkia mukaan luomaan ainutlaatuista Saimaa-ilmiötä. Lue lisää
Vaikuta on ensimmäinen osallisuuden teemaviikko Etelä-Savossa. Se jakaa ideoita ja tietoa siitä, kuinka kuka tahansa voi olla mukana vaikuttamassa maakuntamme asioihin. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntaliitto aloittaa digituen alueellisen koordinoinnin, kun digituki-pilotti laajenee valtakunnalliseksi toiminnaksi. Digitaidot ovat uusi kansalaistaito, joista huolehtiminen on koko Suomen asia. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntaliiton ja Kuntaliitto ajankohtaispäivässä keskusteltiin liikenneverkosta ja EU:n kansallisesta alue- ja rakennepolitiikasta. Keskustelua käytiin myös maakuntarajoista. Lue lisää
Maakuntahallitus kävi keskustelua liikenteen ajankohtaisista asioista 26.8. kokouksessaan. Lyhyellä aikavälillä Etelä-Savon edunvalvonnassa rataverkon eri hankkeiden painotuksista kiireellisin ja tärkein toimenpide on Savon ja Karjalan ratojen nopeuttaminen Kouvolan pohjoispuolella. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntaliitto ja Varsinais-Suomen liitto ovat toteuttaneet yhdessä hankkeen taajamien elinvoiman kehittämiseksi. Hankkeessa on kehitetty yhteistyömuotoja ja -menetelmiä taajamien elinvoiman edistämiseksi sekä julkisen rakennuskannan hallintaan ja kestävään uusiokäyttöön. Vuoden mittainen hanke on saanut rahoitusta ympäristöministeriöltä.
Hanke on toteutettu tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa. Sekä Etelä-Savossa että Varsinais-Suomessa menetelmiä testattiin ja työstettiin kahdessa esimerkkitaajamassa. Etelä-Savon osalta taajamat olivat Haukivuori ja Kangasniemi, Varsinais-Suomen osalta Aura ja Mynämäki. Etelä-Savossa keskityttiin julkisten rakennusten arvon, kunnon ja uusiokäytön kysymyksiin osana taajamien elinvoimaa. Pääpaino oli sodanjälkeisen rakennuskannan tarkastelussa. Varsinais-Suomessa puolestaan tarkasteltiin taajamien ajallisen kehityksen, rakenteen ja laadullisten tekijöiden, kuten identiteetin, vaikutusta niiden elinvoimaisuuteen.
Etelä-Savossa keskityttiin rakennusten arvoihin, kuntoon ja uusiokäyttöön
Hankkeen Etelä-Savon osuudessa lisättiin tietopohjaa ja kehitettiin yhteistyömuotoja sodanjälkeen rakennetun ns. modernin rakennusperinnön arvojen tutkimiseen ja määrittämiseen yhteistyössä kuntien kanssa. Lisäksi toteutettiin reittiopas rakennusten arvojen, käytön ja kunnon selvittämiseen. Opas todettiin hankkeen työpajoissa tarpeelliseksi.
- Rakennusten arvojen, kunnon ja käytön jatkuvuuden tarkastelu yhdessä on monimutkainen yhtälö, johon sisältyy erilaista lainsäädännöllistä taustaa, selvitystyötä ja erityisosaamisen tarvetta, sanoo hanketta vetänyt kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitosta.
- Paras tae rakennuksen arvojen ja kunnon säilymiselle on, että se on käytössä, painottaa Nulpponen.
Reittiopas on luettavissa maakuntaliiton kotisivuilla osoitteessa http://www.esavo.fi/reittiopas.
Hankkeessa testattiin rakennusten arvojen ja merkityksellisyyden, kunnon ja käytettävyyden tietopohjan hyödyntämistä laatimalla Kangasniemen paloasemalle ideasuunnitelma sen uusiokäytöstä. Arkkitehtiopiskelija Pyry Kuismin Oulun yliopistosta tutki diplomityössään, miten rakennuksen arvot, kunto ja käytettävyys huomioiden se voitaisiin muokata uuteen käyttöön osana satamatorin toiminnallista kokonaisuutta.
Suunnitelman pohjaksi Kuisimin tarkasteli muualla toteutettuja paloasemarakennusten uusiokäyttöjä. Lisäksi hän hyödynsi suunnittelussa paikallisia asukkaita keräämällä sosiaalisessa mediassa heidän ideoitaan uusiokäytölle. Työn tuloksena syntyi idealuonnos tapahtumakeskuksesta, joka voisi toimia ravintola- ja tapahtumapaikkana, kokous- ja kerhokäytössä ja voisipa osaa rakennuksesta käyttää pienimuotoiseen majoitustoimintaa tai vaikkapa yhteisöllisenä saunanakin. Kunta voi hyödyntää opinnäytetyön ideoita aikanaan kaavoituksessa, mikäli paloaseman toiminnot siirtyvät pois nykyiseltä asemalta.
Varsinais-Suomessa tarkasteltiin taajaman identiteettitarinaa
Hankkeen Varsinais-Suomen osuudessa tarkasteltiin taajamaa, sen ominaispiirteitä ja toiminnallisuutta sekä näihin liitettäviä arvoja, kokemuksia ja merkityksiä. Ymmärrys taajaman identiteetin muodostavista tekijöistä sekä niihin kohdistuvien muutosten vaikutuksista on tärkeää, kun taajamia kehitetään tai suunnitellaan uutta. Taajaman kehitystarina voi muuttua ja kasvaa, ja identiteetti voi vastata ajan tuomiin haasteisiin, jos sen perusta on tukeva. Rajut muutokset rakennetussa ympäristössä voivat katkaista tarinan ja identiteetille voidaan joutua rakentamaan uutta perustaa.
Varsinais-Suomen pilottitaajamissa testattiin menetelmää, jolla kootaan kokonaiskuva keskeisistä taajamassa vuosien saatossa tapahtuneista muutoksista, joilla on ollut merkitystä taajaman identiteetille. Taajaman fyysisten piirteiden historian ja taajamakuvan tutkimisen lisäksi menetelmällä selvitetään taajaman toiminnallisuutta ja sisällöllisiä merkityksiä yhdessä päättäjien ja kansalaisten kanssa. Menetelmä tarjoaa hyvän apuvälineen taajamien omia vahvuuksia tukevaan kehittämiseen.
Hankkeen tulosseminaari pidettiin perjantaina 24.5. Kangasniemen kunnantalolla. Kunnantalo arvioitiin hankkeessa ehdolle maakunnallisesti arvokkaaksi modernin rakennusperinnön kohteeksi.
Lisätietoja hankkeesta antavat kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen (puh. 0400 977 672, janne.nulpponen(at)esavo.fi) ja ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, (puh. 040 724 9618, sanna.poutamo(at)esavo.fi) Etelä-Savon maakuntaliitosta.